Päivä-, rike- ja yhteisösakkojen korottaminen
Lait rikoslain 2 a ja 9 luvun muuttamisesta sekä pysäköinninvalvonnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta
Rikoksista ja liikennerikkomuksista määrättävien päivä-, rike- ja yhteisösakkojen rahamääriä korotetaan merkittävästi. Korotuksilla tavoitellaan valtiolle kymmenien miljoonien eurojen vuotuisia lisätuloja.
- Tila
- Rauennut
- Vireille
- 4.2.2016
- Viimeisin tapahtuma
- 18.4.2019
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 20
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Päiväsakon rahamäärä korotetaan noin kaksinkertaiseksi muuttamalla laskennan tulojakaja kuudeskymmenesosasta kolmaskymmenesosaan, ja alin päiväsakko nostetaan 6 eurosta 9 euroon. Lisäksi rikesakon lakisääteinen enimmäismäärä nousee 200 eurosta 400 euroon ja oikeushenkilöille tuomittavan yhteisösakon asteikko korotetaan 2 500–2 500 000 euroon (aiemmin 850–850 000 euroa).
Mitä se tarkoittaa
Muutos kasvattaa rikoksista ja erityisesti liikennerikkomuksista maksettavia sakkoja huomattavasti. Korotusten arvioidaan tuovan valtiolle noin 53–56 miljoonan euron vuotuiset lisätulot, mutta samalla pienituloisten sakotettujen maksukyvyn heikkenemisen arvioidaan lisäävän vankeudeksi muunnettavien sakkojen määrää. Lakien on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2016.
Näin eduskunta äänesti
Esityksestä ei pidetty äänestyksiä täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
20 puheenvuoroa · 1 keskustelu
Keskustelun pääkohdat
Hallitus esitti päivä-, rike- ja yhteisösakkojen merkittävää korottamista valtiontalouden sopeuttamiseksi ja lisätulojen hankkimiseksi. Keskustelussa kiisteltiin erityisesti siitä, onko oikein käyttää rangaistusjärjestelmää fiskaalisena välineenä ja muodostuvatko korotukset kohtuuttomiksi suhteessa tekojen vakavuuteen. Esitys herätti laajaa huolta ja poikkeuksellisen paljon arvostelua myös hallituspuolueiden omien kansanedustajien keskuudessa.
- Voidaanko sakkojärjestelmää käyttää valtiontalouden alijäämien paikkaamiseen?
- Ovatko moninkertaistuvat sakot ja ajokortin menettämisen uhka kohtuuttomia erityisesti ammattiautoilijoille?
- Heikentääkö liikenteen sakotuksen kiristäminen kansalaisten luottamusta ja lain kunnioitusta?
- KokoomusPuolesta varauksin
Ryhmä suhtautui esitykseen varauksellisesti ja kantoi huolta siitä, että liikennerangaistusten muuttuminen pelkäksi rahastamiseksi heikentää kansalaisten lain kunnioitusta ja aiheuttaa autoilijoille kohtuuttomia toimeentulo-ongelmia.
”kyllä liikenteenvalvonnan ja rangaistusten pitää olla sillä tavalla sopusoinnussa, että ne vastaavat tehtyä rikkomusta.”
— Markku Eestilä - PerussuomalaisetJakautunut
Ryhmän sisällä näkemykset hajosivat selvästi: osa piti korotuksia tarpeellisina ja muistutti ylinopeuksien välttämisen olevan jokaisen omassa vallassa, kun taas toiset pitivät sakkojen korottamista ja valtion rahastusta täysin järjettömänä ja kohtuuttomana.
”kyllä tässä sakkorangaistuksien korottamisessa ei ole mitään järkeä.”
— Teuvo Hakkarainen - KeskustaPuolesta varauksin
Ryhmä tuki hallituksen linjaa liikenneturvallisuuden näkökulmasta, mutta esitti huolensa sakkojen ja ajokieltojen kohtuuttomista vaikutuksista työtään tekeville ammattikuljettajille.
”Minuakin huolettaa tässä esityksessä moni seikka.”
— Ulla Parviainen - SDPVastaan
Ryhmä vastusti sakkojen korottamista valtiontalouden tilkitsemiseksi ja katsoi, että liikennevalvonnan pitäisi keskittyä turvallisuuteen ja keliolosuhteisiin rahastamisen sijaan.
”Kyllä tietysti tämä hallituksen esitys on sikäli kummallinen, että tällä niin kuin paikataan valtiontalouden alijäämää, kun sillä pyrittäisiin enemmän vaikuttamaan tähän liikennekäyttäytymiseen.”
