Merging Tampere universities and educational cooperation
Acts amending the Universities Act and the Universities of Applied Sciences Act, and for an act on the implementation of the act amending the Universities Act
The two universities in Tampere will be merged into a new foundation university, with Tampere University of Applied Sciences also brought under its auspices. At the same time, all Finnish higher education institutions will be given the opportunity to organise and procure teaching from one another more flexibly.
- Status
- Passed with amendments
- Submitted
- 8 Jun 2017
- Latest event
- 14 Dec 2017
- Votes
- 5
- Speeches
- 21
- Confirmed
- 19 Dec 2017
- Statute
- 940/2017
- Source
- eduskunta.fi ↗
What is proposed
The University of Tampere, an independent public corporation, and Tampere University of Technology will be merged as of 1 January 2019 into a new foundation university, which will also become the majority owner of Tampere University of Applied Sciences. Teaching cooperation across all higher education institutions will be expanded by allowing teaching to be procured from another institution without duplicate provision, a 3-year transitional period will be laid down for situations where degree programmes are discontinued, and the right to use Finnish or Swedish when dealing with universities of applied sciences will be safeguarded.
What it means
The change directly affects more than 22,000 students and around 3,500 employees at the universities in Tampere, who will transfer to the new foundation university under their existing terms of employment. Higher education students nationwide will gain more flexible study paths from other institutions without separate credit transfers, and if a degree programme is discontinued, their right to complete their studies within 3 years will be safeguarded. Higher education institutions can use their resources more efficiently and build stronger regional and national centres of expertise.
How Parliament voted
The act ultimately passed without a vote: no MP proposed rejecting it in the final reading. The votes concerned details of the act.
3. lakiehdotus, 3 §, mietintö / Pilvi Torsti
Yes won by 99–82.
Government yes, opposition no. 18 MPs were absent. Minutes ↗
Filled dot = yes, ring = no, grey = absent. The seating plan at the time of this vote is not archived, so MPs are grouped by party in indicative seats.
A passed act does not enter into force immediately: the President of the Republic confirms it, and it enters into force on the date set in the act. This act was confirmed on 19 Dec 2017.
Debate in the chamber
What was argued and where each group stood, followed by MPs' speeches verbatim from the parliamentary record. Speeches are shown in their original language.
21 speeches · 13 speakers · 3 debates
Key points of the debate
There was broad consensus in Parliament on the importance of merging the higher education institutions in Tampere and increasing teaching cooperation between higher education institutions. The main point of contention was the transitional governance of the new foundation university and whether the procedure for appointing the rector infringes university autonomy and internal democracy. In addition, the debate highlighted the need to preserve a clear division of roles between universities of applied sciences and universities, as well as an extensive network of higher education institutions in the regions.
- How should the transitional board and rector of the new university be chosen to safeguard university autonomy and democracy?
- How can the preservation of the dual model of universities and universities of applied sciences be ensured as cooperation deepens?
- Will the merger of higher education institutions lead to excessive centralisation of the regional higher education network?
- Centre PartyIn favour
The Centre Party (Cen) supported merging the higher education institutions in Tampere and making teaching cooperation more flexible because of regional vitality and synergies. However, the group stressed the importance of preserving the division of roles between universities and universities of applied sciences and maintaining a decentralised higher education network.
”Tampereen korkeakoulujen yhdentyminen on lähtökohdiltaan erittäin kannattava hanke, kun siinä otetaan huomioon hallinto, tilat, henkilökunta, palvelut ja näitten yhdentyminen.”
— Arto Pirttilahti - Finns PartyIn favour with reservations
The Finns Party (Finns) found the objectives of the university reform and the resulting higher education entity highly commendable. However, the group wondered at the rushing of the matter and considered the appointment of the new rector by the transitional board to be problematic.
”Ja tämä yliopistolain muutos, tämä uudistus, on tältä osin erittäin kannatettava, ja sitä on laajasti kiitelty sekä Tampereen talousalueella että yleisemminkin koko Suomessa.”
— Sami Savio - Social DemocratsIn favour with reservations
The Social Democrats (SDP) considered the creation of the new university entity in Tampere to be a very good and significant project. However, the group criticised the transitional administrative arrangements and called for better consideration of democracy within the university community.
”Valiokunnan olennaiseksi kysymykseksi, josta täällä salissa äänestimme viime viikolla, nousi se, miten nämä siirtymäkauden järjestelyt tehdään.”
— Pilvi Torsti - GreensIn favour with reservations
The Greens considered the Tampere 3 project important, but expressed serious concern about the neglect of university community participation and the method of selecting the rector without a democratic mandate from the community.
”Hallituksen esityksessä on vahvasti sivuutettu yliopistoyhteisö, jota muutokset kaikkein eniten koskettavat.”
— Jani Toivola - Left AllianceIn favour with reservations
The Left Alliance (Left) considered cooperation between higher education institutions welcome in itself, but strongly criticised the disregard for university autonomy and the influence of staff and students in selecting the transitional board and rector.
”Valitettavasti juuri tätä yhdistymisprosessia ei ole hoidettu tavalla, joka vastaisi perustuslain ja yliopistolain säädöksiä yliopistojen autonomiasta ja yliopistoyhteisön aseman huomioimisesta.”
— Li Andersson - Swedish People's PartyIn favour with reservations
The Swedish People's Party (SPP) considered the proposal a welcome step and an efficient use of resources, but emphasised preserving the distinct dual model of universities of applied sciences and universities, and shared the opposition's concerns regarding the method of selecting the rector.
”Hallituksen esitys on pääosin todella hyvä. Siihen liittyy kuitenkin muutama ongelmakohta, mistä olemme jo aikaisemmin puhuneet täällä tänään.”
— Mikaela Nylander
This digest was generated by AI from 21 speeches 13 Sep 2026. Group positions are read from the speeches, not from votes; quotations were checked verbatim against the record.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sivistysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Stages of consideration
The bill's path from the preliminary debate to the decision, as recorded by Parliament.
- 8 Jun 2017Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Opetus- ja kulttuuriministeriö
- 13 Jun 2017Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 28 Nov 2017Valiokunnan mietintö tai lausunto · sivistysvaliokunta
- 8 Dec 2017Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 12 Dec 2017Toinen käsittely · Täysistunto
- 13 Dec 2017Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Decisions by law proposal3
- 1Laki yliopistolain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 940/2017 · 19 Dec 2017
- 2Laki ammattikorkeakoululain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 941/2017 · 19 Dec 2017
- 3Laki yliopistolain muuttamisesta annetun lain voimaanpanostaHyväksytty muutettuna · 942/2017 · 19 Dec 2017
Proposed law text
The law proposals in the bill as the Government presented them. The final act may differ after committee consideration.
The law text is shown in Finnish or Swedish from Parliament's official documents; it is not translated into English.
1.Laki yliopistolain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yliopistolain (558/2009) 1, 7 a ja 7 b §, sellaisina kuin ne ovat, 1 § osaksi laeissa 954/2011, 414/2012 ja 497/2015 ja 7 a ja 7 b § laissa 562/2016, sekä lisätään lakiin uusi 7 c §, seuraavasti:
1 §Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan yliopistoihin, jotka kuuluvat opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan, siten kuin jäljempänä säädetään.
Yliopistoja ovat:
1) Helsingin yliopisto;
2) Itä-Suomen yliopisto;
3) Jyväskylän yliopisto;
4) Lapin yliopisto;
5) Oulun yliopisto;
6 ) Turun yliopisto;
7 ) Vaasan yliopisto;
8 ) Åbo Akademi;
9 ) Lappeenrannan teknillinen yliopisto;
10 ) Svenska handelshögskolan;
11 ) Taideyliopisto;
12 ) Aalto-yliopistona toimiva Aalto-korkeakoulusäätiö;
13) Tampereen uutena yliopistona toimiva Tampereen korkeakoulusäätiö.
Edellä 2 momentin 1—11 kohdassa tarkoitetut yliopistot ovat julkisoikeudellisia laitoksia (julkisoikeudelliset yliopistot ). Aalto-yliopistoon ja Tampereen uuteen yliopistoon (säätiöyliopistot ) sovelletaan tämän lain lisäksi säätiölakia (487/2015).
