Organising emergency medical services in regions
Act amending the Health Care Act
Emergency medical services will be transferred to the responsibility of regions as part of the health and social services reform. A national Päivystysapu helpline will be established for citizens alongside the emergency number.
- Status
- Lapsed
- Submitted
- 13 Dec 2018
- Latest event
- 18 Apr 2019
- Votes
- 0
- Speeches
- 19
- Source
- eduskunta.fi ↗
What is proposed
Emergency medical services are to be laid down in law as official authority functions provided by the regions, which can be supplemented by purchasing services from the private sector, while non-emergency patient transfers not part of emergency medical services will primarily be required to be competitively tendered from the market. Preparedness centres for emergency services will be established in five cooperation areas, and a national Päivystysapu 116 117 (116117) service along with shared high-preparedness information systems will be introduced.
What it means
The change will affect patients by providing uniform emergency consultation and harmonising the availability of emergency medical services. A broad market for tendered patient transfers will open up for private ambulance transport companies, even though the core tasks of emergency medical care will remain mainly publicly provided. The responsibilities of municipalities and hospital districts will be transferred to the regions, and Kela (the Social Insurance Institution) reimbursements for patient transport are intended to be replaced with direct regional funding from 1 January 2021.
How Parliament voted
No plenary votes were held on the bill.
Debate in the chamber
What was argued and where each group stood, followed by MPs' speeches verbatim from the parliamentary record. Speeches are shown in their original language.
19 speeches · 1 debate
Key points of the debate
The debate addressed transferring emergency medical services to the responsibility of the regions and establishing the new Päivystysapu helpline. The proposal sparked fierce controversy, particularly over why non-urgent patient transfers are required to be put out to tender and opened to private operators. The opposition also criticised the fragmentation of the health and social services legislative package and the rushed timetable in parliamentary proceedings.
- Should non-urgent patient transfers be required to be tendered out to private operators?
- Will the role of public authority and official duties in emergency medical services be eroded?
- Are legislative proposals related to the health and social services reform being taken forward in too fragmented and rushed a manner?
- National Coalition PartyIn favour
The National Coalition Party considered the model successful because a multi-provider model improves service preparedness and ensures the adequacy of resources even during peak and crisis situations.
”Se tehdään monituottajamallilla, ja se on myöskin hyvä ajatellen valmiutta, koska silloin me pystymme koko maan tasolla varmistamaan, että meillä on ensihoitoa eri puolille”
— Mia Laiho - Centre PartyIn favour
The Centre Party supported the proposal, as it safeguards the official authority nature of emergency medical services under regional management and clarifies the division of labour as required by EU rules.
”Tämän lain mukaan ensihoitopalvelu olisi viranomaistoimintaa, osa sosiaali- ja terveydenhuollon päivystysjärjestelmää, mutta ennen kaikkea erittäin tärkeä osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta.”
— Annika Saarikko - Finns PartyAgainst
The Finns Party opposed bringing the health and social services package to Parliament piece by piece and criticised bulldozing extensive reforms through in haste.
- Social DemocratsAgainst
The Social Democrats opposed marketisation in the proposal and questioned the obligation to tender non-urgent transport instead of regions producing it entirely themselves.
”nyt käsittelyn alla oleva esitys on vain yksi esimerkki siitä, millä tavalla teidän vahtivuorollanne, arvoisa ministeri, on tämä sote-malli saanut sellaisia markkinaehtoisuuden merkkejä”
— Maria Guzenina - GreensAgainst
The Greens considered the proposal too market-driven and criticised taking away the freedom of regions to decide on organising non-urgent patient transfers through their own provision.
- Left AllianceAgainst
The Left Alliance opposed the bill because it strips regions of independent decision-making power and forces patient transport and first response operations onto the private market.
”Hallituksen sosiaali- ja terveyspolitiikan ensisijainen päämäärä ei vaikuta olevan kansalaisten elintärkeiden palveluiden kustannustehokas järjestäminen vaan markkinoiden avaaminen.”
— Hanna Sarkkinen - Christian DemocratsIn favour with reservations
The Christian Democrats considered the new Päivystysapu helpline excellent and supported multi-provision, but were concerned about the procurement competence and obligations of regions.
”Näkisin, että se on kauan odotettu ja erittäin tarpeellinen uudistus, ja toivoisin sen lähtevän hyvin käyntiin.”
— Sari Tanus
This digest was generated by AI from 19 speeches 13 Sep 2026. Group positions are read from the speeches, not from votes; quotations were checked verbatim against the record.
Keskustelu ei jatkunut. Asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.
Stages of consideration
The bill's path from the preliminary debate to the decision, as recorded by Parliament.
- 13 Dec 2018Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
- 9 Jan 2019Lähetekeskustelu · Täysistunto
Decisions by law proposal1
- 1Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta
Proposed law text
The law proposals in the bill as the Government presented them. The final act may differ after committee consideration.
The law text is shown in Finnish or Swedish from Parliament's official documents; it is not translated into English.
Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 39—41, 46 ja 73 §, sellaisina kuin niistä ovat 39 ja 40 § osaksi laissa 1516/2016 sekä 41 ja 46 § laissa 1516/2016, ja lisätään lakiin uusi 41 a, 46 a ja 46 b § seuraavasti:
4 luku – Terveydenhuollon yhteistyö ja alueelliset palvelut
39 §Ensihoitopalvelun järjestäminen ja tuottaminen
Maakunnan on järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu. Ensihoitopalvelu on viranomaistoimintaa ja osa sosiaali- ja terveydenhuollon päivystysjärjestelmää sekä yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Ensihoitopalvelu on suunniteltava ja toteutettava yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon päivystysyksiköiden kanssa siten, että nämä ja muut sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan kotona annettavat päivystykselliset lähipalvelut yhdessä muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden.
Ensihoitopalvelu tuotetaan maakunnan omana toimintana tai yhteistyössä toisen tai toisten maakuntien kanssa. Maakunta voi hankkia 40 §:n 1 momentin 1 ja 5 kohdassa tarkoitettua palvelua muilta palveluntuottajilta.
Maakunta tekee ensihoidon palvelutasopäätöksen. Palvelutasopäätöksessä määritellään ensihoitopalvelun tuottamistapa, palvelun sisältö, ensihoitopalveluun osallistuvilta edellytettävä koulutus, väestön tavoittamista kuvaavat tavoiteajat yhteistyöalueittain valmisteltuna, ja huomioidaan ensihoidon ruuhkatilanteet ja yhteistyöalueen resurssit sekä muut alueen ensihoitopalvelun tuottamisen kannalta tarpeelliset seikat.
Ensihoitopalvelun tehtävät välitetään ja käsitellään kansallisilla korkean varautumisen viestintä- ja tietojärjestelmillä. Ensihoitopalvelun toimijoiden on käytettävä kyseisiä järjestelmiä, mukaan lukien kansallista sähköistä ensihoitokertomusta.
40 §Ensihoitopalvelun sisältö
Ensihoitopalveluun sisältyvät:
1) äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan hoidon tarpeen arviointi ja kiireellinen hoito ensisijaisesti terveydenhuollon hoitolaitoksen ulkopuolella, tarvittaessa potilaan kuljettaminen lääketieteellisesti arvioiden tarkoituksenmukaisimpaan hoitoyksikköön ja äkillisesti sairastuneen tai vammautuneen potilaan jatkohoitoon liittyvät potilaan siirrot silloin, kun potilas tarvitsee siirron aikana vaativaa ja jatkuvaa seurantaa tai hoitoa;
2) ensihoitovalmiuden ylläpitäminen;
3) ensihoitolääkäritoiminta;
4) ensihoidon kenttäjohtajatoiminta;
5) ensivastetoiminta, jolla tarkoitetaan hätäkeskuksen kautta hälytettävissä olevan muun yksikön kuin ambulanssin hälyttämistä äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan tavoittamisviiveen lyhentämiseksi ja yksikön henkilöstön antamaa hätäensiapua;
6) tarvittaessa potilaan, hänen läheisensä ja muiden tapahtumaan osallisten ohjaaminen psykososiaalisen tuen piiriin;
7) osallistuminen alueellisten valmius- ja varautumissuunnitelmien laatimiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevien häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalle yhdessä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa;
8) virka-avun antaminen poliisille, pelastusviranomaisille, rajavartioviranomaisille ja meripelastusviranomaisille niiden vastuulla olevien tehtävien suorittamiseksi.
Meripelastustoimeen liittyvästä ensihoidosta säädetään meripelastuslaissa 1145/2001.
41 §Asetuksenantovaltuus
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ensihoitopalvelun tehtävistä, johtamisjärjestelmästä, ensihoitohenkilöstön tehtävistä ja koulutusvaatimuksista, ensihoitopalvelun yksiköistä ulkoisine tunnuksineen, ensivastetoiminnasta, ensihoidon palvelutasopäätöksen määrittelystä ja rakenteesta. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 46 §:ssä tarkoitetun ohjausryhmän ja 46 a §:ssä tarkoitetun sosiaali- ja terveydenhuollon päivystystoiminnan valmiuskeskuksen tehtävistä sekä yliopistollista sairaalaa ylläpitävän maakunnan ensihoidon ohjaustehtävistä.
41 a §Sosiaali- ja terveydenhuollon päivystystoiminnan neuvonta- ja ohjauspalvelu
Maakunnan on järjestettävä sosiaali- ja terveydenhuollon päivystystoiminnan valtakunnallinen neuvonta- ja ohjausjärjestelmään kuuluva palvelu omalla alueellaan.
