Lähetettyjen työntekijöiden oikeusturvan vahvistaminen
Laki työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta
Suomeen ulkomailta tilapäisesti lähetettyjen työntekijöiden suojaa parannetaan kieltämällä työnantajaa rankaisemasta työntekijää, joka hakee oikeuksiaan tai kääntyy viranomaisen puoleen. Samalla karsitaan ulkomaisilta yrityksiltä ja suomalaisilta tilaajilta ylimääräisiä hallinnollisia velvoitteita.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 14.12.2023
- Viimeisin tapahtuma
- 21.3.2024
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 12
- Vahvistettu
- 12.4.2024
- Säädös
- 166/2024
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Lakiin lisätään nimenomainen vastatoimien kielto ja sen rikkomiseen liittyvä työnantajan vahingonkorvausvelvollisuus lähetetyn työntekijän suojaamiseksi. Lisäksi kumotaan rakennusalan velvoite toimittaa lähettämisilmoitus työsuojeluviranomaisen ohella myös rakennuttajalle ja pääurakoitsijalle, poistetaan tilaajan velvollisuus etsiä sopimuskumppaninsa viranomaiselle laiminlyöntimaksun uhalla sekä täsmennetään maantieliikenteen lähetettyjen kuljettajien asiakirjasääntöjä.
Mitä se tarkoittaa
Muutos madaltaa lähetettyjen työntekijöiden kynnystä puolustaa lakisääteisiä työehtojaan ja palkkojaan ilman pelkoa esimerkiksi komennuksen tai työsuhteen päättämisestä. Työntekijöitä lähettäville yrityksille sekä suomalaisille tilaajille ja rakennusalan toimijoille muutos vähentää hallinnollista taakkaa ja selkeyttää valvontamenettelyjä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.4.2024.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
12 puheenvuoroa · 10 puhujaa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa vallitsi laaja yhteisymmärrys lähetettyjen työntekijöiden suojan parantamisesta ja EU-direktiivin vaatimusten toimeenpanosta. Oppositio piti esitettyjä toimia oikeansuuntaisina mutta riittämättöminä ja vaati lisätoimia ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön estämiseksi. Hallituspuolueet korostivat esityksen saattavan lainsäädännön EU-oikeuden mukaiseksi ja selkeyttävän sääntelyä.
- Pitäisikö alipalkkaus kriminalisoida ja ottaa käyttöön järjestöjen kanneoikeus?
- Ovatko esitetyt toimet riittäviä kitkemään ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä ja harmaata taloutta?
- Lisäävätkö hallituksen muut työelämäuudistukset ja paikallinen sopiminen hyväksikäytön riskiä?
- KokoomusPuolesta
KOK kannatti esitystä, koska se korjaa EU-komission havaitsemat puutteet ja parantaa lähetettyjen työntekijöiden suojaa epäasialliselta kohtelulta.
”Ehdotetuilla muutoksilla saatettaisiin työntekijöiden lähettämisestä annettu laki vastaamaan paremmin näiden direktiivien vaatimuksia.”
— Arto Satonen - PerussuomalaisetPuolesta
PS piti lakiesitystä hyvänä ja tärkeänä, jotta lähetetyt työntekijät voivat työskennellä Suomessa turvallisesti ja lainsäädäntö täyttää direktiivien vaatimukset.
”Eli erittäin hyvä lakiesitys.”
— Arja Juvonen - SDPPuolesta varauksin
SDP kannatti esityksen tavoitteita mutta piti toimia riittämättöminä ja vaati lisäksi alipalkkauksen kriminalisointia sekä ammattiliittojen kanneoikeutta.
”Tämä direktiiviesitys, minkä hallitus on tehnyt, on sinänsä hyvä, mutta tämä väline on riittämätön, kun katsoo sitä, mitä Suomessakin tällä hetkellä tapahtuu.”
— Lauri Lyly - VasemmistoliittoPuolesta varauksin
VAS tuki vastatoimien kieltoa työntekijöiden suojaksi, mutta piti sääntelyä riittämättömänä työmarkkinarikollisuuden torjumiseksi ilman tahallisen alipalkkauksen kriminalisointia.
”EU:n ansiosta tälläkin hallituskaudella tänne eduskuntaan saadaan edes yksi palkansaajan kannalta myönteinen esitys.”