— Harry Wallin - KristillisdemokraatitPuolesta varauksin
Ryhmä suhtautui varauksellisesti esitykseen ja muistutti, että sakkojen ensisijainen tehtävä on lainkuuliaisuuden ja turvallisuuden edistäminen eikä valtion kassan täyttäminen.
”Tässä esillä olevassa hallituksen esityksessä on varmasti perusteensa, mutta kai tämän otsikoksi voisi laittaa "Sakotuksella valtiontaloutta kuntoon".”
— Sari Essayah - Sininen tulevaisuusPuolesta
Ryhmä kannatti sakkojen korottamista, sillä se katsottiin välttämättömäksi osaksi hallituksen julkisen talouden sopeutustoimia ja oikeudenmukaiseksi tavaksi siirtää rikollisuuden kuluja rikoksentekijöille.
”Sakkojen korottaminen on kuitenkin välttämätön osa julkisen talouden sopeutustoimia.”
— Jari Lindström
Kooste on tuotettu tekoälyllä 20 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin lakivaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 4.2.2016Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Oikeusministeriö
- 9.2.2016Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 16.4.2019Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain2
- 1Laki rikoslain 2 a ja 9 luvun muuttamisesta
- 2Laki pysäköinninvalvonnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki rikoslain 2 a ja 9 luvun muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain (39/1889) 2 a luvun 2 §, 8 §:n 2 momentti ja 9 §:n 2 momentin 2 kohta sekä 9 luvun 5 §, sellaisina kuin ne ovat, 2 a luvun 2 § laissa 808/2007, 2 a luvun 8 §:n 2 momentti ja 9 luvun 5 § laissa 971/2001 sekä 2 a luvun 9 §:n 2 momentin 2 kohta laissa 392/2011, seuraavasti:
2 a luku – Sakosta, muuntorangaistuksesta ja rikesakosta
2 §Päiväsakon rahamäärä
Päiväsakon rahamäärä on vahvistettava niin, että se on kohtuullinen sakotettavan maksukykyyn nähden.
Kohtuullisena päiväsakon rahamääränä on pidettävä yhtä kolmaskymmenesosaa sakotettavan keskimääräisestä kuukausitulosta, josta on vähennetty valtioneuvoston asetuksella säädettävät verot, maksut ja kiinteä peruskulutusvähennys. Sakotettavan elatusvelvollisuus voi alentaa päiväsakkoa.
Kuukausitulon laskemisen ensisijaisena perusteena ovat sakotettavan viimeksi toimitetun verotuksen mukaiset tulot. Jos sakotettavan tuloja ei voida luotettavasti selvittää verotustiedoista tai ne ovat olennaisesti muuttuneet viimeksi toimitetun verotuksen jälkeen, ne voidaan arvioida muun saatavan selvityksen perusteella.
Päiväsakko määrätään tuomioistuimessa oikeudenkäynnin aikaisten ja rangaistusmääräysmenettelyssä rangaistusvaatimuksen antamishetken tietojen perusteella. Syyttäjä määrää sakon kuitenkin rangaistusmääräyksen antamishetken tietojen perusteella, jos on ilmennyt, että rangaistusvaatimuksen saaneen maksukyky on vaatimuksen antamishetkellä saatuihin tietoihin verrattuna olennaisesti muuttunut.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin keskimääräisen kuukausitulon laskemisesta ja arvioinnista, päiväsakon rahamäärän pyöristämisestä, peruskulutusvähennyksen suuruudesta, elatusvelvollisuuden huomioon ottamisesta sekä päiväsakon vähimmästä rahamäärästä.
8 §Rikesakko
Rikesakko saa olla enintään 400 euroa. Eri rikkomuksista määrättävän rikesakon suuruudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
9 §Rikesakkorikkomukset
Rikesakko voidaan säätää seuraamukseksi tieliikennelain (267/1981), ajoneuvolain (1090/2002), ajokorttilain (386/2011), taksinkuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain (695/2009), kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain (273/2007) tai vesiliikennelain (463/1996) taikka niiden nojalla annettujen sellaisten säännösten tai määräysten vähäisestä rikkomisesta, jotka koskevat:
2) moottorittoman ajoneuvon, moottorilla varustetun polkupyörän tai kevyen sähköajoneuvon kuljettajaa;
9 luku – Oikeushenkilön rangaistusvastuusta
5 §Yhteisösakko
Yhteisösakko tuomitaan määräeuroin. Alin yhteisösakon rahamäärä on 2 500 ja ylin 2 500 000 euroa.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
2.Laki pysäköinninvalvonnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan pysäköinninvalvonnasta annetun lain (727/2011) 3 §:n 3 momentti seuraavasti:
3 §Pysäköintivirhemaksu
Pysäköintivirhemaksu joutokäyntirikkomuksesta on sama kuin vastaavalla alueella tehdystä pysäköintivirheestä määrättävä maksu.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.