Lisäeläkelaitosten hallinnon ja sijoittamisen joustavoittaminen

Maksuperusteiseen lisäeläkejärjestelyyn ei sovelleta 2 luvun 3 §:ää.

Lisäeläkesäätiön säännöissä voidaan määrätä, että eläkkeensaaja rinnastetaan vakuutettuun eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain 4 luvun hallintoa koskevia säännöksiä sovellettaessa.

Lisäeläkekassan säännöissä voidaan määrätä, että eläkkeensaaja rinnastetaan vakuutettuun 4 b §:ää ja eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain 3 luvun kassankokousta ja 4 luvun hallintoa koskevia säännöksiä sovellettaessa.

Lisäeläkekassan säännöissä voidaan määrätä, että kassankokouksen sijaan päätösvaltaa voivat käyttää osakkaiden keskuudestaan valitsemat edustajat ja vakuutettujen valitsemat edustajat.

Lisäeläkesäätiön säännöissä voidaan määrätä, että yhteistoimintalaissa (1333/2021) tarkoitetut henkilöstön edustajat tai työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetussa laissa (44/2006) tarkoitetut työsuojeluvaltuutetut tai varavaltuutetut valitsevat vakuutettuja edustavat hallituksen jäsenet. Tällaisia valitsijoita on oltava vähintään kaksi.

Jos lisäeläkelaitoksen 6 luvun säännösten ja sen nojalla annettujen määräysten mukaisten varojen tilinpäätöksen yhteydessä arvioidaan pysyvästi kattavan vastuuvelan määrän ja varojen kokonaisuudessaan ylittävän lisäeläkelaitoksen vastuuvelan ja muiden velkojen määrän, erotusta vastaavat varat saadaan Finanssivalvonnan luvalla palauttaa osakkaille.

Mitä 1 momentin 1–3 ja 5–7 kohdassa säädetään, ei sovelleta, ellei velan, velallisen tai takaajan luottoluokitus kuulu eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta annetun lain (315/2015) 11 §:ssä tarkoitettuun luottoluokkaan 1. Mitä 1 momentin 4 kohdassa säädetään, ei sovelleta, ellei luottolaitos kuulu mainitun lain 11 §:ssä tarkoitettuun luottoluokkaan 1 tai 2.

Edellä 5 §:ssä tarkoitetusta vastuuvelasta voidaan kattaa yhteensä enintään 15 prosenttia seuraavalla omaisuudella, jollei sillä käydä kauppaa säännellyllä markkinalla taikka monenkeskisessä tai organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä:

1) osakkeet, osuudet ja osakkeisiin rinnastettavat arvopaperit;

2) sitoumukset, joilla on heikompi etuoikeus kuin velallisen muilla sitoumuksilla;

3) joukkovelkakirjat;

4) muut kuin 1–3 kohdassa tarkoitetut sijoitusvälineet, joilla on pitkän aikavälin sijoitushorisontti.

Katettavasta vastuuvelasta enintään määrä, joka vastaa viittä prosenttia 5 §:ssä tarkoitetusta vastuuvelasta, voidaan kattaa velkasitoumuksella, johon ei liity vakuutta, joka 7 §:n 1 momentin 5 tai 6 kohdan tai 8—10 §:n mukaan voitaisiin sellaisenaan hyväksyä vastuuvelan katteeksi.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta:

1) velkasitoumuksiin, joissa velallisena on 8 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettu taho;

2) joukkovelkakirjalainoihin ja muihin pääomamarkkinavälineisiin;

3) velkasitoumuksiin ja rakennusaikaisiin saamisiin 7 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetulta kiinteistöyhteisöltä.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta:

4) 7 §:n 1 momentin 6 ja 7 kohdassa tarkoitettuun omaisuuteen;

5) velkasitoumuksiin, joiden vakuudeksi on voimassa kiinnitys 7 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuun omaisuuteen tai joiden vakuutena on mainitun momentin 6 kohdassa tarkoitettuja kiinteistöyhteisön osakkeita ja osuuksia.

ETA-valtioon rinnastetaan muutkin kuin siihen kuuluvat OECD-valtiot sovellettaessa 7–12 ja 14 §:ää, 16 §:n 2–4 momenttia sekä 20 ja 25 §:ää.

Konkurssissa olevassa lisäeläkelaitoksessa vakuutetuilla, eläkkeen saajilla, muiden etuuksien saajilla ja edunsaajilla on osuudestaan 5 luvun 1 §:ssä tarkoitettuun vastuuvelkaan keskenään samanlainen etuoikeus lisäeläkelaitoksen omaisuuteen kuin irtaimen pantin haltijalla on pantattuun omaisuuteen.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .