HE 108/2026 vpPassedSubmitted 4 Jun 2026

Permitting barnacle goose and cormorant hunting

Acts amending the Hunting Act and section 4 of the Act on Preventing and Compensating for Damage Caused by Protected Animals

Barnacle geese and cormorants could be shot directly by virtue of the law to prevent agricultural and fisheries damage and flight safety risks. Meat from shot birds could be used for personal consumption, but selling it would be prohibited.

Status
Passed
Submitted
4 Jun 2026
Latest event
25 Jun 2026
Votes
7
Speeches
45
Confirmed
9 Jul 2026
Statute
693/2026

What is proposed

Barnacle geese and cormorants would be transferred to the Hunting Act as protected game species, and the act would lay down the situations where protective hunting of them is permitted directly without a separate derogation permit. Barnacle geese could be hunted at airports and on crop-producing fields in flocks of at least five birds, and cormorants at airports and between 1 August and 28 February at a distance of no more than 300 metres from fishing gear. Utilisation of the catch for personal use would be permitted, commercial sale would be prohibited, and mandatory reporting of the catch would be introduced. The compensation system for crop damage caused by barnacle geese would remain under the environmental administration.

What it means

The acts are intended to enter into force in autumn 2026. The amendment would speed up actions by farmers and fishers to prevent damage without the previous slow derogation process costing 1,500 euros. Hunters could utilise the birds, but a report on the catch would have to be submitted to the Finnish Wildlife Agency within seven days. Granting derogation permits for other situations would be transferred from the Permit and Supervisory Agency to the Finnish Wildlife Agency, and species monitoring to the Natural Resources Institute Finland, while vitality centres would continue compensating for crop damage and funding goose fields.

How Parliament voted

2nd reading · 22 Jun 2026

Parliament passed the act by 15023.

150
Jaa · passed
23
Ei

The SDP and the Centre voted with the government. 26 MPs were absent. Minutes ↗

How the chamber voted
LeftSDPGreensCenSPPMNCDNCPFinnsTVSpeaker

Filled dot = yes, ring = no, grey = absent. Point at a dot to see the MP. Seats follow the current seating plan (updated 18 Sep 2026). One MP who voted is not in the current seating plan.

A passed act does not enter into force immediately: the President of the Republic confirms it, and it enters into force on the date set in the act. This act was confirmed on 9 Jul 2026.

Debate in the chamber

What was argued and where each group stood, followed by MPs' speeches verbatim from the parliamentary record. Speeches are shown in their original language.

45 speeches · 3 debates

Key points of the debate

The debate focused on permitting the protective hunting of barnacle geese and cormorants directly by operation of law to prevent damage to agriculture and fisheries. The government parties, the Centre Party, the SDP and Timo Vornanen supported the proposal to improve the position of farmers and fishers and to cut bureaucracy. The Greens and the Left Alliance opposed the proposal, viewing extensive year-round hunting rights as harmful in their environmental impact and contrary to the EU Birds Directive.

  • Is a general derogation from protection compliant with the EU Birds Directive?
  • Should protective hunting be limited to specific damage areas rather than covering the whole country?
  • Should shooting birds also be permitted during the nesting season?
  • Bird populations have increased sharply and cause massive damage to farmers and fisheries, which is why a shift from a rigid derogation permit system to smoother regulation is needed.

    Täytyy kyllä kiittää sekä ministeriä että valiokuntaa siitä, että vihdoinkin tämä asia nyt saadaan kuntoon.
    Markku Eestilä
  • Finns PartyIn favour

    The proposal is a sensible measure to secure food production and fisheries, reduce expensive goose damage, and dismantle unnecessary official bureaucracy.

    Hanhipaimenista suojametsästykseen — jälleen kerran erinomainen ja maalaisjärkinen esitys hallitukselta.
    Jenna Simula
  • The growth in cormorant numbers and damage to fishing waters require a legislative amendment, as the previous derogation permit procedure has been unreasonably slow and ineffective.

    Det här är ett lagförslag som är helt nödvändigt för att vi ska kunna hantera de skador som skarven gör på våra fiskevatten.
    Anders Norrback
  • Damage caused by the species and the costs to society have grown unsustainable, so protective hunting offers a necessary practical solution to safeguard livelihoods.

    Esityksellä tuodaan käytännön ratkaisuja tilanteen helpottamiseksi.
    Sari Essayah
  • The harm caused by cormorant colonies to commercial fishing and industrial projects justifies measures to reduce the harm.

    Sen vuoksi itsekin tätä asiaa katselen, en nyt voi sanoa, että ilolla, mutta myötämielisesti kuitenkin.
    Juha Viitala
  • Centre PartyIn favour

    Crop damage and loss of income experienced by farmers have exceeded tolerable levels, making protective hunting and flexible damage management absolutely essential measures.

    Kiitän ministeriä siitä, että tällainen maanläheinen järkikeino on tullut.
    Anne Kalmari
  • GreensAgainst

    The nationwide and year-round hunting permitted by the proposal is excessive, conflicts with the EU Birds Directive, and threatens bird nesting peace.

    Perustavanlaatuinen ongelma on, että esitys perustuu laajaan yleispoikkeukseen rauhoituksesta, joka on ristiriidassa lintudirektiivin kanssa.
    Tiina Elo
  • A general derogation from protection and shooting birds even during the nesting season violate the Birds Directive, and there is insufficient research evidence on the effectiveness of uncoordinated hunting in reducing damage.

    Esityksessä ehdotettu laaja yleispoikkeus valkoposkihanhen ja merimetson rauhoitukseen on ristiriidassa EU:n lintudirektiivin kanssa.
    Hanna Sarkkinen
  • The crop damage experienced by farmers in Eastern Finland is real and serious, making the permitting of protective hunting without heavy permit procedures a necessary reform.

    Itä-Suomen kansanedustajana tuen tätä esitystä hyvin vahvasti, ja haluankin kiittää ministeriä ja hallitusta tästä esityksestä.
    Timo Vornanen

This digest was generated by AI from 45 speeches 13 Sep 2026. Group positions are read from the speeches, not from votes; quotations were checked verbatim against the record.

Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin maa- ja metsätalousvaliokuntaan.

Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.

Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.

Stages of consideration

The bill's path from the preliminary debate to the decision, as recorded by Parliament.

  1. 4 Jun 2026Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Maa- ja metsätalousministeriö
  2. 9 Jun 2026Lähetekeskustelu · Täysistunto
  3. 12 Jun 2026Valiokunnan mietintö tai lausunto · maa- ja metsätalousvaliokunta
  4. 17 Jun 2026Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
  5. 23 Jun 2026Toinen käsittely · Täysistunto
  6. 24 Jun 2026Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Decisions by law proposal2

  • 1Laki metsästyslain muuttamisestaHyväksytty · 693/2026 · 9 Jul 2026
  • 2Laki rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta annetun lain 4 §:n muuttamisestaHyväksytty · 694/2026 · 9 Jul 2026

Proposed law text

The law proposals in the bill as the Government presented them. The final act may differ after committee consideration.

The law text is shown in Finnish or Swedish from Parliament's official documents; it is not translated into English.

1.Laki metsästyslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan metsästyslain (615/1993) 5 §:n 1 momentin 2 kohta, 37 §, 74 §:n 2 momentin 13 ja 14 kohta sekä 75 §:n 1 momentin 4 kohta, sellaisina kuin ne ovat, 5 §:n 1 momentin 2 kohta laissa 555/2018, 37 § osaksi laeissa 159/2011 ja 1292/2025, 74 §:n 2 momentin 13 ja 14 kohta laissa 504/2017 ja 75 §:n 1 momentin 4 kohta laissa 516/2022, sekä lisätään lakiin uusi 41 f § ja 74 §:n 2 momenttiin, sellaisena kuin se on laissa 504/2017, uusi 15 kohta seuraavasti:

5 §Riistaeläimet ja rauhoittamattomat eläimet

Riistaeläimiä ovat:

2) kanadanhanhi, merihanhi, metsähanhi, valkoposkihanhi, heinäsorsa, tavi, haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, haahka, alli, telkkä, tukkakoskelo, isokoskelo, merimetso, riekko, kiiruna, pyy, teeri, metso, peltopyy, fasaani, nokikana, lehtokurppa ja sepelkyyhky.

37 §Riistaeläinlajin rauhoittaminen

Jos riistaeläimen kannan säilymisen tai riistaeläinlajin häiritsemättömän lisääntymisen turvaaminen sitä edellyttää, riistaeläinlaji on rauhoitettava määräajaksi tai toistaiseksi. Rauhoitettavista riistaeläinlajeista ja niiden rauhoitusajoista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Rauhoitusaikana riistaeläintä ei saa metsästää tai vahingoittaa eikä soidinta, pesintää tai poikasia saa häiritä.

Jäljempänä 39 §:ssä tarkoitetulla riistansuoja-alueella voidaan maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä poiketa yleisistä rauhoitusajoista. Koirakokeiden pitämisestä ja koiran kouluttamisesta rauhoitusaikana säädetään 52 §:ssä.

Karhu, saukko, ahma, ilves, kirjohylje, valkoposkihanhi ja merimetso ovat aina rauhoitettuja.

41 f §Yleispoikkeus valkoposkihanhen ja merimetson rauhoituksesta

Sen estämättä, mitä 37 §:n 1 ja 3 momentissa säädetään, saa:

1) valkoposkihanhea ja merimetsoa metsästää lentoturvallisuuden takaamiseksi ilmailulain 75 §:n 1 kohdassa tarkoitetuilta lentoasemilta ympärivuotisesti;

2) vähintään viiden yksilön parvessa esiintyvää valkoposkihanhea metsästää ympärivuotisesti pellolta, jonka sato on korjaamatta;

3) merimetsoa metsästää enintään 300 metrin etäisyydellä kalastuslain (379/2015) 4 §:n 15 ja 16 kohdassa tarkoitetuista pyydyksistä 1 päivästä elokuuta 28 päivään helmikuuta.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa ei saa metsästää 300 metriä lähempänä merikotkan pesimäpaikkaa 1 päivästä helmikuuta 15 päivään elokuuta eikä kalasääsken pesimäpaikkaa 1 päivästä huhtikuuta 15 päivään syyskuuta.

Saaliiksi saadusta valkoposkihanhesta ja merimetsosta on tehtävä saalisilmoitus Suomen riistakeskukselle. Saalisilmoitus on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa eläimen pyydystämisestä. Saalisilmoituksessa on oltava seuraavat tiedot:

1) metsästäjän nimi ja metsästäjänumero;

2) pyydystettyjen lintujen määrä ja laji;

3) päivämäärä, jolloin yksilö saatiin saaliiksi;

4) 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettu poikkeusperuste;

5) kunta, jossa yksilö saatiin saaliiksi.

Suomen talousvyöhykkeeltä saadusta saaliista on ilmoitettava 3 momentin 1–4 kohdassa tarkoitetut tiedot.

Saaliiksi saadun valkoposkihanhen ja merimetson myynti, kuljetus ja hallussa pitäminen myyntiä varten sekä kaikkien niiden helposti tunnistettavien osien tai linnuista valmistettujen tuotteiden myytäväksi tarjoaminen on kielletty.

