Tampereen yliopistojen yhdistäminen ja korkeakouluyhteistyö
Lait yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta sekä laiksi yliopistolain muuttamisesta annetun lain voimaanpanosta
Tampereen kaksi yliopistoa yhdistetään uudeksi säätiöyliopistoksi, jonka yhteyteen liitetään myös Tampereen ammattikorkeakoulu. Samalla kaikille suomalaisille korkeakouluille annetaan mahdollisuus järjestää ja hankkia opetusta joustavammin toisiltaan.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 8.6.2017
- Viimeisin tapahtuma
- 14.12.2017
- Äänestyksiä
- 5
- Puheenvuoroja
- 21
- Vahvistettu
- 19.12.2017
- Säädös
- 940/2017
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Julkisoikeudellinen Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistetään 1.1.2019 alkaen uudeksi säätiöyliopistoksi, jonka pääomistukseen siirtyy myös Tampereen ammattikorkeakoulu. Kaikkien korkeakoulujen opetusyhteistyötä laajennetaan sallimalla opetuksen hankkiminen toiselta korkeakoululta ilman päällekkäistä opetusta, säädetään 3 vuoden siirtymäaika koulutuksen lakkauttamistilanteisiin sekä turvataan oikeus suomen tai ruotsin kielen käyttöön ammattikorkeakouluasioinnissa.
Mitä se tarkoittaa
Muutos koskee välittömästi Tampereen yliopistojen yli 22 000 opiskelijaa ja noin 3 500 työntekijää, jotka siirtyvät uuden säätiöyliopiston palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Korkeakouluopiskelijat saavat valtakunnallisesti joustavampia opintopolkuja toisista korkeakouluista ilman erillisiä hyväksilukuja, ja koulutuksen lakkautuessa heille turvataan oikeus suorittaa opinnot loppuun 3 vuoden kuluessa. Korkeakoulut voivat tehostaa voimavarojensa käyttöä ja muodostaa vahvempia alueellisia ja valtakunnallisia osaamiskeskittymiä.
Näin eduskunta äänesti
Laki hyväksyttiin lopulta ilman äänestystä: yksikään edustaja ei lopullisessa käsittelyssä ehdottanut sen hylkäämistä. Äänestykset käytiin lain yksityiskohdista.
3. lakiehdotus, 3 §, mietintö / Pilvi Torsti
Jaa voitti äänin 99–82.
Hallitus jaa, oppositio ei. 18 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 19.12.2017.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
21 puheenvuoroa · 13 puhujaa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Eduskunnassa vallitsi laaja yhteisymmärrys Tampereen korkeakoulujen yhdistämisen tärkeydestä ja korkeakoulujen välisen opetusyhteistyön lisäämisestä. Pääasialliseksi kiistakysymykseksi muodostui uuden säätiöyliopiston siirtymäkauden hallinto ja se, loukkaako rehtorin valintatapa yliopistojen autonomiaa ja sisäistä demokratiaa. Lisäksi keskustelussa korostettiin tarvetta säilyttää ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen selkeä työnjako sekä maakuntien laaja korkeakouluverkko.
- Miten uuden yliopiston siirtymäkauden hallitus ja rehtori tulisi valita yliopistoautonomian ja demokratian turvaamiseksi?
- Miten varmistetaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen duaalimallin säilyminen yhteistyön tiivistyessä?
- Johtaako korkeakoulujen yhdistäminen maakunnallisen korkeakouluverkon liialliseen keskittämiseen?
- KeskustaPuolesta
Keskusta kannatti Tampereen korkeakoulujen yhdistämistä ja opetusyhteistyön joustavoittamista alueen elinvoiman ja synergiaetujen vuoksi. Ryhmä kuitenkin tähdensi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolijaon säilyttämistä sekä hajautetun korkeakouluverkon merkitystä.
”Tampereen korkeakoulujen yhdentyminen on lähtökohdiltaan erittäin kannattava hanke, kun siinä otetaan huomioon hallinto, tilat, henkilökunta, palvelut ja näitten yhdentyminen.”
