Ensihoidon järjestäminen maakuntamallissa
Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta
Ensihoitopalvelut siirretään maakuntien vastuulle osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Kansalaisille vakiinnutetaan hätänumeron rinnalle valtakunnallinen Päivystysapu-neuvontanumero.
- Tila
- Rauennut
- Vireille
- 13.12.2018
- Viimeisin tapahtuma
- 18.4.2019
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 19
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Ensihoito säädetään maakuntien tuottamaksi viranomaistoiminnaksi, jota voidaan täydentää hankkimalla palveluja yksityiseltä sektorilta, kun taas ensihoitoon kuulumattomat potilassiirrot määrätään ensisijaisesti kilpailutettaviksi markkinoilta. Viidelle yhteistyöalueelle perustetaan päivystystoiminnan valmiuskeskukset ja käyttöön otetaan kansallinen Päivystysapu 116 117 -palvelu sekä yhteiset korkean varautumisen tietojärjestelmät.
Mitä se tarkoittaa
Muutos vaikuttaa potilaisiin tarjoamalla yhtenäisen päivystysneuvonnan ja yhdenmukaistamalla ensihoidon saatavuutta. Yksityisille sairaankuljetusyrityksille avautuu laajasti kilpailutettavia potilassiirtomarkkinoita, vaikka ensihoidon ydintehtävät säilyvät pääosin julkisena tuotantona. Kuntien ja sairaanhoitopiirien vastuut siirtyvät maakunnille, ja sairaankuljetusten Kela-korvaukset on tarkoitus korvata maakuntien suoralla rahoituksella 1.1.2021 alkaen.
Näin eduskunta äänesti
Esityksestä ei pidetty äänestyksiä täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
19 puheenvuoroa · 1 keskustelu
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin ensihoidon siirtämistä maakuntien vastuulle sekä uuden Päivystysapu-neuvontanumeron perustamista. Esitys herätti voimakasta kiistelyä erityisesti siitä, miksi ei-kiireelliset potilassiirrot velvoitetaan kilpailuttamaan ja avaamaan yksityisille toimijoille. Oppositio arvosteli myös sote-lakipaketin pilkkomista ja kiireellistä aikataulua eduskuntakäsittelyssä.
- Pitäisikö ei-kiireelliset potilassiirrot velvoittaa kilpailutettaviksi yksityisille toimijoille?
- Mureneeko julkisen vallan ja viranomaistoiminnan rooli ensihoidossa?
- Viedäänkö sote-uudistukseen liittyviä lakiesityksiä eteenpäin liian hajallaan ja kiireessä?
- KokoomusPuolesta
Kokoomus piti mallia onnistuneena, koska monituottajamalli parantaa palveluiden valmiutta ja varmistaa resurssien riittävyyden myös ruuhka- ja kriisitilanteissa.
”Se tehdään monituottajamallilla, ja se on myöskin hyvä ajatellen valmiutta, koska silloin me pystymme koko maan tasolla varmistamaan, että meillä on ensihoitoa eri puolille”
— Mia Laiho - KeskustaPuolesta
Keskusta tuki esitystä, sillä se turvaa ensihoidon viranomaisluonteen maakuntien hoidossa ja selkeyttää työnjakoa EU-säännösten edellyttämällä tavalla.
”Tämän lain mukaan ensihoitopalvelu olisi viranomaistoimintaa, osa sosiaali- ja terveydenhuollon päivystysjärjestelmää, mutta ennen kaikkea erittäin tärkeä osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta.”
— Annika Saarikko - PerussuomalaisetVastaan
Perussuomalaiset vastustivat sote-kokonaisuuden tuomista eduskuntaan pala kerrallaan ja kritisoivat laajojen uudistusten pikaista runttaamista läpi.
- SDPVastaan
SDP vastusti esityksen markkinaehtoistamista ja ihmetteli pakkoa kilpailuttaa ei-kiireelliset kuljetukset sen sijaan, että maakunnat tuottaisivat ne kokonaan itse.
”nyt käsittelyn alla oleva esitys on vain yksi esimerkki siitä, millä tavalla teidän vahtivuorollanne, arvoisa ministeri, on tämä sote-malli saanut sellaisia markkinaehtoisuuden merkkejä”
— Maria Guzenina - VihreätVastaan
Vihreät pitivät esitystä liian markkinaehtoisena ja kritisoivat sitä, että maakunnilta viedään vapaus päättää ei-kiireellisten potilassiirtojen järjestämisestä omana toimintana.
- VasemmistoliittoVastaan
Vasemmistoliitto vastusti lakiesitystä, koska se vie maakunnilta itsenäisen päätösvallan ja pakottaa siirtämään potilaskuljetukset ja ensivastetoiminnan yksityisille markkinoille.
”Hallituksen sosiaali- ja terveyspolitiikan ensisijainen päämäärä ei vaikuta olevan kansalaisten elintärkeiden palveluiden kustannustehokas järjestäminen vaan markkinoiden avaaminen.”
— Hanna Sarkkinen - KristillisdemokraatitPuolesta varauksin
Kristillisdemokraatit pitivät uutta Päivystysapu-neuvontanumeroa erinomaisena ja kannattivat monituottajuutta, mutta kantoivat huolta maakuntien kilpailutusosaamisesta ja velvoitteista.
”Näkisin, että se on kauan odotettu ja erittäin tarpeellinen uudistus, ja toivoisin sen lähtevän hyvin käyntiin.”
— Sari Tanus
Kooste on tuotettu tekoälyllä 19 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu ei jatkunut. Asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 13.12.2018Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
- 9.1.2019Lähetekeskustelu · Täysistunto
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 39—41, 46 ja 73 §, sellaisina kuin niistä ovat 39 ja 40 § osaksi laissa 1516/2016 sekä 41 ja 46 § laissa 1516/2016, ja lisätään lakiin uusi 41 a, 46 a ja 46 b § seuraavasti:
4 luku – Terveydenhuollon yhteistyö ja alueelliset palvelut
39 §Ensihoitopalvelun järjestäminen ja tuottaminen
Maakunnan on järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu. Ensihoitopalvelu on viranomaistoimintaa ja osa sosiaali- ja terveydenhuollon päivystysjärjestelmää sekä yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Ensihoitopalvelu on suunniteltava ja toteutettava yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon päivystysyksiköiden kanssa siten, että nämä ja muut sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan kotona annettavat päivystykselliset lähipalvelut yhdessä muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden.
Ensihoitopalvelu tuotetaan maakunnan omana toimintana tai yhteistyössä toisen tai toisten maakuntien kanssa. Maakunta voi hankkia 40 §:n 1 momentin 1 ja 5 kohdassa tarkoitettua palvelua muilta palveluntuottajilta.
Maakunta tekee ensihoidon palvelutasopäätöksen. Palvelutasopäätöksessä määritellään ensihoitopalvelun tuottamistapa, palvelun sisältö, ensihoitopalveluun osallistuvilta edellytettävä koulutus, väestön tavoittamista kuvaavat tavoiteajat yhteistyöalueittain valmisteltuna, ja huomioidaan ensihoidon ruuhkatilanteet ja yhteistyöalueen resurssit sekä muut alueen ensihoitopalvelun tuottamisen kannalta tarpeelliset seikat.
Ensihoitopalvelun tehtävät välitetään ja käsitellään kansallisilla korkean varautumisen viestintä- ja tietojärjestelmillä. Ensihoitopalvelun toimijoiden on käytettävä kyseisiä järjestelmiä, mukaan lukien kansallista sähköistä ensihoitokertomusta.
40 §Ensihoitopalvelun sisältö
Ensihoitopalveluun sisältyvät:
1) äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan hoidon tarpeen arviointi ja kiireellinen hoito ensisijaisesti terveydenhuollon hoitolaitoksen ulkopuolella, tarvittaessa potilaan kuljettaminen lääketieteellisesti arvioiden tarkoituksenmukaisimpaan hoitoyksikköön ja äkillisesti sairastuneen tai vammautuneen potilaan jatkohoitoon liittyvät potilaan siirrot silloin, kun potilas tarvitsee siirron aikana vaativaa ja jatkuvaa seurantaa tai hoitoa;
2) ensihoitovalmiuden ylläpitäminen;
3) ensihoitolääkäritoiminta;
4) ensihoidon kenttäjohtajatoiminta;
5) ensivastetoiminta, jolla tarkoitetaan hätäkeskuksen kautta hälytettävissä olevan muun yksikön kuin ambulanssin hälyttämistä äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan tavoittamisviiveen lyhentämiseksi ja yksikön henkilöstön antamaa hätäensiapua;
6) tarvittaessa potilaan, hänen läheisensä ja muiden tapahtumaan osallisten ohjaaminen psykososiaalisen tuen piiriin;
7) osallistuminen alueellisten valmius- ja varautumissuunnitelmien laatimiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevien häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalle yhdessä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa;
8) virka-avun antaminen poliisille, pelastusviranomaisille, rajavartioviranomaisille ja meripelastusviranomaisille niiden vastuulla olevien tehtävien suorittamiseksi.
Meripelastustoimeen liittyvästä ensihoidosta säädetään meripelastuslaissa 1145/2001.
41 §Asetuksenantovaltuus
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ensihoitopalvelun tehtävistä, johtamisjärjestelmästä, ensihoitohenkilöstön tehtävistä ja koulutusvaatimuksista, ensihoitopalvelun yksiköistä ulkoisine tunnuksineen, ensivastetoiminnasta, ensihoidon palvelutasopäätöksen määrittelystä ja rakenteesta. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 46 §:ssä tarkoitetun ohjausryhmän ja 46 a §:ssä tarkoitetun sosiaali- ja terveydenhuollon päivystystoiminnan valmiuskeskuksen tehtävistä sekä yliopistollista sairaalaa ylläpitävän maakunnan ensihoidon ohjaustehtävistä.
41 a §Sosiaali- ja terveydenhuollon päivystystoiminnan neuvonta- ja ohjauspalvelu
Maakunnan on järjestettävä sosiaali- ja terveydenhuollon päivystystoiminnan valtakunnallinen neuvonta- ja ohjausjärjestelmään kuuluva palvelu omalla alueellaan.
5 luku – Erityisvastuualue
46 §Sosiaali- ja terveydenhuollon päivystystoiminnan valmiuden ja varautumisen ohjaus yhteistyöalueella
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ( / ) 10 §:ssä tarkoitetulla yhteistyöalueella sosiaali- ja terveydenhuollon päivystystoiminnan valmius- ja varautumissuunnittelua ohjataan yhteistyöalueen maakuntien yhteisesti muodostamassa ja yliopistollista sairaalaa ylläpitävän maakunnan perustamassa ohjausryhmässä.
Ohjausryhmän tehtävänä on:
1) johtaa yhteistyöalueen sosiaali- ja terveydenhuollon päivystystoiminnan valmius- ja varautumissuunnitelmien laatimista yhdessä muiden viranomaisten, toimijoiden ja yhteistyöalueiden kanssa siten, että ne muodostavat valtakunnallisen kokonaisuuden;
2) ohjata ja tukea maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon päivystystoiminnan mukaan lukien ensihoitopalvelun suunnittelua ja kehittämistä yhteistyöalueella ja yhteen sovittaa sitä muiden yhteistyöalueiden kesken;
3) antaa Hätäkeskuslaitokselle yhteistyöalueensa sosiaali- ja terveydenhuollon hälytysohjeet;
4) ohjata sosiaali- ja terveystoimen kansallisten korkean varautumisen viestintä- ja tietojärjestelmien aluepääkäyttötoimintoja;
5) ohjata yhteistyöalueen sosiaali- ja terveydenhuollon päivystystoiminnan valmiuskeskusta;
6) ohjata sosiaali- ja terveydenhuollon päivystystoiminnan valtakunnallista neuvonta- ja ohjauspalvelua yhdessä muiden yhteistyöalueiden kanssa.
46 a §Sosiaali- ja terveydenhuollon päivystystoiminnan valmiuskeskus
Yliopistollista sairaalaa ylläpitävän maakunnan on perustettava yhteistyöalueelle sosiaali- ja terveydenhuollon päivystystoiminnan valmiuskeskus, joka sijoittuu yliopistollista sairaalaa ylläpitävän maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon liikelaitokseen. Valmiuskeskuksen tehtävänä on luoda, ylläpitää ja välittää ajantasaista tilannekuvaa sosiaali- ja terveydenhuollon päivystystoiminnasta ja päivystystoiminnan resursseista. Valmiuskeskuksen tehtävien järjestämisestä on sovittava maakuntien yhteistyösopimuksessa. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon päivystystoiminnan valmiuskeskuksen tehtävistä ensihoitopalvelussa säädetään 46 b §:ssä.
46 b §Ensihoitopalvelun ohjaus
Yliopistollista sairaalaa ylläpitävän maakunnan tehtävänä on yhdessä muiden yliopistollista sairaalaa ylläpitävien maakuntien kanssa:
1) yhteen sovittaa ensihoidon palvelutasopäätösten valmistelua;
2) yhteen sovittaa ensihoitolääkäritoiminta muodostamaan valtakunnallisesti toimiva kokonaisuus;
3) valmistella ja yhteen sovittaa ensihoitopalvelun toimintaa koskevat valtakunnalliset lääketieteelliset hoito-ohjeet ja muut ensihoitopalvelua koskevat valtakunnalliset ohjeet.
Sosiaali- ja terveydenhuollon päivystystoiminnan valmiuskeskuksen tehtävänä ensihoitopalvelussa on:
1) tukea Hätäkeskuslaitosta ensihoitopalvelun tehtävien arvioinnissa ja resurssien käytössä;
2) tuottaa yhteistyöalueen ensihoitolääkäripäivystystä;
3) yhteen sovittaa ensihoitopalvelun operatiivista toimintaa yhteistyöalueella;
4) tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisten korkean varautumisen viestintä- ja tietojärjestelmien aluepääkäyttötoimintoja.
73 §Ensihoitopalveluun kuulumattomat potilassiirrot
Maakunnan on järjestettävä ensihoitopalveluun kuulumattomat potilassiirrot. Ensihoitopalveluun kuulumattomilla potilassiirroilla tarkoitetaan potilaan terveydenhuollon palvelujen saamiseksi lääketieteellisin perustein välttämätöntä kuljetusta maakunnan järjestämisvastuulla olevasta terveydenhuollon yksiköstä toiseen terveydenhuollon yksikköön jatkohoitoon tai tutkimukseen.
Maakunnan tulee hankkia kilpailuttamalla järjestämisvastuullaan olevat ensihoitopalveluun kuulumattomat potilaiden siirtokuljetukset. Jos siirtokuljetusten järjestäminen kilpailuttamalla ei ole mahdollista markkinapuutteen vuoksi, maakunnan on ne tuotettava.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Lain 39 §:n 4 momenttia on sovellettava viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2024.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.