Säätiöyliopistoihin sovelletaan tämän lain säännöksiä paitsi 5, 13—22, 60, 64, 65 ja 67 §:ää sekä 8 ja 9 lukua.
7 a §Opetusyhteistyö
Yliopisto voi järjestää kielten ja viestinnän opetuksensa yhteistyössä toisen korkeakoulun kanssa tai hankkia sen toiselta korkeakoululta. Yliopiston ei tarvitse koulutusvastuunsa toteuttamiseksi järjestää omaa opetusta näiltä osin.
Yliopisto voi järjestää myös muuta kuin 1 momentissa tarkoitettua opetusta yhteistyössä toisen korkeakoulun kanssa tai hankkia sitä toiselta korkeakoululta. Kun opetus hankitaan sellaiselta suomalaiselta korkeakoululta, joka antaa kyseistä opetusta myös omille opiskelijoilleen, yliopiston ei tarvitse koulutusvastuunsa toteuttamiseksi järjestää omaa opetusta näiltä osin. Yliopiston tulee antaa pääosa koulutusvastuuseensa kuuluvien tutkintojen ja alojen opetuksesta itse.
Opetuksen, joka 1 tai 2 momentin mukaisesti korvaa yliopiston oman opetuksen, on vastattava tutkinnon myöntävän yliopiston määrittelemiä tavoitteita.
Opiskelijalla, joka osallistuu 1 tai 2 momentin tai ammattikorkeakoululain (932/2014) 8 a §:n 1 tai 2 momentin nojalla järjestettyyn, korkeakoulun oman opetuksen korvaavaan opetukseen, on rajattu opiskeluoikeus ilman tutkinnonsuorittamisoikeutta opetusta antavassa korkeakoulussa.
7 b §Koulutuksen siirto
Kun yliopiston koulutus lakkautetaan, yliopisto voi sopia toisen yliopiston kanssa opiskelijoiden siirtymisestä suorittamaan samaa tutkintoa kyseisessä yliopistossa. Opiskelijalla on kuitenkin oikeus jäädä kolmen vuoden ajaksi koulutuksen lakkauttamisesta suorittamaan tutkintoa siihen yliopistoon, jonka koulutus lakkautetaan, ottaen huomioon 41 §:n 1—4 momentissa säädetty opiskeluoikeuden kesto.
Opiskeluoikeuden siirtymiseen sovelletaan 41 §:n 5 momenttia.
7 c §Erikoistumiskoulutukset
Yliopistojen erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettaviksi tarkoitettuja, jo työelämässä toimineille suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä koulutuksia, joiden tavoitteena on tuottaa osaamista sellaisilla asiantuntijuuden aloilla, joilla ei ole markkinaehtoisesti toteutettua koulutustarjontaa.
Erikoistumiskoulutusten yhteisistä tavoitteista ja vähimmäislaajuudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Erikoistumiskoulutuksena ei järjestetä koulutusta, jota yliopisto järjestää 5 §:n 2 momentin mukaisena liiketoimintana.
Erikoistumiskoulutuksena voidaan järjestää vain koulutus, jonka perusteista on sovittu yliopistojen keskinäisessä yhteistyössä. Sopimusmenettelyn aikana on tehtävä yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän edustajien kanssa. Erikoistumiskoulutuksesta sopimisesta, sopimuksen sisällöstä ja koulutuksen järjestämisestä annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.
Erikoistumiskoulutuksia koskevista sopimuksista pidetään julkista luetteloa. Julkisesta luettelosta ja siihen merkittävistä tiedoista annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.
§
Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.
2.Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ammattikorkeakoululain (932/2014) 8 a §, sellaisena kuin se on laissa 563/2016, sekä lisätään lakiin uusi 8 b § ja 24 §:ään uusi 2 momentti, seuraavasti:
8 a §Opetusyhteistyö
Ammattikorkeakoulu voi järjestää kielten ja viestinnän opetuksensa yhteistyössä toisen korkeakoulun kanssa tai hankkia sen toiselta korkeakoululta. Ammattikorkeakoulun ei tarvitse koulutusvastuunsa toteuttamiseksi järjestää omaa opetusta näiltä osin.
Ammattikorkeakoulu voi järjestää myös muuta kuin 1 momentissa tarkoitettua opetusta yhteistyössä toisen korkeakoulun kanssa tai hankkia sen toiselta korkeakoululta. Kun opetus hankitaan sellaiselta suomalaiselta korkeakoululta, joka antaa kyseistä opetusta myös omille opiskelijoilleen, ammattikorkeakoulun ei tarvitse koulutusvastuunsa toteuttamiseksi järjestää omaa opetusta näiltä osin. Ammattikorkeakoulun tulee antaa pääosa koulutusvastuuseensa kuuluvien tutkintojen ja alojen opetuksesta itse.
Opetuksen, joka 1 tai 2 momentin nojalla korvaa ammattikorkeakoulun oman opetuksen, on vastattava tutkinnon myöntävän ammattikorkeakoulun määrittelemiä tavoitteita.
Opiskelijalla, joka osallistuu 1 tai 2 momentin tai yliopistolain (558/2009) 7 a §:n 1 tai 2 momentin mukaisesti järjestettyyn, korkeakoulun oman opetuksen korvaavaan opetukseen, on rajattu opiskeluoikeus ilman tutkinnonsuorittamisoikeutta opetusta antavassa korkeakoulussa.
8 b §Koulutuksen siirto
Kun ammattikorkeakoulun koulutus lakkautetaan, ammattikorkeakoulu voi sopia toisen ammattikorkeakoulun kanssa opiskelijoiden siirtymisestä suorittamaan samaa tutkintoa kyseisessä ammattikorkeakoulussa. Opiskelijalla on kuitenkin oikeus jäädä kolmen vuoden ajaksi koulutuksen lakkauttamisesta suorittamaan tutkintoa siihen ammattikorkeakouluun, jonka koulutus lakkautetaan, ottaen huomioon 30 §:n 1—5 momentissa säädetty opiskeluoikeuden kesto.
Opiskeluoikeuden siirtymiseen sovelletaan 30 §:n 6 momenttia.
24 §Ammattikorkeakoulun hallintokieli
Jokaisella on oikeus omassa asiassaan käyttää suomea tai ruotsia ja saada toimituskirja käyttämällään kielellä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Lain 8 b §:ää sovelletaan myös koulutukseen, joka on lakkautettu ennen tämän lain voimaantuloa, kuitenkin siten, että pykälässä tarkoitettu kolmen vuoden aika lasketaan tämän lain voimaantulosta.
3.Laki yliopistolain muuttamisesta annetun lain voimaanpanosta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §Yliopistolain muuttamisesta annetun lain voimaantulo
Yliopistolain muuttamisesta annetun lain ( / ), jäljempänä muutoslaki , 1 § tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019.
Muutoslain 7 a—7 c § tulevat voimaan päivänä kuuta 20 .
Muutoslain 7 b §:ää sovelletaan myös koulutukseen, joka on lakkautettu ennen lain voimaantuloa, kuitenkin siten, että pykälässä tarkoitettu kolmen vuoden aika lasketaan pykälän voimaantulosta.
2 §Tampereen uuden yliopiston perustaminen
Yliopistolain (558/2009) 1 §:n 2 momentin 6 ja 14 kohdassa mainittujen Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisenä yliopistona toimivan TTY-säätiön (yhdistyvät yliopistot ) toiminta, henkilöstö ja opiskelijat siirtyvät muutoslain 1 §:n tullessa voimaan Tampereen uutena yliopistona toimivaan Tampereen korkeakoulusäätiöön.
Henkilöstön siirtymiseen yhdistyvistä yliopistoista Tampereen uuteen yliopistoon sovelletaan, mitä työsopimuslaissa (55/2001) säädetään liikkeen luovutuksesta.
3 §Yliopiston järjestäytyminen
Yhdistyvien yliopistojen hallitukset valitsevat Tampereen uuden yliopiston ensimmäisen hallituksen siten, että se voi aloittaa toimintansa viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2018. Yhdistyvien yliopistojen hallitukset päättävät uuden yliopiston hallituksen toimikaudesta. Vähintään kahden hallituksen jäsenen toimikauden on päätyttävä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2019 ja kahden viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020.