— Arto Pirttilahti - PerussuomalaisetPuolesta varauksin
Perussuomalaiset piti yliopistouudistuksen tavoitteita ja syntyvää korkeakoulukokonaisuutta erittäin kannatettavina. Ryhmä kuitenkin hämmästeli asian kiirehtimistä ja piti uuden rehtorin valintaa siirtymäkauden hallituksen toimesta ongelmallisena.
”Ja tämä yliopistolain muutos, tämä uudistus, on tältä osin erittäin kannatettava, ja sitä on laajasti kiitelty sekä Tampereen talousalueella että yleisemminkin koko Suomessa.”
— Sami Savio - SDPPuolesta varauksin
SDP piti Tampereen uuden yliopistokokonaisuuden luomista erittäin hyvänä ja merkittävänä hankkeena. Ryhmä kuitenkin arvosteli siirtymävaiheen hallintojärjestelyjä ja vaati yliopistoyhteisön demokratian parempaa huomioimista.
”Valiokunnan olennaiseksi kysymykseksi, josta täällä salissa äänestimme viime viikolla, nousi se, miten nämä siirtymäkauden järjestelyt tehdään.”
— Pilvi Torsti - VihreätPuolesta varauksin
Vihreät piti Tampere 3 -hanketta tärkeänä, mutta ilmaisi vakavan huolensa yliopistoyhteisön osallistamisen laiminlyönnistä sekä rehtorin valintatavasta ilman yhteisön demokraattista mandaattia.
”Hallituksen esityksessä on vahvasti sivuutettu yliopistoyhteisö, jota muutokset kaikkein eniten koskettavat.”
— Jani Toivola - VasemmistoliittoPuolesta varauksin
Vasemmistoliitto piti korkeakoulujen yhteistyötä sinänsä kannatettavana, mutta kritisoi voimakkaasti yliopistoautonomian ja henkilöstön sekä opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien sivuuttamista siirtymävaiheen hallituksen ja rehtorin valinnassa.
”Valitettavasti juuri tätä yhdistymisprosessia ei ole hoidettu tavalla, joka vastaisi perustuslain ja yliopistolain säädöksiä yliopistojen autonomiasta ja yliopistoyhteisön aseman huomioimisesta.”
— Li Andersson - RKPPuolesta varauksin
RKP piti esitystä tervetulleena askeleena ja resurssien tehokkaana käyttönä, mutta korosti ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen erillisen duaalimallin säilyttämistä sekä yhtyi opposition huoliin rehtorin valintatavasta.
”Hallituksen esitys on pääosin todella hyvä. Siihen liittyy kuitenkin muutama ongelmakohta, mistä olemme jo aikaisemmin puhuneet täällä tänään.”
— Mikaela Nylander
Kooste on tuotettu tekoälyllä 21 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sivistysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 8.6.2017Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Opetus- ja kulttuuriministeriö
- 13.6.2017Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 28.11.2017Valiokunnan mietintö tai lausunto · sivistysvaliokunta
- 8.12.2017Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 12.12.2017Toinen käsittely · Täysistunto
- 13.12.2017Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain3
- 1Laki yliopistolain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 940/2017 · 19.12.2017
- 2Laki ammattikorkeakoululain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 941/2017 · 19.12.2017
- 3Laki yliopistolain muuttamisesta annetun lain voimaanpanostaHyväksytty muutettuna · 942/2017 · 19.12.2017
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki yliopistolain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yliopistolain (558/2009) 1, 7 a ja 7 b §, sellaisina kuin ne ovat, 1 § osaksi laeissa 954/2011, 414/2012 ja 497/2015 ja 7 a ja 7 b § laissa 562/2016, sekä lisätään lakiin uusi 7 c §, seuraavasti:
1 §Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan yliopistoihin, jotka kuuluvat opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan, siten kuin jäljempänä säädetään.
Yliopistoja ovat:
1) Helsingin yliopisto;
2) Itä-Suomen yliopisto;
3) Jyväskylän yliopisto;
4) Lapin yliopisto;
5) Oulun yliopisto;
6 ) Turun yliopisto;
7 ) Vaasan yliopisto;
8 ) Åbo Akademi;
9 ) Lappeenrannan teknillinen yliopisto;
10 ) Svenska handelshögskolan;
11 ) Taideyliopisto;
12 ) Aalto-yliopistona toimiva Aalto-korkeakoulusäätiö;
13) Tampereen uutena yliopistona toimiva Tampereen korkeakoulusäätiö.
