Ansiotuloverotuksen keventäminen vuonna 2018
Lait vuoden 2018 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta
Ansiotuloverotusta kevennetään ja työnantajan maksama koulutus säädetään aiempaa laajemmin verovapaaksi vuoden 2018 alusta. Samalla tilapäisen komennustyön verovapaiden matkakorvausten määräaika pitenee kolmeen vuoteen.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 19.9.2017
- Viimeisin tapahtuma
- 4.12.2017
- Äänestyksiä
- 32
- Puheenvuoroja
- 129
- Vahvistettu
- 14.12.2017
- Säädös
- 875/2017
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Valtion tuloveroasteikon tulorajoja korotetaan 1,5 prosentilla, kaikkien tuloluokkien marginaaliveroja alennetaan sekä työtulovähennyksen ja kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismääriä korotetaan. Lisäksi lakiin lisätään säännös työnantajan intressissä kustantaman koulutuksen verovapaudesta ja tilapäisen työskentelyn aikaraja erityisellä työntekemispaikalla pidennetään kahdesta vuodesta kolmeen vuoteen.
Mitä se tarkoittaa
Muutokset keventävät palkansaajien ja eläkeläisten ansiotuloverotusta ja vähentävät julkisen talouden verotuloja yhteensä noin 505 miljoonalla eurolla vuodesta 2018 alkaen, mistä kuntien osuus (182 miljoonaa euroa) kompensoidaan valtionosuuksilla. Työnantajille avautuu laajempi mahdollisuus kouluttaa työntekijöitään ilman veroseuraamuksia, ja työkomennuksilla olevat työntekijät voivat saada verovapaita matkakustannusten korvauksia jopa kolmen vuoden ajalta.
Näin eduskunta äänesti
Laki hyväksyttiin lopulta ilman äänestystä: yksikään edustaja ei lopullisessa käsittelyssä ehdottanut sen hylkäämistä. Äänestykset käytiin lain yksityiskohdista.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 14.12.2017.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
129 puheenvuoroa · 4 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelu ansiotuloverotuksen keventämisestä oli erittäin kiistelty hallituksen ja opposition välillä. Hallituspuolueet korostivat työn verotuksen keventämisen vahvistavan työllisyyttä ja talouskasvua. Oppositiopuolueet puolestaan arvostelivat veroratkaisujen kasvattavan tuloeroja sekä heikentävän pienituloisten ja lapsiperheiden asemaa lapsivähennyksen poistumisen vuoksi.
- Kasvattavatko veronkevennykset tuloeroja ja eriarvoisuutta?
- Kiristyykö lapsiperheiden verotus lapsivähennyksen poistumisen myötä?
- Pitäisikö veronkevennykset kohdistaa vahvemmin pienituloisille?
- KokoomusPuolesta
Kokoomus kannatti työn ja yrittämisen verotuksen keventämistä, sillä se tukee talouskasvua, parantaa työllisyyttä ja lisää työnteon kannustavuutta.
”Hallituksen keskeinen tavoite veropolitiikassa on tukea kasvua, työntekoa ja yrittäjyyden edellytyksiä.”
— Petteri Orpo - KeskustaPuolesta
Keskusta piti esitystä tasapainoisena kokonaisuutena, joka vahvistaa talouden käännettä ja työllisyyttä sekä pitää huolen verotuksen progressiosta.
”On tietenkin ollut erittäin tärkeätä, että Suomeen on palannut tekemisen meininki, että saamme aikaan ison käänteen, että olemme saaneet talouden kasvuun.”
— Olavi Ala-Nissilä - Sininen tulevaisuusPuolesta
Siniset kannattivat työn verotuksen keventämistä erityisesti keskiluokan aseman parantamiseksi ja ostovoiman vahvistamiseksi.
”tämän hallituskauden aikana työn verotusta on pieni- ja keskituloisia painottaen 1,2 miljardia euroa kevennetty.”
— Simon Elo - PerussuomalaisetPuolesta varauksin
Perussuomalaiset piti työn verotuksen keventämistä sinänsä kannatettavana, mutta halusi kohdentaa kevennykset oikeudenmukaisemmin alimpiin tuloluokkiin ja kritisoi lapsivähennyksen poistoa.
”Linja on periaatteessa hyvä, mutta toki nyt, kun olemme joutuneet oppositioon, haluamme kohdistaa tuloveron kevennykset oikeudenmukaisemmin kuin hallitus on esittänyt.”
— Sami Savio - SDPVastaan
SDP vastusti esitystä, koska se katsoi hallituksen verolinjan lisäävän tuloeroja, suosivan hyvätuloisia ja leikkaavan lapsiperheiden toimeentuloa.
”Me sosiaalidemokraatithan olemme peräänkuuluttaneet sitä, että hallitus omilla arvovalinnoillaan valitettavasti on lisäämässä eriarvoisuutta ja myös tuloeroja yhteiskunnassa”
— Pia Viitanen - VihreätVastaan
Vihreät vastusti hallituksen mallia ja esitti veronkevennysten keskittämistä pienituloisille perusvähennystä korottamalla sekä verotuksen painopisteen siirtämistä saastuttamiseen ja pääomiin.
”Hallituksen veropolitiikka on kasvattanut tuloeroja, ja etuuksien leikkaukset ovat heikentäneet pienituloisimpien asemaa.”
— Ozan Yanar - VasemmistoliittoVastaan
Vasemmistoliitto vastusti esitystä katsoen sen lisäävän tuloeroja ja velkaannuttavan julkista taloutta suurituloisten veronkevennysten vuoksi.
”Oikeudenmukainen verotus edellyttää, että kukin osallistuu veronmaksuun maksukykynsä mukaisesti ja että verotuksella tasataan tuloeroja.”
— Aino-Kaisa Pekonen - RKPPuolesta varauksin
RKP kannatti työn verotuksen alentamista ja esitti verouudistusta, jossa työn verotusta kevennetään ja kulutusverotusta nostetaan maltillisesti.
”Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee verouudistuksen ruotsalaisen eduskuntaryhmän mallin mukaisesti, jossa työn verotusta lasketaan ja kulutuksen verotusta nostetaan maltillisesti.”
— Veronica Rehn-Kivi - KristillisdemokraatitPuolesta varauksin
Kristillisdemokraatit arvosteli esitystä siitä, että lapsivähennyksen poistaminen ja kiinteistöverojen korotukset kiristävät monien pieni- ja keskituloisten lapsiperheiden verotusta.
”Hallitus ei kuitenkaan halunnut jatkaa verotuksen lapsivähennystä, joten pieni- ja keskituloisten lapsiperheiden verotus kiristyy.”
— Peter Östman
Kooste on tuotettu tekoälyllä 129 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.
Keskustelu ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 19.9.2017Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 10.10.2017Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 15.11.2017Valiokunnan mietintö tai lausunto · valtiovarainvaliokunta
- 22.11.2017Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 29.11.2017Toinen käsittely · Täysistunto
- 1.12.2017Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain2
- 1Laki vuoden 2018 tuloveroasteikostaHyväksytty · 875/2017 · 14.12.2017
- 2Laki tuloverolain muuttamisestaHyväksytty · 876/2017 · 14.12.2017
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki vuoden 2018 tuloveroasteikosta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Vuodelta 2018 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain (1535/1992) perusteella valtiolle ansiotulosta suoritettava tulovero progressiivisen tuloveroasteikon mukaan seuraavasti:
Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, %
17 200 8,00 6,00
25 700 518,00 17,25
42 400 3 398,75 21,25
74 200 10 156,25 31,25
2 §
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
2.Laki tuloverolain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan tuloverolain (1535/1992) 31 §:n 7 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1227/2005, muutetaan 21 b §, 33 b §:n 4 momentti, 34 b §:n 2 momentti, 54 d §:n 4 momentti, 68 §:n 2 ja 4 momentti, 72 a ja 106 § sekä 125 §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 21 b § laissa 1090/2014, 33 b §:n 4 momentti laissa 469/2009, 34 b §:n 2 momentti, 54 d §:n 4 momentti ja 68 §:n 2 momentti laissa 1741/2009 ja 4 momentti laissa 772/2004, 72 a § laeissa 1227/2005 ja 946/2008 sekä 106 § ja 125 §:n 2 momentti laissa 1510/2016, sekä lisätään lakiin uusi 69 b § seuraavasti:
21 b §Ammattikorkeakouluosakeyhtiöiden verovelvollisuus
Ammattikorkeakoululain (932/2014) 5 §:ssä tarkoitettu ammattikorkeakouluosakeyhtiö on verovelvollinen vain saamastaan elinkeinotulosta. Lisäksi ammattikorkeakouluosakeyhtiö on verovelvollinen muuhun kuin yleiseen tarkoitukseen käytetyn kiinteistön tai kiinteistön osan tuottamasta tulosta kunnalle tämän lain 124 §:n 3 momentissa tarkoitetun tuloveroprosentin mukaan.
33 b §Muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu osinko
Jos osakas, jota työntekijän eläkelain (395/2006) 7 §:n mukaan ei pidetä mainittuun yhtiöön työsuhteessa olevana, on verovuonna käyttänyt omana tai perheensä asuntona yhtiön varoihin kuuluvaa asuntoa, asunnon arvo vähennetään hänen osakkeidensa arvosta 1 momentissa tarkoitettua vuotuista tuottoa laskettaessa.
34 b §Eläkevakuutukseen ja pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuvan suorituksen verotusta koskevia erityisiä säännöksiä
Jos työntekijän eläkelain mukainen vanhuuseläkeikä nousee sen jälkeen, kun eläkettä tai muuta suoritusta on alettu maksaa, eläke tai suoritus voidaan 54 d §:n 2 momentin 2 kohdasta poiketen maksaa niin kuin eläkeikä ei olisi noussut.