Tampereen uuden yliopiston ensimmäinen hallitus valitsee yliopiston rehtorin.
Tampereen uuden yliopiston ensimmäinen hallitus päättää yliopiston ensimmäisen monijäsenisen hallintoelimen jäsenten määrästä noudattaen, mitä yliopistolain 26 §:n 2 momentissa säädetään. Uusi monijäseninen toimielin on valittava siten, että se voi aloittaa toimintansa viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2018.
Tampereen uuden yliopiston toimielinten ja yhdistyvien yliopistojen tulee yhdessä järjestää uuden yliopiston hallinto ja muut palvelut sekä päätöksenteko niin, että yliopisto voi aloittaa toimintansa muutoslain 1§:n tullessa voimaan. Tampereen uuden yliopiston toimielimet voivat tehdä päätöksiä, sitoumuksia ja oikeustoimia perustettavan yliopiston lukuun.
4 §Varallisuuden siirtyminen
Tampereen yliopiston varallisuus siirtyy kokonaisuudessaan Tampereen uuden yliopiston omistukseen muutoslain 1 §:n tullessa voimaan. TTY-säätiön varallisuus siirtyy Tampereen uudelle yliopistolle TTY-säätiön säätiölain (487/2015) mukaisella sulautumisella 1 päivänä tammikuuta 2019. Tampereen yliopiston koko peruspääoma sekä TTY-säätiön perustamiskirjan mukainen peruspääoma ja valtion säätiön peruspääomaan sijoittamat erät siirtyvät Tampereen korkeakoulusäätiön peruspääomaksi.
Tampereen uuden yliopiston purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi luovutetaan valtion yhdistyvien yliopistojen pääomaan lahjoittamat erät käyttämättömine tuottoineen takaisin valtiolle käytettäviksi eduskunnan päättämällä tavalla. TTY-säätiön muut perustajat päättävät TTY-säätiöön lahjoittamansa pääoman luovuttamisesta edelleen säätiön tarkoitukseen läheisesti liittyvään tarkoitukseen.
5 §Yhdistyvien yliopistojen oikeuksien ja velvollisuuksien siirtyminen
Yhdistyvien yliopistojen saatavat ja muut oikeudet siirtyvät Tampereen uudelle yliopistolle muutoslain 1 §:n tullessa voimaan.
Tampereen uusi yliopisto vastaa muutoslain 1 §:n tultua voimaan yhdistyvien yliopistojen sopimusvelvoitteista ja muista sitoumuksista sekä lakisääteisistä velvollisuuksista ja vastuista.
6 §Vireillä olevien asioiden siirtyminen
Yhdistyvissä yliopistoissa vireillä olevat asiat siirtyvät Tampereen uuden yliopiston käsiteltäviksi muutoslain 1 §:n tullessa voimaan. Tampereen uusi yliopisto edustaa ja toimii asianosaisena oikeudenkäynneissä, joissa yhdistyvä yliopisto on ollut asianosaisena.
7 §Yhdistyvien yliopistojen tilinpäätökset
Tampereen uuden yliopiston hallitus laatii yhdistyvien yliopistojen tilinpäätökset.
Tampereen uuden yliopiston tilintarkastajat toimittavat yhdistyvien yliopistojen tilintarkastukset ja antavat tilintarkastuskertomukset siten kuin yliopistolain 64 §:ssä ja säätiölaissa säädetään.
8 §Tampereen uuden yliopiston ylioppilaskunnan järjestäytyminen
Yhdistyvien yliopistojen ylioppilaskunnat (yhdistyvät ylioppilaskunnat ) yhdistyvät Tampereen uuden yliopiston ylioppilaskunnaksi muutoslain 1 §:n tullessa voimaan.
Yhdistyvien ylioppilaskuntien on järjestettävä Tampereen uuden yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston vaali viimeistään syyskuussa 2018. Mikäli ylioppilaskunnat eivät ole muuta sopineet, ensimmäisen edustajiston koko on 49 henkeä sekä tarvittava määrä varaedustajia. Edustajisto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia.