Edellä 2 momentin 1—11 kohdassa tarkoitetut yliopistot ovat julkisoikeudellisia laitoksia (julkisoikeudelliset yliopistot ). Aalto-yliopistoon ja Tampereen uuteen yliopistoon (säätiöyliopistot ) sovelletaan tämän lain lisäksi säätiölakia (487/2015).
Säätiöyliopistoihin sovelletaan tämän lain säännöksiä paitsi 5, 13—22, 60, 64, 65 ja 67 §:ää sekä 8 ja 9 lukua.
7 a §Opetusyhteistyö
Yliopisto voi järjestää kielten ja viestinnän opetuksensa yhteistyössä toisen korkeakoulun kanssa tai hankkia sen toiselta korkeakoululta. Yliopiston ei tarvitse koulutusvastuunsa toteuttamiseksi järjestää omaa opetusta näiltä osin.
Yliopisto voi järjestää myös muuta kuin 1 momentissa tarkoitettua opetusta yhteistyössä toisen korkeakoulun kanssa tai hankkia sitä toiselta korkeakoululta. Kun opetus hankitaan sellaiselta suomalaiselta korkeakoululta, joka antaa kyseistä opetusta myös omille opiskelijoilleen, yliopiston ei tarvitse koulutusvastuunsa toteuttamiseksi järjestää omaa opetusta näiltä osin. Yliopiston tulee antaa pääosa koulutusvastuuseensa kuuluvien tutkintojen ja alojen opetuksesta itse.
Opetuksen, joka 1 tai 2 momentin mukaisesti korvaa yliopiston oman opetuksen, on vastattava tutkinnon myöntävän yliopiston määrittelemiä tavoitteita.
Opiskelijalla, joka osallistuu 1 tai 2 momentin tai ammattikorkeakoululain (932/2014) 8 a §:n 1 tai 2 momentin nojalla järjestettyyn, korkeakoulun oman opetuksen korvaavaan opetukseen, on rajattu opiskeluoikeus ilman tutkinnonsuorittamisoikeutta opetusta antavassa korkeakoulussa.
7 b §Koulutuksen siirto
Kun yliopiston koulutus lakkautetaan, yliopisto voi sopia toisen yliopiston kanssa opiskelijoiden siirtymisestä suorittamaan samaa tutkintoa kyseisessä yliopistossa. Opiskelijalla on kuitenkin oikeus jäädä kolmen vuoden ajaksi koulutuksen lakkauttamisesta suorittamaan tutkintoa siihen yliopistoon, jonka koulutus lakkautetaan, ottaen huomioon 41 §:n 1—4 momentissa säädetty opiskeluoikeuden kesto.
Opiskeluoikeuden siirtymiseen sovelletaan 41 §:n 5 momenttia.
7 c §Erikoistumiskoulutukset
Yliopistojen erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettaviksi tarkoitettuja, jo työelämässä toimineille suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä koulutuksia, joiden tavoitteena on tuottaa osaamista sellaisilla asiantuntijuuden aloilla, joilla ei ole markkinaehtoisesti toteutettua koulutustarjontaa.
Erikoistumiskoulutusten yhteisistä tavoitteista ja vähimmäislaajuudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Erikoistumiskoulutuksena ei järjestetä koulutusta, jota yliopisto järjestää 5 §:n 2 momentin mukaisena liiketoimintana.
Erikoistumiskoulutuksena voidaan järjestää vain koulutus, jonka perusteista on sovittu yliopistojen keskinäisessä yhteistyössä. Sopimusmenettelyn aikana on tehtävä yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän edustajien kanssa. Erikoistumiskoulutuksesta sopimisesta, sopimuksen sisällöstä ja koulutuksen järjestämisestä annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.
Erikoistumiskoulutuksia koskevista sopimuksista pidetään julkista luetteloa. Julkisesta luettelosta ja siihen merkittävistä tiedoista annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.
§
Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.