54 d §Vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen ja pitkäaikaissäästämissopimuksen maksut
Vähennyskelpoisuuden edellytyksenä on lisäksi, että sopimuksen mukaan:
1) eläke tai muu suoritus maksetaan muissa kuin 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa toistuvina erinä vuosittain tai lyhyemmin määräajoin varoihin oikeutetun tai edunsaajan jäljellä olevan eliniän aikana tai vähintään 10 vuoden aikana siten, että kunakin vuonna suoritetaan enintään se osa jäljellä olevasta säästömäärästä, joka saadaan jakamalla jäljellä oleva säästömäärä jäljellä olevien maksuvuosien lukumäärällä; kalenterivuoden aikana eläkettä tai muuta suoritusta voidaan kuitenkin jäljellä olevasta säästömäärästä riippumatta maksaa aina 2 000 euroon asti;
2) sopimukseen perustuvaa oikeutta ei saa luovuttaa eikä pantata.
68 §Työnantajan maksamat vakuutusmaksut
Työnantajan maksamat työntekijälleen ottaman 54 d §:n 2 momentin 2 kohdassa, 4 momentin 1 kohdassa sekä 5 ja 7 momenteissa säädetyt edellytykset täyttävän vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksut katsotaan vakuutetun veronalaiseksi ansiotuloksi kuitenkin vain siltä osin kuin niiden yhteismäärä verovuonna ylittää 8 500 euroa.
Mitä tässä pykälässä säädetään työnantajan ottamasta vakuutuksesta, sovelletaan vastaavasti vakuutukseen, jonka avoin yhtiö on ottanut yhtiömiehelleen, kommandiittiyhtiö vastuunalaiselle yhtiömiehelleen ja osakeyhtiö sellaiselle osakkaalleen, jota ei työntekijän eläkelain 7 §:n mukaan pidetä mainittua lakia sovellettaessa työsuhteessa olevana.
69 b §Työnantajan kustantama koulutus
Veronalaista tuloa ei synny työnantajan kustantamasta työntekijän koulutuksesta, joka tapahtuu työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työnantajan intressissä.
Työnantajalta 1 momentissa tarkoitettuun koulutukseen liittyvää matkaa varten saatuun matkakustannusten korvaukseen sovelletaan, mitä työnantajalta työmatkasta saadusta matkakustannusten korvauksesta säädetään. Veronalaista tuloa ovat kuitenkin matkakustannusten korvaukset matkoista, jotka työntekijä tekee opiskellakseen ylioppilastutkintoa, ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) tarkoitettua ammatillista perustutkintoa, yliopistolaissa (558/2009) tarkoitettua alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa, ammattikorkeakoululaissa (932/2014) tarkoitettua ammattikorkeakoulututkintoa tai ylempää ammattikorkeakoulututkintoa tai edellä mainittuja vastaavaa ulkomaista tutkintoa.
72 a §Tilapäinen työskentely erityisellä työntekemispaikalla
Edellä 72 §:ssä tarkoitettuna tilapäisenä työskentelynä erityisellä työntekemispaikalla pidetään enintään kolmen vuoden työskentelyä samassa työntekemispaikassa.
Jos enintään 1 momentissa säädetyksi ajaksi sovittu työskentelyajanjakso jatkuu pidempään syistä, joiden ennakointia ei ole voitu kohtuudella vaatia, työskentelyä pidetään tilapäisenä työskentelynä erityisellä työntekemispaikalla siihen asti, kunnes 1 momentissa säädetty tilapäistä työskentelyä koskeva määräaika päättyy.
Määräaikaa sovelletaan, jos erityinen työntekemispaikka on 1 momentissa tarkoitettuna määräaikana ollut verovelvollisen pääasiallinen työskentelypaikka. Määräajan laskenta aloitetaan alusta, jos verovelvollisen työskentely samassa työntekemispaikassa on keskeytynyt yhtäjaksoisesti vähintään kuudeksi kuukaudeksi ja verovelvollinen on tänä aikana työskennellyt toisessa työntekemispaikassa.
106 §Kunnallisverotuksen perusvähennys
Jos verovelvollisen luonnollisen henkilön puhdas ansiotulo edellä mainittujen vähennysten jälkeen ei ole 3 100 euron määrää suurempi, on siitä vähennettävä tämän tulon määrä. Jos puhtaan ansiotulon määrä mainittujen vähennysten jälkeen ylittää täyden perusvähennyksen määrän, vähennystä pienennetään 18 prosentilla yli menevän tulon määrästä.
125 §Työtulovähennys
Vähennys on 12 prosenttia 1 momentissa tarkoitettujen tulojen 2 500 euroa ylittävältä osalta. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin 1 540 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 33 000 euroa vähennyksen määrä pienenee 1,65 prosentilla puhtaan ansiotulon 33 000 euroa ylittävältä osalta. Vähennys tehdään ennen muita tuloverosta tehtäviä vähennyksiä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2018 toimitettavassa verotuksessa. Lain 72 a §:ää sovelletaan myös työskentelyyn, joka on alkanut ennen tämän lain voimaantuloa.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.