Adjusting municipal central government transfers
Act amending the Act on Central Government Transfers to Local Government for Basic Public Services
Central government transfers to municipalities for basic public services will be increased and the criteria for determining them will be adjusted for 2020. At the same time, compensation for tax revenue losses resulting from changes in tax legislation will be transferred to a separate budget item.
- Status
- Passed
- Submitted
- 7 Oct 2019
- Latest event
- 16 Dec 2019
- Votes
- 0
- Speeches
- 1
- Confirmed
- 19 Dec 2019
- Statute
- 1376/2019
- Source
- eduskunta.fi ↗
What is proposed
The central government transfer rate for basic municipal services will be raised to 25.46 per cent, and the municipalities' self-financing share will be set at 74.54 per cent. An index adjustment of 2.4 per cent, an adjustment of the division of costs, and the 100 per cent increases required by new and expanding duties will be made to the central government transfer, and the weightings of the morbidity coefficient will be updated. Compensation for tax revenue losses will be separated from the central government transfer item to improve clarity and transparency.
What it means
The change will apply to all municipalities from 1 January 2020. A total of 166.0 million euros will be added to central government transfers as an index increase, 102.2 million euros as an adjustment of the division of costs, and 36.3 million euros for new duties (such as the extension of the entitlement to early childhood education and care, the reduction of group sizes, comprehensive emergency care at Vaasa Central Hospital, and aftercare in child welfare). Municipalities will be paid a total of 2,252 million euros in compensation for changes to the tax base, ensuring that no municipality's overall revenue decreases because of tax changes.
How Parliament voted
The bill passed without a vote – no MP proposed rejecting or amending it in plenary.
Debate in the chamber
MPs' plenary speeches verbatim from the parliamentary record. Open a debate to read what was said about the bill and by whom. Speeches are shown in their original language.
1 speech · 1 speaker · 1 debate
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 31/2019 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Stages of consideration
The bill's path from the preliminary debate to the decision, as recorded by Parliament.
- 7 Oct 2019Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 8 Oct 2019Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 29 Nov 2019Valiokunnan mietintö tai lausunto · hallintovaliokunta
- 4 Dec 2019Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 10 Dec 2019Toinen käsittely · Täysistunto
- 13 Dec 2019Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Decisions by law proposal1
- 1Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty · 1376/2019 · 19 Dec 2019
Proposed law text
The law proposals in the bill as the Government presented them. The final act may differ after committee consideration.
The law text is shown in Finnish or Swedish from Parliament's official documents; it is not translated into English.
Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 35 §, sellaisena kuin se on laissa 1236/2018, muutetaan 1 §:n 1 momentti, 7 §:n 1—4 momentti, 36 §, 41 a §:n 2 momentti, 45 §, 48 §:n otsikko ja 1 momentti, 49 §:n otsikko, 1 momentti ja 2 momentin 1 kohta, 55 §:n 1 momentti, 64 § ja 65 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 1 momentti osaksi laeissa 982/2012, 1294/2013, 525/2015, 1701/2015, 557/2016 ja 1244/2016, 7 §:n 1—4 momentti laissa 676/2014, 36 § ja 55 §:n 1 momentti laissa 1236/2018, 41 a § laissa 1294/2013 ja 45 § laissa 1271/2013, sekä lisätään lakiin uusi 7 a luku seuraavasti:
1 §Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan käyttökustannuksiin myönnettävään valtionosuuteen sellaisiin kuntien tehtäviin (valtionosuustehtävä ), joista säädetään:
1) perusopetuslaissa (628/1998);
2) varhaiskasvatuslaissa (540/2018);
3) perhehoitolaissa (263/2015);
4) ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetussa laissa (980/2012);
5) omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005);
6) lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa (1128/1996);
7) kansanterveyslaissa (66/1972);
8) erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989);
9) terveydenhuoltolaissa (1326/2010);
10) sosiaalihuoltolaissa (1301/2014);
11) toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997);
12) elatustukilaissa (580/2008);
13) lastensuojelulaissa (417/2007);
14) kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/1977);
15) vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetussa laissa (380/1987);
16) kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa (189/2001);
17) mielenterveyslaissa (1116/1990);
18) päihdehuoltolaissa (41/1986);
19) tartuntatautilaissa (1227/2016);
20) terveydensuojelulaissa (763/1994);
21) elintarvikelaissa (23/2006);
22) kuntien ympäristösuojelun hallinnosta annetussa laissa (64/1986);
23) kemikaalilaissa (599/2013);
24) lääkelain (395/1987) 8 luvussa;
25) sosiaalisesta luototuksesta annetussa laissa (1133/2002);
26) ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä annetussa laissa (523/2015);
27) tupakkalaissa (549/2016);
28) eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009);
29) yleisistä kirjastoista annetussa laissa (1492/2016);
30) kuntien kulttuuritoiminnasta annetussa laissa (166/2019);
31) taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998);
32) oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013).