2.Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ammattikorkeakoululain (932/2014) 8 a §, sellaisena kuin se on laissa 563/2016, sekä lisätään lakiin uusi 8 b § ja 24 §:ään uusi 2 momentti, seuraavasti:
8 a §Opetusyhteistyö
Ammattikorkeakoulu voi järjestää kielten ja viestinnän opetuksensa yhteistyössä toisen korkeakoulun kanssa tai hankkia sen toiselta korkeakoululta. Ammattikorkeakoulun ei tarvitse koulutusvastuunsa toteuttamiseksi järjestää omaa opetusta näiltä osin.
Ammattikorkeakoulu voi järjestää myös muuta kuin 1 momentissa tarkoitettua opetusta yhteistyössä toisen korkeakoulun kanssa tai hankkia sen toiselta korkeakoululta. Kun opetus hankitaan sellaiselta suomalaiselta korkeakoululta, joka antaa kyseistä opetusta myös omille opiskelijoilleen, ammattikorkeakoulun ei tarvitse koulutusvastuunsa toteuttamiseksi järjestää omaa opetusta näiltä osin. Ammattikorkeakoulun tulee antaa pääosa koulutusvastuuseensa kuuluvien tutkintojen ja alojen opetuksesta itse.
Opetuksen, joka 1 tai 2 momentin nojalla korvaa ammattikorkeakoulun oman opetuksen, on vastattava tutkinnon myöntävän ammattikorkeakoulun määrittelemiä tavoitteita.
Opiskelijalla, joka osallistuu 1 tai 2 momentin tai yliopistolain (558/2009) 7 a §:n 1 tai 2 momentin mukaisesti järjestettyyn, korkeakoulun oman opetuksen korvaavaan opetukseen, on rajattu opiskeluoikeus ilman tutkinnonsuorittamisoikeutta opetusta antavassa korkeakoulussa.
8 b §Koulutuksen siirto
Kun ammattikorkeakoulun koulutus lakkautetaan, ammattikorkeakoulu voi sopia toisen ammattikorkeakoulun kanssa opiskelijoiden siirtymisestä suorittamaan samaa tutkintoa kyseisessä ammattikorkeakoulussa. Opiskelijalla on kuitenkin oikeus jäädä kolmen vuoden ajaksi koulutuksen lakkauttamisesta suorittamaan tutkintoa siihen ammattikorkeakouluun, jonka koulutus lakkautetaan, ottaen huomioon 30 §:n 1—5 momentissa säädetty opiskeluoikeuden kesto.
Opiskeluoikeuden siirtymiseen sovelletaan 30 §:n 6 momenttia.
24 §Ammattikorkeakoulun hallintokieli
Jokaisella on oikeus omassa asiassaan käyttää suomea tai ruotsia ja saada toimituskirja käyttämällään kielellä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Lain 8 b §:ää sovelletaan myös koulutukseen, joka on lakkautettu ennen tämän lain voimaantuloa, kuitenkin siten, että pykälässä tarkoitettu kolmen vuoden aika lasketaan tämän lain voimaantulosta.
3.Laki yliopistolain muuttamisesta annetun lain voimaanpanosta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §Yliopistolain muuttamisesta annetun lain voimaantulo
Yliopistolain muuttamisesta annetun lain ( / ), jäljempänä muutoslaki , 1 § tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019.
Muutoslain 7 a—7 c § tulevat voimaan päivänä kuuta 20 .
Muutoslain 7 b §:ää sovelletaan myös koulutukseen, joka on lakkautettu ennen lain voimaantuloa, kuitenkin siten, että pykälässä tarkoitettu kolmen vuoden aika lasketaan pykälän voimaantulosta.
2 §Tampereen uuden yliopiston perustaminen
Yliopistolain (558/2009) 1 §:n 2 momentin 6 ja 14 kohdassa mainittujen Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisenä yliopistona toimivan TTY-säätiön (yhdistyvät yliopistot ) toiminta, henkilöstö ja opiskelijat siirtyvät muutoslain 1 §:n tullessa voimaan Tampereen uutena yliopistona toimivaan Tampereen korkeakoulusäätiöön.
Henkilöstön siirtymiseen yhdistyvistä yliopistoista Tampereen uuteen yliopistoon sovelletaan, mitä työsopimuslaissa (55/2001) säädetään liikkeen luovutuksesta.
