Reforming Kela's governance and executive assistance

Valtuutettujen tehtävänä on:

4) valita tilintarkastaja ja tarvittaessa varatilintarkastaja tarkastamaan Kansaneläkelaitoksen kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja hallintoa

Hallitus johtaa ja kehittää Kansaneläkelaitoksen toimintaa. Hallituksen tehtävänä on muun ohella:

1) vahvistaa vuosittain laitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma;

2) laatia vuosittain laitoksen toimintakertomus ja tilinpäätös;

3) vahvistaa laitoksen työjärjestys, jossa annetaan tarkemmat määräykset hallinnosta ja asioiden käsittelystä;

4) päättää laitoksen varojen sijoitustoiminnan yleisistä periaatteista;

5) päättää kiinteän omaisuuden ostamisesta ja myymisestä;

6) päättää pääjohtajan ja johtajien välisestä työnjaosta;

7) ottaa työsopimussuhteeseen johtoryhmän jäsenenä olevat johtavat toimihenkilöt;

8) vahvistaa pääjohtajan ja muiden johtajien palkka- ja muut edut;

9) vahvistaa toimihenkilöiden palkkausta, työaikaa, vuosilomia ja matkakulujen korvaamista koskevat perusteet;

10) päättää muut periaatteellista laatua olevat tai muuten tärkeät asiat;

11) vahvistaa Kansaneläkelaitoksen strategia;

12) päättää ylimmän johdon sijaisuuksista.

Kansaneläkelaitosta johtaa pääjohtaja. Kansaneläkelaitoksessa voi olla myös muita johtajia.

Pääjohtajan ja johtajan virka on ennen sen täyttämistä julistettava haettavaksi. Pääjohtajan nimittävät valtuutetut hallituksen esityksestä. Pääjohtajan toimikausi on seitsemän vuotta. Muun johtajan nimittää hallitus. Johtajan toimikausi on viisi vuotta. Pääjohtajan tai johtajan nimittämistä koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Pääjohtajan ja johtajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvosto voi erityisistä syistä antaa erivapauden asetuksella säädettävistä kelpoisuusvaatimuksista.

Pääjohtaja vastaa Kansaneläkelaitoksen strategisesta suunnittelusta sekä operatiivisesta johtamisesta ja kehittämisestä, asioiden esittelystä hallitukselle ja hallituksen päätösten toimeenpanosta sekä valmistelee työjärjestyksen hallituksen päätettäväksi.

Kansaneläkelaitoksen hallitus voi asettaa neuvottelukuntia, joiden tehtävänä on edistää ja kehittää sosiaaliturvan toteuttamiseen osallistuvien viranomaisten ja yhteisöjen yhteistyötä sekä palvelujen käyttäjien näkökulman huomioon ottamista.

Mitä edellä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteen toimintakuluihin eikä sähköisestä lääkemääräyksestä annetussa laissa (61/2007) säädetyn biologisten lääkkeiden määräämisen ohjaus- ja valvontatehtävästä aiheutuviin toimintakuluihin. Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteen rahoituksesta säädetään laissa rajat ylittävästä terveydenhuollosta (1201/2013). Kansaneläkelaitoksen biologisten lääkkeiden määräämisen ohjaus- ja valvontatehtävän rahoituksesta säädetään laissa sähköisestä lääkemääräyksestä.

Tilintarkastajan ja hänen varahenkilönsä tulee olla KHT- tai JHT-tilintarkastajia. Jos tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastusyhteisö, ei varatilintarkastajaa tarvitse valita. Tällöin päävastuullisen tilintarkastajan ja hänen varahenkilönsä tulee olla KHT- tai JHT- tilintarkastaja.

Tilintarkastaja toimii samalla Kansaneläkelaitoksen valvontatilintarkastajana.

Tilintarkastajan toimikauden tai peräkkäisten toimikausien yhteenlaskettu kesto saa olla enintään kuusi vuotta. Enimmäisajan jälkeen tilintarkastaja saa osallistua uudelleen Kansaneläke-laitoksen tilintarkastukseen aikaisintaan kahden vuoden kuluttua tilintarkastustehtävän päättymisestä. Jos tilintarkastajaksi on valittu tilintarkastusyhteisö, tätä momenttia sovelletaan ainoastaan päävastuulliseen tilintarkastajaan.

Kansaneläkelaitos voi antaa pyynnöstä virka-apua muulle viranomaiselle tai organisaatiolle, joka on estynyt suorittamasta laissa säädettyä julkista hallintotehtäväänsä. Virka-avun tulee liittyä 2 §:ssä säädettyihin Kansaneläkelaitoksen tehtäviin. Virka-avun antaminen ei saa aiheuttaa häiriötä Kansaneläkelaitoksen lakisääteisten tehtävien hoitamiselle.

Virka-apupyyntö on yksilöitävä ja siitä on käytävä ilmi:

1) mihin tehtävään virka-apua pyydetään;

2) tehtävän kiireellisyys, ajankohta ja arvioitu kesto;

3) perusteltu arvio tehtävän asianmukaisen suorittamisen edellyttämästä henkilöstöstä ja välineistöstä;

4) pyynnön perusteet.

Virka-apupyyntö on tehtävä kirjallisesti. Pyyntö voidaan tehdä suullisesti, jos se on välttämätöntä asian kiireellisyyden vuoksi. Suullinen pyyntö on viipymättä annettava myös kirjallisena.

Päätöksen virka-avun antamisesta tekee pääjohtaja.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain 9 §:n 2 momenttia ei sovelleta ennen tämän lain voimaantuloa alkaneisiin palvelussuhteisiin. Tämän lain 18 §:n 3–5 momenttia sovelletaan ensimmäiseltä tilikaudelta, joka alkaa lain voimaantulon jälkeen.

Valtio rahoittaa kustannukset, jotka aiheutuvat Kansaneläkelaitokselle biologisten lääkkeiden määräämisen ohjaus- ja valvontatehtävän hoitamisesta. Näitä varoja ei jaeta Kansaneläkelaitoksen etuusrahastojen toimintakuluiksi.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemaan eläketukeen sovelletaan, mitä takuueläkkeestä annetussa laissa säädetään päätöksen antamisesta, viivästyskorotuksesta ja viivästysajasta, tietojen saamisesta, tietojen luovutuksesta ja salassapidosta, rekisteröidyn oikeuden rajaamisesta, tietojen käytöstä, kuoleman jälkeen maksettujen etuuksien palauttamisesta, takaisinperinnästä ja takaisinperittävän saatavan vanhentumisesta sekä päätöksen oikaisusta, muutoksenhakumenettelystä ja lainvoimaisen päätöksen poistamisesta.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tällä lailla kumotaan sairausvakuutuslain (1224/2004) 19 luvun 7 §:n 2 momentti ja 10 §, sellaisena kuin ne ovat 19 luvun 7 §:n 2 momentti laissa 513/2010 ja 10 § osaksi laissa 1319/2018.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tällä lailla kumotaan eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) 48 § sellaisena kuin se on osaksi laissa 1154/2007.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tällä lailla kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 13 luvun 5 §.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tällä lailla kumotaan yleisestä asumistuesta annetun lain (938/2014) 46 §.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tällä lailla kumotaan lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) 24 a § sellaisena, kuin se on laissa 693/2002.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tällä lailla kumotaan lapsilisälain (796/1992) 16 a §, sellaisena kuin se on laissa 694/2002.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tällä lailla kumotaan elatustukilain (580/2008) 37 §.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tällä lailla kumotaan äitiysavustuslain (477/1993) 14 a §, sellaisena kuin se on laissa 695/2002.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tällä lailla kumotaan sotilasavustuslain (781/1993) 22 d §, sellaisena kuin se on laissa 690/2002.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tällä lailla kumotaan Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) 62 §.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tällä lailla kumotaan vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) 45 a §, sellaisena kuin se on laissa 1331/2011.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tällä lailla kumotaan aikuiskoulutustuesta annetun lain (1276/2000) 29 §:n 2 momentti.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tällä lailla kumotaan työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) 22 e ja 22 g §, sellaisena kuin niistä ovat 22 e § laeissa 542/2012 ja 522/2018, sekä 22 g § laeissa 363/2006 ja 522/2018.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tällä lailla kumotaan kansaneläkelain (568/2007) 94 §, sellaisena kuin se on osaksi laissa1151/ 2007.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .