Kotoutumistuen käyttöönotto maahanmuuttajille
Lait yleistukilain, työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain sekä yleisistä kielitutkinnoista annetun lain muuttamisesta
Suomeen muuttavien työttömyystuki maksetaan jatkossa matalampana kotoutumistukena, jos hakija ei ole asunut maassa kolmea vuotta tai ei osaa riittävästi suomea tai ruotsia. Täyden tuen voi saada osoittamalla riittävän kielitaidon tai täyttämällä työssäoloehdon.
- Tila
- Käsittelyssä
- Vireille
- 4.6.2026
- Viimeisin tapahtuma
- 13.10.2026
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 11
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Hiljattain maahan muuttaneiden työttömyyden perusteella maksettava yleistuki korvataan tasoltaan matalammalla kotoutumistuella. Vaatimuksesta poiketaan, jos hakija täyttää työssäoloehdon, on asunut maassa vähintään kolme vuotta edeltävän kymmenen vuoden aikana tai osoittaa riittävän suomen tai ruotsin kielen taidon. Samalla säädetään kuuden kuukauden palvelutakuusta työllistymistä tai kielitaitoa edistäviin palveluihin pääsemiseksi sekä mahdollistetaan tilapäistä suojelua saaville oikeus yleistukeen.
Mitä se tarkoittaa
Muutos koskee 1.4.2027 alkaen Suomeen muuttavia työttömiä työnhakijoita. Kotoutumistuen määrä on 33,64 euroa päivässä eli noin 723 euroa kuukaudessa, mikä on noin 77 euroa vähemmän kuin tavanomainen yleistuki. Uudistus kannustaa maahanmuuttajia oppimaan kotimaisia kieliä ja työllistymään, mutta se voi leikata joidenkin vastasaapuneiden käytettävissä olevia tuloja ja lisätä toimeentulotuen tarvetta. Kunnille tulee velvollisuus järjestää kohderyhmälle soveltuva palvelu kuuden kuukauden kuluessa työnhaun alkamisesta.
Näin eduskunta äänesti
Käsittely on kesken: esityksestä ei ole vielä äänestetty täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
11 puheenvuoroa · 1 keskustelu
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin maahanmuuttajien työttömyystuen korvaamista matalammalla kotoutumistuella, jonka täyden tason saa riittävällä kielitaidolla tai työssäoloehdolla. Hallituspuolueet ja pääosa oppositiosta pitivät kielitaidon ja työllistymisen kannustimia tärkeinä, mutta esityksen yhdenvertaisuudesta ja palveluresurssien riittävyydestä esitettiin huolia. Keskustelu oli osin jakautunutta sosiaaliturvan heikentämisen ja toimeentulovaikutusten osalta.
- Ovatko kotoutumis- ja kielikoulutuspalvelujen resurssit riittäviä?
- Vaarantaako etuuden tason alentaminen maahanmuuttajien toimeentulon ja yhdenvertaisuuden?
- Pitäisikö sosiaaliturvajärjestelmää viedä vielä pidemmälle kohti kansalaisuusperusteisuutta?
- KokoomusPuolesta
Kokoomus katsoo, että sosiaaliturvan tulee kannustaa suomen tai ruotsin kielen oppimiseen ja nopeaan työllistymiseen, jotta kotoutuminen edistyy. Samalla työvoimaviranomaisille asetettava palvelutakuu turvaa pääsyn tarpeellisiin kielikoulutuksiin.
”Nyt uudistetulla kotoutumistuella annetaan selkeä viesti siitä, mitä Suomeen muuttaneilta odotamme: kielen opiskelua, työn hakemista ja aktiivista pyrkimystä oman toimeentulon hankkimiseen.”
— Jukka Kopra - PerussuomalaisetPuolesta
Perussuomalaiset tukee esitystä, koska maahanmuuttajien sosiaaliturvan tulee olla vastikkeellista ja kannustaa omaan vastuunkantoon sekä kielen oppimiseen. Ryhmä katsoo kuitenkin, että tulevaisuudessa sosiaaliturva tulisi muuttaa kokonaan kansalaisuusperusteiseksi.
”Perussuomalaisille ei sovi, että Suomeen tullaan hyvän sosiaaliturvan perässä näkemättä vaivaa oman toimeentulonsa ja sopeutumisensa eteen.”
— Kaisa Garedew - SDPPuolesta varauksin
SDP pitää kielen oppimisen kannustimia ja työllistymisen tavoitteita oikeansuuntaisina, mutta kantaa huolta työllisyysalueiden resurssien riittävyydestä kielikoulutuksen ja palveluiden järjestämisessä.
”On todella totta, että puutteellinen kielitaito kasvattaa syrjäytymisriskiä ja kaventaa osallisuuden mahdollisuuksia yhteiskuntaan, ja siinä mielessä kielitaidon parantaminen monella keinolla on hyvä asia.”
— Lauri Lyly - VasemmistoliittoVastaan
Vasemmistoliitto vastustaa sosiaaliturvan heikentämistä kielitaidon perusteella ja kantaa huolta lausuntopalautteessa esiin nousseista perustuslaki- ja yhdenvertaisuusongelmista sekä maahanmuuttajaperheiden toimeentulosta.
”Minä kävin läpi tuossa tämän hallituksen esityksen lausuntopalautetta, ja siellä oli aika paljonkin esitetty kritiikkiä muun muassa yhdenvertaisuusnäkökulmasta mutta myös perustuslain näkökulmasta.”
— Aino-Kaisa Pekonen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 11 puheenvuorosta 16.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan, hallintovaliokunnan ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan on annettava lausunto.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 4.6.2026Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
- 15.9.2026Lähetekeskustelu · Täysistunto
Päätökset lakiehdotuksittain3
- 1Laki yleistukilain muuttamisesta
- 2Laki työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain muuttamisesta
- 3Laki yleisistä kielitutkinnoista annetun lain muuttamisesta
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki yleistukilain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yleistukilain (48/2026) 15 §, 22 §:n 4 momentin 16 kohta ja 34 §:n 1 momentti sekä lisätään 8 §:ään uusi 2 momentti sekä lakiin uusi 11 a, 11 b ja 26 a § seuraavasti:
8 §Ulkomaalaista koskeva rajoitus
Edellä 1 momentissa säädettyä rajoitusta ei sovelleta henkilöön, jolle on myönnetty oleskelulupa tilapäisen suojelun perusteella.
11 a §Kotoutumistukena maksettava yleistuki
Yleistuki maksetaan kotoutumistukena työttömälle työnhakijalle:
1) joka ei täytä työttömyysturvalain 5 luvun 3 §:n tai 7 §:n mukaista työssäoloehtoa; ja
2) joka ei ole asunut Suomessa kolmea vuotta edeltäneen kymmenen vuoden aikana asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa annetun lain 5, 6 tai 10 §:n mukaisesti.
11 b §Kotoutumistukena maksettavaa yleistukea koskevat poikkeukset
Edellä 11 a §:ssä säädettyä ei sovelleta henkilöön, jolle on aiemmin maksettu yleistukea muuna kuin kotoutumistukena taikka:
1) jonka äidinkieli on suomi, ruotsi tai saame;
2) joka on suorittanut suomen, ruotsin tai saamen kielellä perusopetuksen oppimäärän, lukion oppimäärän, ylioppilastutkinnon tai ammatillisia valmiuksia antavan tutkinnon;
3) joka on osoittanut kotoutumisen edistämisestä annetun lain (681/2023) 26 §:n mukaisen suomen tai ruotsin kielen tavoitetasoa vastaavan kielitaidon; tai
4) joka ei voi osoittaa kielitaitoaan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla vammaisuuden tai muun vastaavan syyn takia.
Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu kielitaito on osoitettava vähintään kahdella kielitaidon osa-alueista, joita ovat kuullun ymmärtäminen, puhuminen, luetun ymmärtäminen ja kirjoittaminen.
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun suomen tai ruotsin kielitaidon osoittamiseen hyväksyttävistä todistuksista.
15 §Yleistuen määrä
Täysimääräinen yleistuki on työttömyysturvalain 6 luvun 1 §:ssä tarkoitetun ansiopäivärahan perusosan suuruinen.