74 §Metsästysrikkomus

Metsästysrikkomuksesta tuomitaan myös se, joka tahallaan tai huolimattomuudesta

13) metsästää tai toimii metsästyksen johtajana vastoin rikoslain 48 a luvun 6 §:n nojalla tuomittua metsästyskieltoa,

14) jättää saaliin ilmoittamatta vastoin 41 f §:n 3 tai 4 momentissa tai 38 a §:n 2 momentin nojalla annetussa asetuksessa säädettyä ilmoitusvelvollisuutta tai

15) metsästää vastoin 41 f §:n 1 tai 2 momentissa säädettyä.

75 §Metsästyslain säännösten rikkominen

Joka tahallaan tai huolimattomuudesta

4) jättää noudattamatta 41 f §:n 5 momentissa säädettyä kieltoa tai 43 §:n nojalla annetulla asetuksella säädettyä riistan kauppaa koskevaa kieltoa tai rajoitusta,

on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, metsästyslain säännösten rikkomisesta sakkoon.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain voimaan tullessa Lupa- ja valvontavirastossa vireillä ollut asia käsitellään loppuun noudattaen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen lain nojalla annetut Lupa- ja valvontaviraston luvat jäävät edelleen voimaan ja niihin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

2.Laki rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta annetun lain (15/2022) 4 §:n 1 kohta, sellaisena kuin se on laissa 669/2024, seuraavasti:

4 §Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) rauhoitetulla eläimellä luonnonsuojelulain (9/2023) nojalla rauhoitettua, luonnonvaraisena esiintyvää lintua ja nisäkästä sekä metsästyslain (615/1993) 37 §:n nojalla rauhoitettua valkoposkihanhea;

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Main content of the bill (official)
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi metsästyslakia ja rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta annettua lakia. Esityksessä ehdotetaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaisesti muutettavaksi metsästyslakia siten, että valkoposkihanhi ja merimetso lisätään riistalajeihin ja täysin rauhoitettujen riistalajien joukkoon. Samalla säädettäisiin lain tasolla tilanteista, joissa rauhoituksesta voidaan poiketa vahinkojen estämiseksi tai lentoturvallisuuden varmistamiseksi suoraan lain nojalla. Valkoposkihanhien metsästys olisi sallittua lentoasemilla sekä pelloilla, joilta sato on korjaamatta, tietyin edellytyksin. Merimetsojen metsästys puolestaan olisi sallittua lentoasemilla ja kalanpyydysten läheisyydessä tiettyjen etäisyys- ja aikarajojen puitteissa. Lajien hyödyntäminen olisi sallittua, mutta niiden myynti kiellettäisiin. Molempien lajien osalta säädettäisiin velvollisuudesta ilmoittaa saaliista. Valkoposkihanhien aiheuttamien viljelysvahinkojen korvaaminen ja vahinkojen estäminen jatkuisi kuten nykyisinkin rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta annetun lain nojalla. Tavoitteena on vähentää maataloudelle ja kalataloudelle aiheutuvia toistuvia ja laaja-alaisia ja osin paikallisia vahinkoja sekä parantaa lentoturvallisuutta tilanteissa, jossa poikkeuslupamenettely ei mahdollista riittävän nopeaa tai laaja-alaista puuttumista vahinkotilanteisiin. Tavoitteena on samalla huolehtia vahinkojen oikeudenmukaisesta korvaamisesta elinkeinonharjoittajille. Taloudelliset vaikutukset kohdistuvat erityisesti maatalouden ja kalatalouden vahinkokustannusten vähenemiseen. Viranomaisten tehtäviin vaikutukset kohdistuvat lähinnä lajien seurannan siirtymisenä Luonnonvarakeskukselle ja poikkeusluvituksen ja saalisilmoitusjärjestelmän ylläpidon siirtymisenä Suomen riistakeskukselle. Esitys liittyy valtion vuoden 2027 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä 2026.

The summary and title were produced with AI on 25 Aug 2026. They are not official documents – check the details in the original bill. The title and summaries are machine translations of the Finnish AI summaries. Speeches and quotations are always shown in their original language.