Mikäli ylioppilaskunnat eivät ole muuta sopineet, vaalien keskusvaalilautakunta muodostuu yhdistyvien ylioppilaskuntien hallitusten puheenjohtajista, edustajistojen puheenjohtajista sekä pääsihteereistä. Keskusvaalilautakunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja kutsuu lautakunnalle sihteerin. Keskusvaalilautakunta vahvistaa vaalijärjestyksen.
Tampereen uuden yliopiston ylioppilaskunnan vaali on suhteellinen ja salainen. Vaalissa ei ole vaalipiirejä. Vaalissa on äänioikeus yhdistyvien yliopistojen läsnä oleviksi opiskelijoiksi ilmoittautuneilla ylioppilaskunnan jäsenillä. Jokaisella äänioikeutetulla on vaalissa yksi ääni.
Yhdistyvien yliopistojen rehtorit yhdessä vahvistavat Tampereen uuden yliopiston ylioppilaskunnan säännöt. Jos kuitenkin Tampereen uudelle yliopistolle on valittu rehtori, hän vahvistaa mainitut säännöt.
Tampereen uuden yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto ja sen valitsemat toimielimet tekevät uuden yliopiston ylioppilaskuntaa koskevat ja uuteen yliopistoon liittyvät ylioppilaskunnan päätökset. Yhdistyvät ylioppilaskunnat ovat velvollisia tarjoamaan uuden yliopiston ylioppilaskunnalle hallinto- ja muita palveluja, jotta Tampereen uuden yliopiston ylioppilaskunta voi aloittaa täysimääräisen toimintansa muutoslain 1 §:n tullessa voimaan.
9 §Ylioppilaskuntien toiminnan siirtyminen
Yhdistyvien ylioppilaskuntien toiminta, jäsenet ja henkilöstö siirtyvät yhdistyvistä ylioppilaskunnista Tampereen uuden yliopiston ylioppilaskuntaan muutoslain 1 §:n tullessa voimaan. Henkilöstön siirtymiseen sovelletaan, mitä työsopimuslaissa säädetään liikkeen luovutuksesta.
Yhdistyvien ylioppilaskuntien varallisuus, saatavat ja muut oikeudet siirtyvät Tampereen uuden yliopiston ylioppilaskunnalle muutoslain 1 §:n tullessa voimaan. Uuden yliopiston ylioppilaskunta vastaa muutoslain 1 §:n tultua voimaan yhdistyvien ylioppilaskuntien sopimusvelvoitteista ja muista sitoumuksista sekä lakisääteisistä velvollisuuksista ja vastuista.
10 §Yliopistojen ja ylioppilaskuntien yhdistymiseen liittyvistä tulo- ja varainsiirtoveroista vapauttaminen
Yhdistyvien yliopistojen ja yhdistyvien ylioppilaskuntien ei katsota purkautuvan tuloverotuksessa. Varat ja velat siirtyvät samanarvoisina toimintaa jatkavalle Tampereen uudelle yliopistolle ja sen ylioppilaskunnalle.
Toimintansa lopettavien yhdistyvien yliopistojen ja ylioppilaskuntien verotuksessa poistamatta olevat hankintamenot ja muut vähennyskelpoiset menot vähennetään toimintaa jatkavan Tampereen uuden yliopiston ja sen ylioppilaskunnan verotuksessa samalla tavalla kuin ne olisi vähennetty toimintansa lopettaneen yliopiston tai ylioppilaskunnan verotuksessa.
Tampereen uusi yliopisto tai sen ylioppilaskunta eivät ole velvollisia maksamaan varainsiirtoveroa yliopistojen tai ylioppilaskuntien yhdistymisessä tapahtuvasta varojen siirrosta.
11 §Viittaukset Tampereen yliopistoon ja Tampereen teknilliseen yliopistoon
Muun lainsäädännön viittaukset Tampereen yliopistoon ja Tampereen teknilliseen yliopistoon katsotaan viittauksiksi Tampereen uuteen yliopistoon.
12 §Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Sen 11 § tulee kuitenkin voimaan vasta päivänä kuuta 20 .
Main content of the bill (official)
The summary and title were produced with AI on 2 Sep 2026. They are not official documents – check the details in the original bill. The title and summaries are machine translations of the Finnish AI summaries. Speeches and quotations are always shown in their original language.