Täysimääräinen kotoutumistukena maksettava yleistuki on 28,05 euroa päivässä. Rahamäärän tarkistamiseen sovelletaan, mitä työttömyysturvalain 14 luvun 1 §:ssä säädetään.
Yleistukeen sovelletaan, mitä säädetään työttömyysturvalain 4 luvun:
1) 1 §:ssä oikeudesta soviteltuun työttömyysetuuteen;
2) 1 a §:ssä lyhennetystä työviikosta ja sääesteestä;
3) 2 §:ssä sovittelujaksosta;
4) 3 §:ssä rajoituksista;
5) 3 a §:ssä työajan poikkeuksellisesta arvioinnista;
6) 4 §:ssä sovittelussa huomioon otettavasta tulosta;
7) 5 §:n 1 momentissa etuuden määrästä;
8) 7 §:ssä sosiaalietuuksien vaikutuksesta työttömyysetuuteen;
9) 8 §:ssä lasten kotihoidon tuen vaikutuksesta työttömyysetuuteen.
22 §Velvollisuus tietojen antamiseen
Edellä 3 momentissa tarkoitettuja olosuhteiden muutoksia, joita koskevat tiedot tuen saajan on välittömästi ilmoitettava tuen maksajalle, ovat:
16) päivät, joina yleistuen saaja on osallistunut muuhun työllistymistä edistävään palveluun kuin työvoimakoulutukseen, työttömyysetuudella tuettuun työnhakijan omaehtoiseen opiskeluun tai kotoutumisen edistämisestä annetun lain 28–31 §:ssä tarkoitettuun omaehtoiseen opiskeluun;
26 a §Kotoutumistukena maksettavan yleistuen myöntäminen väliaikaisesti
Kansaneläkelaitos voi myöntää kotoutumistukena maksettavan yleistuen väliaikaisesti siksi ajaksi, jonka 11 a ja 11 b §:ssä säädettyjen edellytysten selvittäminen kestää, jos yleistuen maksamisen muut edellytykset on selvitetty.
34 §Työvoimapoliittinen lausunto ja ilmoitus menemisestä työnhakuun toiseen valtioon
Työvoimapoliittisen lausunnon antamiseen sovelletaan, mitä työttömyysturvalain 11 luvussa säädetään työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta. Lisäksi työvoimaviranomainen antaa Kansaneläkelaitokselle tarvittaessa työvoimapoliittisen lausunnon tämän lain 11 b §:n 1 momentin 2–4 kohdassa säädetyistä edellytyksistä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tämän lain 11 a §:ä sovelletaan henkilöihin, jotka ovat muuttaneet Suomeen tämän lain tultua voimaan.
Henkilön katsotaan muuttaneen Suomeen sinä päivänä, josta alkaen hänellä on asuinpaikan osoite väestötietojärjestelmässä.
2.Laki työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään työvoimapalveluiden järjestämisestä annettuun lakiin (380/2023) uusi 37 a § seuraavasti:
37 a §Palveluun pääsemisen takuuaika
Työvoimaviranomainen vastaa siitä, että työnhakija, joka saa kotoutumistukena maksettavaa yleistukea yleistukilain 11 a §:n perusteella tai jolla ei ole oikeutta kotoutumistukena maksettavaan yleistukeen yleistukilain 12 §:ssä tarkoitetun odotusajan, 14 §:ssä tarkoitetun omavastuuajan, 16 tai 17 §:ssä tarkoitetun tarveharkinnan taikka työttömyysturvalain 2 luvun 13 tai 14 §:ssä tarkoitetun ammatilliseen koulutukseen liittyvän rajoituksen taikka 2 a luvussa tarkoitetun korvauksettoman määräajan tai työssäolovelvoitteen takia, pääsee tai on ohjattu palvelutarvettaan vastaavaan palveluun viimeistään, kun työnhakijan työnhaku on ollut voimassa yhteensä kuusi kuukautta.