5 luku – Erityisvastuualue
46 §Sosiaali- ja terveydenhuollon päivystystoiminnan valmiuden ja varautumisen ohjaus yhteistyöalueella
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ( / ) 10 §:ssä tarkoitetulla yhteistyöalueella sosiaali- ja terveydenhuollon päivystystoiminnan valmius- ja varautumissuunnittelua ohjataan yhteistyöalueen maakuntien yhteisesti muodostamassa ja yliopistollista sairaalaa ylläpitävän maakunnan perustamassa ohjausryhmässä.
Ohjausryhmän tehtävänä on:
1) johtaa yhteistyöalueen sosiaali- ja terveydenhuollon päivystystoiminnan valmius- ja varautumissuunnitelmien laatimista yhdessä muiden viranomaisten, toimijoiden ja yhteistyöalueiden kanssa siten, että ne muodostavat valtakunnallisen kokonaisuuden;
2) ohjata ja tukea maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon päivystystoiminnan mukaan lukien ensihoitopalvelun suunnittelua ja kehittämistä yhteistyöalueella ja yhteen sovittaa sitä muiden yhteistyöalueiden kesken;
3) antaa Hätäkeskuslaitokselle yhteistyöalueensa sosiaali- ja terveydenhuollon hälytysohjeet;
4) ohjata sosiaali- ja terveystoimen kansallisten korkean varautumisen viestintä- ja tietojärjestelmien aluepääkäyttötoimintoja;
5) ohjata yhteistyöalueen sosiaali- ja terveydenhuollon päivystystoiminnan valmiuskeskusta;
6) ohjata sosiaali- ja terveydenhuollon päivystystoiminnan valtakunnallista neuvonta- ja ohjauspalvelua yhdessä muiden yhteistyöalueiden kanssa.
46 a §Sosiaali- ja terveydenhuollon päivystystoiminnan valmiuskeskus
Yliopistollista sairaalaa ylläpitävän maakunnan on perustettava yhteistyöalueelle sosiaali- ja terveydenhuollon päivystystoiminnan valmiuskeskus, joka sijoittuu yliopistollista sairaalaa ylläpitävän maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon liikelaitokseen. Valmiuskeskuksen tehtävänä on luoda, ylläpitää ja välittää ajantasaista tilannekuvaa sosiaali- ja terveydenhuollon päivystystoiminnasta ja päivystystoiminnan resursseista. Valmiuskeskuksen tehtävien järjestämisestä on sovittava maakuntien yhteistyösopimuksessa. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon päivystystoiminnan valmiuskeskuksen tehtävistä ensihoitopalvelussa säädetään 46 b §:ssä.
46 b §Ensihoitopalvelun ohjaus
Yliopistollista sairaalaa ylläpitävän maakunnan tehtävänä on yhdessä muiden yliopistollista sairaalaa ylläpitävien maakuntien kanssa:
1) yhteen sovittaa ensihoidon palvelutasopäätösten valmistelua;
2) yhteen sovittaa ensihoitolääkäritoiminta muodostamaan valtakunnallisesti toimiva kokonaisuus;
3) valmistella ja yhteen sovittaa ensihoitopalvelun toimintaa koskevat valtakunnalliset lääketieteelliset hoito-ohjeet ja muut ensihoitopalvelua koskevat valtakunnalliset ohjeet.
Sosiaali- ja terveydenhuollon päivystystoiminnan valmiuskeskuksen tehtävänä ensihoitopalvelussa on:
1) tukea Hätäkeskuslaitosta ensihoitopalvelun tehtävien arvioinnissa ja resurssien käytössä;
2) tuottaa yhteistyöalueen ensihoitolääkäripäivystystä;
3) yhteen sovittaa ensihoitopalvelun operatiivista toimintaa yhteistyöalueella;
4) tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisten korkean varautumisen viestintä- ja tietojärjestelmien aluepääkäyttötoimintoja.
73 §Ensihoitopalveluun kuulumattomat potilassiirrot
Maakunnan on järjestettävä ensihoitopalveluun kuulumattomat potilassiirrot. Ensihoitopalveluun kuulumattomilla potilassiirroilla tarkoitetaan potilaan terveydenhuollon palvelujen saamiseksi lääketieteellisin perustein välttämätöntä kuljetusta maakunnan järjestämisvastuulla olevasta terveydenhuollon yksiköstä toiseen terveydenhuollon yksikköön jatkohoitoon tai tutkimukseen.
Maakunnan tulee hankkia kilpailuttamalla järjestämisvastuullaan olevat ensihoitopalveluun kuulumattomat potilaiden siirtokuljetukset. Jos siirtokuljetusten järjestäminen kilpailuttamalla ei ole mahdollista markkinapuutteen vuoksi, maakunnan on ne tuotettava.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Lain 39 §:n 4 momenttia on sovellettava viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2024.
Main content of the bill (official)
The summary and title were produced with AI on 13 Sep 2026. They are not official documents – check the details in the original bill. The title and summaries are machine translations of the Finnish AI summaries. Speeches and quotations are always shown in their original language.