Valkoposkihanhien ja merimetsojen metsästyksen salliminen

Riistaeläimiä ovat:

2) kanadanhanhi, merihanhi, metsähanhi, valkoposkihanhi, heinäsorsa, tavi, haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, haahka, alli, telkkä, tukkakoskelo, isokoskelo, merimetso, riekko, kiiruna, pyy, teeri, metso, peltopyy, fasaani, nokikana, lehtokurppa ja sepelkyyhky.

Jos riistaeläimen kannan säilymisen tai riistaeläinlajin häiritsemättömän lisääntymisen turvaaminen sitä edellyttää, riistaeläinlaji on rauhoitettava määräajaksi tai toistaiseksi. Rauhoitettavista riistaeläinlajeista ja niiden rauhoitusajoista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Rauhoitusaikana riistaeläintä ei saa metsästää tai vahingoittaa eikä soidinta, pesintää tai poikasia saa häiritä.

Jäljempänä 39 §:ssä tarkoitetulla riistansuoja-alueella voidaan maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä poiketa yleisistä rauhoitusajoista. Koirakokeiden pitämisestä ja koiran kouluttamisesta rauhoitusaikana säädetään 52 §:ssä.

Karhu, saukko, ahma, ilves, kirjohylje, valkoposkihanhi ja merimetso ovat aina rauhoitettuja.

Sen estämättä, mitä 37 §:n 1 ja 3 momentissa säädetään, saa:

1) valkoposkihanhea ja merimetsoa metsästää lentoturvallisuuden takaamiseksi ilmailulain 75 §:n 1 kohdassa tarkoitetuilta lentoasemilta ympärivuotisesti;

2) vähintään viiden yksilön parvessa esiintyvää valkoposkihanhea metsästää ympärivuotisesti pellolta, jonka sato on korjaamatta;

3) merimetsoa metsästää enintään 300 metrin etäisyydellä kalastuslain (379/2015) 4 §:n 15 ja 16 kohdassa tarkoitetuista pyydyksistä 1 päivästä elokuuta 28 päivään helmikuuta.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa ei saa metsästää 300 metriä lähempänä merikotkan pesimäpaikkaa 1 päivästä helmikuuta 15 päivään elokuuta eikä kalasääsken pesimäpaikkaa 1 päivästä huhtikuuta 15 päivään syyskuuta.

Saaliiksi saadusta valkoposkihanhesta ja merimetsosta on tehtävä saalisilmoitus Suomen riistakeskukselle. Saalisilmoitus on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa eläimen pyydystämisestä. Saalisilmoituksessa on oltava seuraavat tiedot:

1) metsästäjän nimi ja metsästäjänumero;

2) pyydystettyjen lintujen määrä ja laji;

3) päivämäärä, jolloin yksilö saatiin saaliiksi;

4) 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettu poikkeusperuste;

5) kunta, jossa yksilö saatiin saaliiksi.

Suomen talousvyöhykkeeltä saadusta saaliista on ilmoitettava 3 momentin 1–4 kohdassa tarkoitetut tiedot.

Saaliiksi saadun valkoposkihanhen ja merimetson myynti, kuljetus ja hallussa pitäminen myyntiä varten sekä kaikkien niiden helposti tunnistettavien osien tai linnuista valmistettujen tuotteiden myytäväksi tarjoaminen on kielletty.

Metsästysrikkomuksesta tuomitaan myös se, joka tahallaan tai huolimattomuudesta

13) metsästää tai toimii metsästyksen johtajana vastoin rikoslain 48 a luvun 6 §:n nojalla tuomittua metsästyskieltoa,

14) jättää saaliin ilmoittamatta vastoin 41 f §:n 3 tai 4 momentissa tai 38 a §:n 2 momentin nojalla annetussa asetuksessa säädettyä ilmoitusvelvollisuutta tai

15) metsästää vastoin 41 f §:n 1 tai 2 momentissa säädettyä.

Joka tahallaan tai huolimattomuudesta

4) jättää noudattamatta 41 f §:n 5 momentissa säädettyä kieltoa tai 43 §:n nojalla annetulla asetuksella säädettyä riistan kauppaa koskevaa kieltoa tai rajoitusta,

on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, metsästyslain säännösten rikkomisesta sakkoon.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain voimaan tullessa Lupa- ja valvontavirastossa vireillä ollut asia käsitellään loppuun noudattaen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen lain nojalla annetut Lupa- ja valvontaviraston luvat jäävät edelleen voimaan ja niihin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) rauhoitetulla eläimellä luonnonsuojelulain (9/2023) nojalla rauhoitettua, luonnonvaraisena esiintyvää lintua ja nisäkästä sekä metsästyslain (615/1993) 37 §:n nojalla rauhoitettua valkoposkihanhea;

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .