Seurakuntavaalien esteellisyyssääntöjen tiukentaminen
Laki kirkkolain muuttamisesta
Seurakuntavaaleissa ehdokkaana oleva henkilö tai hänen läheisensä ei voi enää toimia vaalilautakunnassa. Samalla parannetaan vaalien äänioikeutettujen luettelon tietosuojaa.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 8.2.2018
- Viimeisin tapahtuma
- 23.3.2018
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 7
- Vahvistettu
- 6.4.2018
- Säädös
- 209/2018
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Kirkkolain esteellisyyssäännökset yhtenäistetään yleisten vaalien kanssa, jolloin vaaliehdokkaat ja heidän läheisensä eivät voi toimia vaalilautakunnan jäseninä tai varajäseninä. Kirkkoherran automaattisesta jäsenyydestä vaalilautakunnassa luovutaan, ja äänioikeutettujen luettelon käyttötarkoituksesta, säilytysajoista sekä turvakieltojen huomioimisesta säädetään aiempaa tarkemmin.
Mitä se tarkoittaa
Muutos vaikuttaa seurakuntavaalien ehdokkaisiin, heidän perheenjäseniinsä, kirkkoherroihin ja seurakuntien vaalielimiin vuoden 2018 seurakuntavaaleista alkaen. Vaalien puolueettomuus ja tietosuoja paranevat, mutta pienten seurakuntien voi olla aiempaa haastavampaa löytää riittävästi vaalitoimitsijoita.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
7 puheenvuoroa · 5 puhujaa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Eduskunta käsitteli kirkkolain muutosta, jolla seurakuntavaalien esteellisyyssäännöt yhdenmukaistetaan yleisten vaalien kanssa estämällä ehdokkaiden ja heidän läheistensä toiminta vaalilautakunnissa. Esitys oli laajasti tuettu ja yksimielinen. Keskustelussa heräsi kuitenkin huolta siitä, miten pienissä seurakunnissa löydetään riittävästi esteettömiä luottamushenkilöitä vaalitoimitsijoiksi.
- Vaikeuttaako esteellisyyssääntöjen tiukentaminen vaalilautakuntien kokoamista pienissä seurakunnissa?
- Tulkitaanko esteellisyyttä kohtuuttomasti tilanteissa, joissa läheinen on ehdolla toisella paikkakunnalla?
- KokoomusPuolesta varauksin
Kokoomus piti vaalisääntöjen yhtenäistämistä periaatteessa hyvänä, mutta oli huolissaan esteettömien vaalitoimitsijoiden löytämisestä ja toivoi järkevyyttä sukulaisten esteellisyystulkintoihin.
”Edellä edustaja Essayah kertoi näistä tilanteista, että vaalitoimitsijoita on ollut hankala löytää, ja se on ainakin minulle tulleen viestin mukaan aika yleinen haaste ollut.”
— Timo Heinonen - KeskustaPuolesta
Keskusta kannatti esitystä, koska sääntöjen yhdenmukaistaminen yleisten vaalien kanssa parantaa seurakuntavaalien uskottavuutta ja luotettavuutta.
”Esitys seurakuntavaalien säännösten muuttamiseksi on kannatettava. On hyvä, että kaikki julkisyhteisöjen vaalit saatetaan esteellisyyssäännösten osalta samalle tasolle.”
— Eeva-Maria Maijala - Sininen tulevaisuusPuolesta
Siniset kannattivat lakimuutosta hyvänä parannuksena, joka poistaa aikaisemmat esteellisyyden tulkintaongelmat seurakuntavaaleissa.
”Mielestäni tämä on hyvä parannus, varsinkin kun seurakuntavaalien yhteydessä kävi ilmi, ainakin vuonna 2014, että vaalilautakunnan esteellisyydestä oli erilaisia tulkintoja.”
— Lea Mäkipää - KristillisdemokraatitPuolesta varauksin
Kristillisdemokraatit kannattivat kirkolliskokouksen esityksen hyväksymistä, mutta pitivät esteellisyyssääntöjä mahdollisesti liiankin tiukkoina pienten vaalialueiden arjen kannalta.
”Mutta joka tapauksessa olemme nyt tehneet muutoksen sinne vaalilainsäädännön puolelle, ja niinpä sitten tänne kirkkolain puolelle myöskin vastaavat muutokset tulevat sitä rataa seuraten.”