3 §Yliopiston järjestäytyminen
Yhdistyvien yliopistojen hallitukset valitsevat Tampereen uuden yliopiston ensimmäisen hallituksen siten, että se voi aloittaa toimintansa viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2018. Yhdistyvien yliopistojen hallitukset päättävät uuden yliopiston hallituksen toimikaudesta. Vähintään kahden hallituksen jäsenen toimikauden on päätyttävä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2019 ja kahden viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020.
Tampereen uuden yliopiston ensimmäinen hallitus valitsee yliopiston rehtorin.
Tampereen uuden yliopiston ensimmäinen hallitus päättää yliopiston ensimmäisen monijäsenisen hallintoelimen jäsenten määrästä noudattaen, mitä yliopistolain 26 §:n 2 momentissa säädetään. Uusi monijäseninen toimielin on valittava siten, että se voi aloittaa toimintansa viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2018.
Tampereen uuden yliopiston toimielinten ja yhdistyvien yliopistojen tulee yhdessä järjestää uuden yliopiston hallinto ja muut palvelut sekä päätöksenteko niin, että yliopisto voi aloittaa toimintansa muutoslain 1§:n tullessa voimaan. Tampereen uuden yliopiston toimielimet voivat tehdä päätöksiä, sitoumuksia ja oikeustoimia perustettavan yliopiston lukuun.
4 §Varallisuuden siirtyminen
Tampereen yliopiston varallisuus siirtyy kokonaisuudessaan Tampereen uuden yliopiston omistukseen muutoslain 1 §:n tullessa voimaan. TTY-säätiön varallisuus siirtyy Tampereen uudelle yliopistolle TTY-säätiön säätiölain (487/2015) mukaisella sulautumisella 1 päivänä tammikuuta 2019. Tampereen yliopiston koko peruspääoma sekä TTY-säätiön perustamiskirjan mukainen peruspääoma ja valtion säätiön peruspääomaan sijoittamat erät siirtyvät Tampereen korkeakoulusäätiön peruspääomaksi.
Tampereen uuden yliopiston purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi luovutetaan valtion yhdistyvien yliopistojen pääomaan lahjoittamat erät käyttämättömine tuottoineen takaisin valtiolle käytettäviksi eduskunnan päättämällä tavalla. TTY-säätiön muut perustajat päättävät TTY-säätiöön lahjoittamansa pääoman luovuttamisesta edelleen säätiön tarkoitukseen läheisesti liittyvään tarkoitukseen.
5 §Yhdistyvien yliopistojen oikeuksien ja velvollisuuksien siirtyminen
Yhdistyvien yliopistojen saatavat ja muut oikeudet siirtyvät Tampereen uudelle yliopistolle muutoslain 1 §:n tullessa voimaan.
Tampereen uusi yliopisto vastaa muutoslain 1 §:n tultua voimaan yhdistyvien yliopistojen sopimusvelvoitteista ja muista sitoumuksista sekä lakisääteisistä velvollisuuksista ja vastuista.
6 §Vireillä olevien asioiden siirtyminen
Yhdistyvissä yliopistoissa vireillä olevat asiat siirtyvät Tampereen uuden yliopiston käsiteltäviksi muutoslain 1 §:n tullessa voimaan. Tampereen uusi yliopisto edustaa ja toimii asianosaisena oikeudenkäynneissä, joissa yhdistyvä yliopisto on ollut asianosaisena.
7 §Yhdistyvien yliopistojen tilinpäätökset
Tampereen uuden yliopiston hallitus laatii yhdistyvien yliopistojen tilinpäätökset.
Tampereen uuden yliopiston tilintarkastajat toimittavat yhdistyvien yliopistojen tilintarkastukset ja antavat tilintarkastuskertomukset siten kuin yliopistolain 64 §:ssä ja säätiölaissa säädetään.
8 §Tampereen uuden yliopiston ylioppilaskunnan järjestäytyminen
Yhdistyvien yliopistojen ylioppilaskunnat (yhdistyvät ylioppilaskunnat ) yhdistyvät Tampereen uuden yliopiston ylioppilaskunnaksi muutoslain 1 §:n tullessa voimaan.
Yhdistyvien ylioppilaskuntien on järjestettävä Tampereen uuden yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston vaali viimeistään syyskuussa 2018. Mikäli ylioppilaskunnat eivät ole muuta sopineet, ensimmäisen edustajiston koko on 49 henkeä sekä tarvittava määrä varaedustajia. Edustajisto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia.