— Aino-Kaisa Pekonen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 12 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 101/2023 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn, hallituksen esitykseen HE 101/2023 vp sisältyvän lakiehdotuksen. Lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi. Asian käsittely päättyi.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 14.12.2023Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Työ- ja elinkeinoministeriö
- 14.2.2024Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 8.3.2024Valiokunnan mietintö tai lausunto · työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
- 14.3.2024Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 19.3.2024Toinen käsittely · Täysistunto
- 20.3.2024Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 166/2024 · 12.4.2024
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan työntekijöiden lähettämisestä annetun lain (447/2016) 7 §:n 5 momentti ja 35 §:n 2 momentti, muutetaan 7 §:n 3 momentin 1 kohta, 8 §:n 3 momentti, 10 §:n 1 momentin 1 kohta sekä 2 ja 5 momentti, 13 §, 16 §:n 1 momentti, 17 §:n 5 momentti sekä 20 §, sellaisina kuin niistä ovat 7 §:n 3 momentin 1 kohta laissa 743/2020 ja 10 §:n 5 momentti laissa 62/2022, sekä lisätään 10 b §:ään, sellaisena kuin se on laissa 62/2022, uusi 3 momentti ja lakiin uusi 12 a § seuraavasti:
3 luku – Lähettävän yrityksen velvollisuudet
7 §Ilmoitus työntekijöiden lähettämisestä
Ilmoituksen tulee sisältää:
1) lähettävän yrityksen yksilöintitiedot, yhteystiedot ja ulkomainen verotunniste sekä tiedot lähettävän yrityksen sijoittautumisvaltion lainsäädännön mukaisesti nimetyistä vastuuhenkilöistä;
8 §Edustajan asettaminen
Edustaja toimii yhteyshenkilönä lähettävän yrityksen ja viranomaisten välillä. Edustajalla tulee olla kelpoisuus vastaanottaa yrityksen puolesta viranomaisasiakirjoja ja haasteita sekä toimittaa asiakirjoja yritykseltä viranomaisille ja tuomioistuimille.
10 §Velvollisuus pitää saatavilla tietoja lähetetyistä työntekijöistä Suomessa
Lähettävän yrityksen tulee pitää saatavilla kirjallisesti Suomessa koko lähettämisen keston ajan:
1) lähettävän yrityksen yksilöintitiedot ja tiedot 7 §:n 3 momentin 1 kohdassa tarkoitetuista lähettävän yrityksen nimetyistä vastuuhenkilöistä;
Jos lähetetyn työntekijän lähetettynä olo kestää yli kymmenen työpäivää, lähettävän yrityksen tulee pitää saatavilla koko lähettämisen keston ajan lähetetyn työntekijän työskentelyä Suomessa koskeva työaikakirjanpito ja palkkalaskelma toimitettavaksi tarvittaessa työehtojen valvontaa varten sekä työsuojeluviranomaisen pyynnöstä toimittaa palkanmaksun suorittamista koskeva todistus tai muu selvitys.
Poiketen siitä, mitä tässä pykälässä säädetään, tieliikenteen kuljetuspalvelujen alihankintaan sovelletaan vain 1 momentin 4 kohtaa ja 4 momenttia sekä 10 b §:ssä säädettyä.
10 b §Tietojen antaminen työsuojeluviranomaiselle
Työntekijän lähetettynä olon päättymisen jälkeen lähettävän yrityksen on säilytettävä 1 momentissa tarkoitetut tiedot kaksi vuotta.
12 a §Vastatoimien kielto
Lähettävä yritys ei saa kohdistaa lähetettyyn työntekijään kielteisiä seuraamuksia vastatoimina tai kohdella tätä muutoin epäedullisesti sen johdosta, että lähetetty työntekijä on ryhtynyt oikeudellisiin tai hallinnollisiin menettelyihin tämän lain mukaisten oikeuksiensa vaatimiseksi.
Lähettävän yrityksen vahingonkorvausvelvollisuuteen vastatoimien kiellon rikkomisesta sovelletaan työsopimuslain 12 luvun 1 §:n 1 momenttia.
13 §Tilaajan tiedonantovelvollisuus
Tilaajan on lähettävän yrityksen kanssa tekemissään sopimuksissa tai muutoin käytettävissään olevin keinoin annettava lähettävälle yritykselle tieto velvollisuudesta tehdä 7 §:ssä tarkoitettu lähettämisilmoitus ja asettaa 8 §:ssä tarkoitettu edustaja.
16 §Toimivaltaiset viranomaiset
Tätä lakia koskevasta tiedottamisesta vastaavat työ- ja elinkeinoministeriö sekä työsuojeluviranomaiset. Työsuojeluviranomainen vastaa yhdellä kansallisella verkkosivustolla työehtojen yleisesti saatavilla pitämisestä. Hyvän kielenkäytön vaatimuksesta säädetään hallintolain (434/2003) 9 §:ssä.
17 §Tiedonsaantioikeus
Työsuojeluviranomaisella on oikeus saada lähettävältä yritykseltä 10 ja 10 b §:ssä tarkoitetuista tiedoista ja asiakirjoista käännös suomen, ruotsin tai englannin kielelle, jos se ei voi suorittaa valvontatehtäväänsä alkuperäisellä kielellä olevan tiedon tai asiakirjan perusteella.
20 §Avunantopyynnön täyttämisen viivästyminen tai täyttämättä jääminen
Jos Suomen viranomaiselle tehdyn avunantopyynnön täyttäminen viivästyy tai pyyntöä ei voida täyttää, tästä on viipymättä ilmoitettava pyynnön esittäneelle toisen jäsenvaltion viranomaiselle ratkaisun löytämiseksi sekä samalla esitettävä viivästyksen tai pyynnön täyttämättä jättämisen syyt. Jos tiedonvaihdossa ilmenee jatkuvia ongelmia, tulee ongelmista ja niiden syistä ilmoittaa viipymättä Euroopan komissiolle.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.