7 §Sairastavuuskerroin
Sairastavuuskerroin lasketaan terveydenhuollon, vanhustenhuollon ja sosiaalihuollon osatekijöiden perusteella. Osatekijöiden painot ovat:
Terveydenhuolto 54,84
Vanhustenhuolto 28,00
Sosiaalihuolto 17,16
Terveydenhuolto jakautuu seuraaviin kustannustekijöihin, joiden painokertoimet ovat:
Diabetes 0,60
Epilepsia 0,95
Psykoosit 2,62
Reuma 0,90
Keuhkoastma 0,48
Verenpainetaudit 0,39
Sepelvaltimotauti 0,75
Crohnin tauti 0,83
Dementia 0,75
Syövät 3,40
Neurologiset taudit 1,30
Sydämen rytmihäiriöt 1,37
Työkyvytön, alle 55-vuotias 2,30
Vanhustenhuolto jakautuu seuraaviin kustannustekijöihin, joiden painokertoimet ovat:
Diabetes 0,17
Epilepsia 1,69
Psykoosit 2,13
Dementia 5,40
Neurologiset taudit 1,71
Sosiaalihuollon kustannustekijän painokerroin on:
Työkyvytön, alle 55-vuotias 15,86
36 §Määräaikaiset kuntien valtionosuuteen kohdistuvat vähennykset ja lisäykset
Vuonna 2020 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 42,56 euroa asukasta kohden liittyen kilpailukykysopimuksen toteuttamisesta kunnille aiheutuviin säästöihin.
Vuonna 2020 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 4,12 euroa asukasta kohden pitkäaikaistyöttömien eläketuen menojen vähennyksestä johtuen.
Vuonna 2020 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 4,10 euroa asukasta kohden lääkintä- ja lääkärihelikopteritoiminnan rahoittamiseksi.
Vuonna 2020 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 7,29 euroa asukasta kohden liittyen kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmän toteuttamiseen.
7 a luku – Veroperustemuutoksien huomioon ottaminen
36 a §Veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvaus
Varainhoitovuodesta 2010 lähtien toteutetuista veroperustemuutoksista johtuvia kunnallisverotulomuutoksia vastaava euromäärä maksetaan kunnille valtionosuuden yhteydessä. Kunnalle maksetaan sen verotulojen menetystä vastaava euromäärä.
Kunnan kunkin varainhoitovuoden verotulojen menetystä laskettaessa sovelletaan varainhoitovuotta edeltänyttä vuotta edeltäneen vuoden verotustietoja ja varainhoitovuotta edeltäneen vuoden veroprosenttia sekä asukaslukua varainhoitovuotta edeltäneen vuoden lopussa.
Veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvausten hallinnointiin ja maksamiseen sovelletaan 48 §:n 1 momenttia, 49 §:n 1 ja 2 momenttia, 50—53 §:ää ja 61—63 §:ää. Muutoksenhausta säädetään 12 luvussa.
41 a §Korvaus opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä
Jos kunnat ovat erimielisiä, onko toinen kunta oikeutettu saamaan tai velvollinen maksamaan 1 momentissa mainittuja kustannuksia, asiaa koskeva riita käsitellään hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa. Asian käsittelystä säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).
45 §Kotikuntakorvausta koskeva riita
Jos kunnat tai kotikunta ja muu opetuksen järjestäjä ovat erimielisiä, onko toinen kunta tai opetuksen järjestäjä oikeutettu saamaan tai velvollinen maksamaan kotikuntakorvausta tai 41 §:ssä tarkoitettua korvausta, asiaa koskeva riita käsitellään hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa. Asian käsittelystä säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa.
48 §Päätös valtionosuuden myöntämisestä sekä veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvauksesta
Valtiovarainministeriö myöntää kunnalle valtionosuuden sekä korvauksen veroperustemuutoksista johtuvista verotulomenetyksistä hakemuksetta viimeistään varainhoitovuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä.
Valtioneuvosto päättää hakemuksesta harkinnanvaraisesta valtionosuuden korotuksesta. Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta on haettava valtiovarainministeriön päättämään ajankohtaan mennessä.
49 §Valtionosuuksien, kotikuntakorvauksien ja veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvauksen maksaminen
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus maksaa tässä laissa tarkoitetun valtionosuuden, veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvaukset ja kotikuntakorvaukset sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa sekä vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitetut valtionosuudet ja muun rahoituksen yhtenä kokonaisuutena siten kuin tässä pykälässä säädetään.
Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö toimittavat Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukselle 1 momentissa tarkoitettujen euromäärien maksamista varten seuraavat tiedot:
48 §:ssä tarkoitetut valtionosuuspäätökset sekä päätökset veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvauksista;
55 §Valtionosuusprosentti ja kunnan omarahoitusosuus
Kunnan 6—13 §:ssä tarkoitetut laskennalliset kustannukset jakautuvat siten, että kuntien valtionosuus on 25,46 prosenttia (valtionosuusprosentti ) ja kuntien omarahoitusosuus on 74,54 prosenttia.
64 §Oikaisumenettely
Milloin kunta on tyytymätön valtiovarainministeriön päätökseen, joka koskee valtionosuuden myöntämistä, veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvausta tai kotikuntakorvauksen perusosan euromäärää, kunnalla on oikeus kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan tehdä valtiovarainministeriölle kirjallinen vaatimus päätöksen oikaisemisesta. Päätökseen on liitettävä oikaisuvaatimusosoitus.
65 §Muutoksenhaku
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla. Muutoksenhausta säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Main content of the bill (official)
The summary and title were produced with AI on 13 Sep 2026. They are not official documents – check the details in the original bill. The title and summaries are machine translations of the Finnish AI summaries. Speeches and quotations are always shown in their original language.