Mikäli ylioppilaskunnat eivät ole muuta sopineet, vaalien keskusvaalilautakunta muodostuu yhdistyvien ylioppilaskuntien hallitusten puheenjohtajista, edustajistojen puheenjohtajista sekä pääsihteereistä. Keskusvaalilautakunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja kutsuu lautakunnalle sihteerin. Keskusvaalilautakunta vahvistaa vaalijärjestyksen.
Tampereen uuden yliopiston ylioppilaskunnan vaali on suhteellinen ja salainen. Vaalissa ei ole vaalipiirejä. Vaalissa on äänioikeus yhdistyvien yliopistojen läsnä oleviksi opiskelijoiksi ilmoittautuneilla ylioppilaskunnan jäsenillä. Jokaisella äänioikeutetulla on vaalissa yksi ääni.
Yhdistyvien yliopistojen rehtorit yhdessä vahvistavat Tampereen uuden yliopiston ylioppilaskunnan säännöt. Jos kuitenkin Tampereen uudelle yliopistolle on valittu rehtori, hän vahvistaa mainitut säännöt.
Tampereen uuden yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto ja sen valitsemat toimielimet tekevät uuden yliopiston ylioppilaskuntaa koskevat ja uuteen yliopistoon liittyvät ylioppilaskunnan päätökset. Yhdistyvät ylioppilaskunnat ovat velvollisia tarjoamaan uuden yliopiston ylioppilaskunnalle hallinto- ja muita palveluja, jotta Tampereen uuden yliopiston ylioppilaskunta voi aloittaa täysimääräisen toimintansa muutoslain 1 §:n tullessa voimaan.
9 §Ylioppilaskuntien toiminnan siirtyminen
Yhdistyvien ylioppilaskuntien toiminta, jäsenet ja henkilöstö siirtyvät yhdistyvistä ylioppilaskunnista Tampereen uuden yliopiston ylioppilaskuntaan muutoslain 1 §:n tullessa voimaan. Henkilöstön siirtymiseen sovelletaan, mitä työsopimuslaissa säädetään liikkeen luovutuksesta.
Yhdistyvien ylioppilaskuntien varallisuus, saatavat ja muut oikeudet siirtyvät Tampereen uuden yliopiston ylioppilaskunnalle muutoslain 1 §:n tullessa voimaan. Uuden yliopiston ylioppilaskunta vastaa muutoslain 1 §:n tultua voimaan yhdistyvien ylioppilaskuntien sopimusvelvoitteista ja muista sitoumuksista sekä lakisääteisistä velvollisuuksista ja vastuista.
10 §Yliopistojen ja ylioppilaskuntien yhdistymiseen liittyvistä tulo- ja varainsiirtoveroista vapauttaminen
Yhdistyvien yliopistojen ja yhdistyvien ylioppilaskuntien ei katsota purkautuvan tuloverotuksessa. Varat ja velat siirtyvät samanarvoisina toimintaa jatkavalle Tampereen uudelle yliopistolle ja sen ylioppilaskunnalle.
Toimintansa lopettavien yhdistyvien yliopistojen ja ylioppilaskuntien verotuksessa poistamatta olevat hankintamenot ja muut vähennyskelpoiset menot vähennetään toimintaa jatkavan Tampereen uuden yliopiston ja sen ylioppilaskunnan verotuksessa samalla tavalla kuin ne olisi vähennetty toimintansa lopettaneen yliopiston tai ylioppilaskunnan verotuksessa.
Tampereen uusi yliopisto tai sen ylioppilaskunta eivät ole velvollisia maksamaan varainsiirtoveroa yliopistojen tai ylioppilaskuntien yhdistymisessä tapahtuvasta varojen siirrosta.
11 §Viittaukset Tampereen yliopistoon ja Tampereen teknilliseen yliopistoon
Muun lainsäädännön viittaukset Tampereen yliopistoon ja Tampereen teknilliseen yliopistoon katsotaan viittauksiksi Tampereen uuteen yliopistoon.
12 §Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Sen 11 § tulee kuitenkin voimaan vasta päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.