Raising the minimum land property tax
Act amending the Property Tax Act
The property tax on land will be separated from the property tax on buildings, and the lower limit of its tax rate will be raised. The change will increase the property tax on plots and other land in the vast majority of Finnish municipalities.
- Status
- Passed
- Submitted
- 9 Oct 2023
- Latest event
- 10 Nov 2023
- Votes
- 3
- Speeches
- 23
- Confirmed
- 24 Nov 2023
- Statute
- 1048/2023
- Source
- eduskunta.fi ↗
What is proposed
The property tax rate on land will be separated from the general property tax rate, and the lower limit of its range will be raised from 0.93 per cent to 1.30 per cent, while the upper limit remains at 2.00 per cent. In addition, the definition of real property will be clarified regarding three-dimensional properties, and the reporting obligation for property information will be supplemented.
What it means
The act will enter into force on 1 January 2024 and will increase municipal property tax revenue by an estimated 108 million euros a year. The change forces 245 municipalities in mainland Finland to raise their land tax rate, and the increase in euro terms falls most heavily on the capital region and other growth centres. Property taxation will tighten by 32 million euros for private individuals, 39 million euros for housing companies, and 32 million euros for businesses and real estate companies.
How Parliament voted
2nd reading · 7 Nov 2023Parliament passed the act by 111–69.
The Greens voted with the government. 19 MPs were absent. Minutes ↗
Filled dot = yes, ring = no, grey = absent. Point at a dot to see the MP. Seats follow the current seating plan (updated 18 Sep 2026). 15 MPs who voted are not in the current seating plan.
A passed act does not enter into force immediately: the President of the Republic confirms it, and it enters into force on the date set in the act. This act was confirmed on 24 Nov 2023.
Debate in the chamber
What was argued and where each group stood, followed by MPs' speeches verbatim from the parliamentary record. Speeches are shown in their original language.
23 speeches · 2 debates
Key points of the debate
The debate centred on the statutory increase in the lower limit of the property tax on land and its effects on housing costs and municipal decision-making power. The government parties and the Greens considered the tax increase an economically justified way to strengthen public finances without increasing taxes on labour. The opposition, for its part, criticised the mandatory tax increase, which increases living costs especially in growth centres and adds to agricultural costs.
- Should the minimum property tax rate be raised by law or should municipalities be allowed to decide it for themselves?
- Will raising the minimum property tax increase housing and agricultural costs unreasonably?
- Should the tax increase have been implemented only as part of a broader property valuation reform?
- National Coalition PartyIn favour
The National Coalition Party considered the reform justified, as it brings municipalities stable additional revenue and eases pressure to increase taxes on labour.
”Se siis täydentää muuta verotusjärjestelmää ja keventää osaltaan muuhun verotukseen, erityisesti tuloverotukseen, kohdistuvia paineita.”
— Mari-Leena Talvitie - Finns PartyIn favour
The Finns Party supported the proposal because property tax strengthens public finances and is less harmful as a form of taxation than raising earned income tax.
”Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys kiinteistöveron alarajan nostamisesta onkin varsin oivallinen osakeino julkisen talouden alijäämän korjaamiseksi.”
— Miko Bergbom - Social DemocratsAgainst
The Social Democrats opposed the mandatory increase in the lower limit as a tax rise that drives up housing costs, even though the group supported separating the taxation of land and buildings.
”Eli ehkä olisi kuitenkin perustellumpaa antaa kuntien tehdä päätökset, eikä niin, että me täällä lähdemme sanomaan, missä kunnissa alarajaa on nyt pakolla nostettava.”
— Joona Räsänen - Centre PartyAgainst
The Centre Party called for the rejection of the proposal, arguing that raising the lower limit violates municipal self-government, adds to the distress of agriculture, and directs additional revenues mainly to only a few wealthy cities.
”Keskusta ei kuitenkaan hyväksy sitä, että tässä yhteydessä maapohjaan kohdistuvan kiinteistöveroprosentin alarajaa pakkokorotetaan hallituksen toimesta.”