— Sari Essayah
Kooste on tuotettu tekoälyllä 7 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 1/2018 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn, hallituksen esitykseen HE 1/2018 vp sisältyvän lakiehdotuksen. Lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi. Asian käsittely päättyi.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 8.2.2018Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Opetus- ja kulttuuriministeriö
- 14.2.2018Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 2.3.2018Valiokunnan mietintö tai lausunto · hallintovaliokunta
- 7.3.2018Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 13.3.2018Toinen käsittely · Täysistunto
- 22.3.2018Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki kirkkolain muuttamisestaHyväksytty · 209/2018 · 6.4.2018
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki kirkkolain muuttamisesta
Kirkolliskokouksen ehdotuksen ja eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kirkkolain (1054/1993) 23 luvun 19 §:n 1 momentti ja 21 §, 24 luvun 3 §:n 1 momentin 6 kohta ja 25 luvun 8 a §, sellaisina kuin ne ovat, 23 luvun 19 §:n 1 momentti, 21 § ja 25 luvun 8 a § laissa 414/2014 ja 24 luvun 3 §:n 1 momentin 6 kohta laissa 797/2013, sekä lisätään 23 luvun 19 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 414/2014, uusi 4 momentti seuraavasti:
23 luku – Luottamushenkilöt ja vaalit
19 §Seurakunnan ja hiippakunnan vaalilautakunnat
Seurakuntavaalien ja kirkkoherran välittömän vaalin toimittamista sekä 10 §:n 1 momentissa tarkoitettujen toimielinten muodostamista varten kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto asettaa vaalilautakunnan, johon kuuluu puheenjohtaja ja vähintään neljä muuta jäsentä sekä vähintään yhtä monta varajäsentä. Varajäsenet on asetettava siihen järjestykseen, jonka mukaan he tulevat jäsenten sijaan.
Ehdokas tai hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa ei voi olla vaalilautakunnan jäsenenä eikä varajäsenenä. Puolisolla tarkoitetaan aviopuolisoa sekä ehdokkaan kanssa avioliitonomaisissa olosuhteissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa elävää henkilöä.
21 §Äänioikeutettujen luettelo
Äänioikeutettujen luetteloon on merkittävä kunkin äänioikeutetun täydellinen nimi ja henkilötunnus, äänioikeutettujen lukumäärä sekä tarvittaessa äänestysalue. Jos seurakuntavaaleissa ja kirkkoherran välittömässä vaalissa äänioikeutetulla on väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalvelusta annetun lain 36 §:ssä tarkoitettu turvakielto, äänioikeutettujen luetteloon tulostetaan siitä merkintä. Luettelossa on oltava tila äänioikeuden käyttämisestä tehtäviä merkintöjä ja muistutuksia varten.
Äänioikeutettujen luetteloa ja siinä olevia tietoja ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen kuin vaalin toimittamiseen. Äänioikeutettujen luettelon tietoja voidaan kuitenkin käyttää tilastointiin ja tieteelliseen tutkimukseen.
Arkistotulosteena toimiva äänioikeutettujen luettelo säilytetään erikseen määrätyllä tavalla. Seurakuntavaaleissa kirkkohallitus hävittää kirkon jäsentietojärjestelmään luodun sähköisen rekisterin äänioikeutetuista, kun vaalien tulos on saanut lainvoiman.
24 luku – Alistaminen ja muutoksenhaku
3 §Oikaisuvaatimus
Viranomaisen päätökseen tyytymätön voi tehdä, jollei tässä laissa toisin säädetä, kirjallisen oikaisuvaatimuksen seuraavasti:
6) seurakuntavaaleissa tai kirkkoherran välittömässä vaalissa käytettävästä äänioikeutettujen luettelosta vaalilautakunnalle.
25 luku – Täydentäviä säännöksiä
8 a §Äänioikeutettujen luettelon julkisuus
Seurakunnan jäsenellä on oikeus tutustua seurakuntavaalien ja kirkkoherran välittömän vaalin äänioikeutettujen luetteloon henkilötunnuksia lukuun ottamatta sinä aikana, kun äänioikeutettujen luettelo pidetään tarkastusta varten yleisesti nähtävänä. Äänioikeutettujen luetteloa ei saa antaa jäljennettäväksi tai kuvattavaksi eikä siitä saa antaa jäljennöksiä. Äänioikeutettujen luetteloon merkityllä on kuitenkin oikeus saada maksutta ote hänestä äänioikeutettujen luetteloon otetuista tiedoista. Sillä, joka on pyytänyt tulla otetuksi äänioikeutettujen luetteloon, on oikeus saada tieto asian käsittelyyn liittyvistä asiakirjoista siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 §:ssä säädetään.
Jos äänioikeutettujen luetteloon on merkitty henkilön kohdalle 23 luvun 21 §:n 1 momentissa tarkoitettu tieto turvakiellosta, äänioikeutettujen luettelossa olevat tiedot voidaan antaa tarkastusta varten nähtäviksi vain hänelle itselleen.
Seurakuntavaalien ja kirkkoherran välittömän vaalin äänioikeutettujen luettelo on pidettävä salassa muuna kuin 1 momentissa tarkoitettuna aikana. Salassapitovelvollisuus ei estä tiedon antamista äänioikeutettujen luettelosta sille, joka tarvitsee tietoa äänioikeutensa selvittämistä varten.
Äänioikeutettujen luettelon julkisuudesta ja käsittelystä on muutoin voimassa, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa ja henkilötietolaissa säädetään.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Jos seurakuntavaalit tai kirkkoherran välitön vaali toimitetaan ennen kuin 55 päivää on kulunut tämän lain voimaantulosta, vaalit toimitetaan noudattaen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.