— Eerikki Viljanen - GreensIn favour
The Greens supported separating and raising the land tax, considering it economically justified and a fair way to tax the unearned increase in land values.
”hallituksella on hyvä esitys siitä, että maapohjan kiinteistövero eriytetään — sitä on ihan perusteltua nostaakin.”
— Atte Harjanne - Left AllianceAgainst
The Left Alliance opposed raising the lower limit as a separate proposal before the property valuation criteria are reformed, pointing out that the tax would increase most in areas with expensive housing.
”Ei ole tarkoituksenmukaista käsitellä esitystä alarajan muutoksesta erillään arvostusuudistuksesta, eikä näiden muutosten yhteisvaikutuksia ole nyt edellytyksiä arvioida.”
— Hanna Sarkkinen
This digest was generated by AI from 23 speeches 13 Sep 2026. Group positions are read from the speeches, not from votes; quotations were checked verbatim against the record.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Stages of consideration
The bill's path from the preliminary debate to the decision, as recorded by Parliament.
- 9 Oct 2023Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 10 Oct 2023Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 20 Oct 2023Valiokunnan mietintö tai lausunto · valtiovarainvaliokunta
- 25 Oct 2023Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 8 Nov 2023Toinen käsittely · Täysistunto
- 9 Nov 2023Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Decisions by law proposal1
- 1Laki kiinteistöverolain muuttamisestaHyväksytty · 1048/2023 · 24 Nov 2023
Proposed law text
The law proposals in the bill as the Government presented them. The final act may differ after committee consideration.
The law text is shown in Finnish or Swedish from Parliament's official documents; it is not translated into English.
Laki kiinteistöverolain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kiinteistöverolain (654/1992) 2 §:n 1 ja 2 momentti, 11 §:n otsikko sekä 3 ja 4 momentti, 12 b § ja 16 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 1 momentti laissa 1152/2005, 2 §:n 2 momentti osaksi laissa 1084/1993, 11 §:n 3 momentti laissa 724/2017, 11 §:n 4 momentti laissa 527/2010, 12 b § laissa 970/2016 ja 16 §:n 1 ja 2 momentti laissa 19/2018, sekä lisätään 11 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1266/2001, 527/2010 ja 724/2017, uusi 4 ja 5 momentti, jolloin muutettu 4 momentti siirtyy 6 momentiksi, ja 16 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 19/2018, uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 ja 4 momentti siirtyvät 4 ja 5 momentiksi, seuraavasti:
2 §Kiinteistö
Kiinteistöllä tarkoitetaan tässä laissa tonttia, tilaa ja muuta Suomessa olevaa itsenäistä yksikköä, joka on merkitty tai olisi merkittävä kiinteistönä kiinteistörekisterilaissa (392/1985) tarkoitettuun kiinteistörekisteriin.
Tämän lain säännöksiä kiinteistöstä sovelletaan myös:
1) muulle kuin maanomistajalle kuuluvaan sellaiseen rakennukseen ja rakennelmaan, joka arvostetaan 15 §:ssä mainittujen perusteiden mukaan;
2) kiinteistöön kuuluvaan erottamattomaan määräalaan;
3) rakennusmaahan, joka kuuluu yhteisaluelaissa (758/1989) tarkoitettuun yhteisalueeseen tai yhteismetsälaissa (109/2003) tarkoitettuun yhteismetsään.
11 §Yleiset kiinteistöveroprosentit
Kunnanvaltuuston määräämää maapohjan yleistä kiinteistöveroprosenttia ja rakennusten yleistä kiinteistöveroprosenttia sovelletaan tämän lain mukaan veronalaisiin kiinteistöihin, jollei 12, 12 a, 12 b, 13, 13 a tai 14 §:stä muuta johdu.
Maapohjan yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi määrätään vähintään 1,30 ja enintään 2,00.
Rakennusten yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi määrätään vähintään 0,93 ja enintään 2,00. Sitä sovelletaan myös rakennelmiin.
Kunnan tulee ilmoittaa kiinteistöveroprosentit Verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17 päivänä. Verohallinto voi myöhentää ilmoituksen antamisen määräaikaa. Jos ilmoitusta ei ole annettu määräajassa, verotuksessa voidaan noudattaa edellisen vuoden kiinteistöveroprosentteja, kuitenkin vähintään alinta lain mukaista prosenttia. Jos kunnan Verohallinnolle ilmoittama kiinteistöveroprosentti poikkeaa tässä laissa säädetystä, verotuksessa voidaan noudattaa lähintä lain mukaista prosenttia.
12 b §Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti eräissä kunnissa
Poiketen siitä, mitä 12 a §:n 1 momentissa säädetään, Espoon, Helsingin, Hyvinkään, Järvenpään, Kauniaisten, Keravan, Kirkkonummen, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon, Tuusulan, Vantaan ja Vihdin kunnanvaltuustojen on määrättävä rakentamattomalle rakennuspaikalle veroprosentti, joka on vähintään 3,00 prosenttiyksikköä kunnanvaltuuston määräämää maapohjan yleistä kiinteistöveroprosenttia korkeampi. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentiksi voidaan määrätä kuitenkin enintään 6,00.
16 §Verovelvollisen ilmoittamisvelvollisuus
Verohallinto lähettää verovelvolliselle, jolle määrätään kiinteistöveroa, selvityksen kiinteistöverotuksen perusteena käytetyistä kiinteistötiedoista. Verovelvollisen on tarkistettava selvitykseen merkityt maapohjan pinta-alaa, rakennusoikeutta, kaavatilannetta, rantaoikeutta, käyttötarkoitusta sekä omistus- ja hallintaoikeutta koskevat tiedot samoin kuin rakennuksen jälleenhankinta-arvon laskennan perusteena käytetyt tiedot ja käyttötarkoitus. Verovelvollisen on ilmoitettava Verohallinnolle tiedoissa ilmenevät virheet. Lisäksi on ilmoitettava selvitykseltä puuttuvat kiinteistöt ja rakennukset samoin kuin perusparannukset ja huomattavat korjaustoimenpiteet, tiedot varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain 31 §:n 1 momentissa tarkoitetusta kiven-, soran-, saven- ja turpeenottopaikasta tai muusta vastaavasta etuudesta sekä tieto rakennuksen purkamisesta tai käytöstä poistamisesta. Selvitys kiinteistötiedoista voidaan tarvittaessa lähettää myös silloin, kun verovelvolliselle ei tule määrättäväksi kiinteistöveroa. Verohallinnon on varattava verovelvolliselle kohtuullinen aika selvityksen täydentämiseen ja korjaamiseen.
Tiedot katsotaan annetuksi, kun ne ovat saapuneet Verohallinnolle. Sähköisesti annettujen tietojen saapumisajankohdasta säädetään sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain (13/2003) 10 §:ssä ja paperilla annettujen tietojen saapumisajankohdasta hallintolain (434/2003) 18 §:ssä. Verohallinto antaa tarkemmat määräykset annettavista tiedoista, tietojen antamistavasta ja -ajasta sekä muusta menettelystä tietojen antamiseksi.
Verovelvollisen, joka ei ole saanut 1 momentissa tarkoitettua selvitystä ja joka on kalenterivuoden alkaessa omistanut veronalaisen kiinteistön, on kiinteistöverotusta varten kehotuksetta ilmoitettava Verohallinnolle 1 momentissa tarkoitetut maapohjaa ja rakennusta koskevat tiedot.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2024 toimitettavassa kiinteistöverotuksessa.
Main content of the bill (official)
The summary and title were produced with AI on 2 Sep 2026. They are not official documents – check the details in the original bill. The title and summaries are machine translations of the Finnish AI summaries. Speeches and quotations are always shown in their original language.