Työvoimaviranomainen täyttää 1 momentissa tarkoitetun takuuaikaa koskevan velvoitteen:
1) järjestämällä työnhakijalle 53 §:ssä tarkoitettua työnhakuvalmennusta tai uravalmennusta, 54 §:ssä tarkoitettua koulutuskokeilua tai työkokeilua, 7 luvussa tarkoitettua työvoimakoulutusta tai työnhakija työllistyy 10 luvussa tarkoitettuun palkkatuettuun työhön; taikka
2) ohjaamalla työnhakijan 74 §:ssä tarkoitettuihin opintoihin tai kotoutumisen edistämisestä annetun lain 28–31 §:ssä tarkoitettuihin omaehtoisiin opintoihin.
Edellä 1 momentissa tarkoitettua velvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos työvoimaviranomainen on jo järjestänyt työnhakijalle jotain muuta kuin 2 momentissa tarkoitettua palvelua, jonka voidaan katsoa tosiasiallisesti edistävän henkilön työllistymistä tai kehittävän henkilön suomen tai ruotsin kielitaitoa.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
3.Laki yleisistä kielitutkinnoista annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yleisistä kielitutkinnoista annetun lain (964/2004) 10 §:n 2 ja 3 momentti, 11 § ja 13 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 1106/2025, seuraavasti:
10 §Yleisten kielitutkintojen tutkintorekisteri
Rekisteriin talletetaan yleiseen kielitutkintoon osallistuneen nimi, oppijanumero, kansalaisuus, sukupuoli, tutkinnon tai osakokeen suorittamispaikka, tutkintokieli, tutkinnon tai osakokeen taso, saadut taitotasoarviot, tutkintokertojen ajankohta, tarpeelliset yhteystiedot ja tieto 11 §:n 4 momentissa tarkoitettujen maksuttomien suorituskertojen käyttämisestä.
Tiedot henkilön suorittamien kielitutkintojen tai niiden osakokeiden tutkintokielistä, saaduista taitotasoarvioista, tutkintokertojen ajankohdasta sekä 11 §:n 4 momentissa tarkoitettujen maksuttomien suorituskertojen käyttämisestä säilytetään henkilön eliniän.
11 §Tutkintomaksu
Opetushallitus perii tutkintoon ilmoittautuneelta tutkintomaksun. Tutkintomaksun määrästä eri taitotasoilla säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella noudattaen, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään julkisoikeudellisista suoritteista perittävistä maksuista.
Poiketen 1 momentissa säädetystä suomen tai ruotsin kielen ylimmän taitotason tutkintoon tai sen osakokeeseen osallistumisesta ei peritä maksua henkilöltä, joka on:
1) suorittanut ylioppilastutkinnosta annetussa laissa (502/2019) tarkoitetun tutkinnon tai vastaavan ulkomaisen tutkinnon;
2) suorittamassa korkeakoulututkintoa;
3) suorittanut korkeakoulututkinnon.
Poiketen 1 momentissa säädetystä, suomen tai ruotsin kielen keskitason tutkintoon tai sen osakokeeseen osallistumisesta ei peritä maksua henkilöltä, joka saa kotoutumistukena maksettavaa yleistukea yleistukilain (48/2026) 11 a §:n perusteella tai jolla ei ole oikeutta kotoutumistukena maksettavaan yleistukeen yleistukilain 12 §:ssä tarkoitetun odotusajan, 14 §:ssä tarkoitetun omavastuuajan, 16 tai 17 §:ssä tarkoitetun tarveharkinnan taikka työttömyysturvalain (1290/2002) 2 luvun 13 tai 14 §:ssä tarkoitetun ammatilliseen koulutukseen liittyvän rajoituksen taikka 2 a luvussa tarkoitetun korvauksettoman määräajan tai työssäolovelvoitteen takia ja joka ei valmiuksistaan, taidoistaan tai tarpeistaan johtuen osallistu kotoutumiskoulutukseen. Opetushallituksella on oikeus saada maksutta ja salassapitosäännösten estämättä työvoimaviranomaiselta tiedot henkilöistä, joilla on tässä momentissa tarkoitetuissa tilanteissa oikeus osallistua keskitason tutkintoon tai sen osakokeeseen maksutta.
Tutkintoon tai sen osakokeeseen saa ilmoittautua maksutta kolme kertaa 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa ja yhden kerran 3 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa.
Tutkintomaksu palautetaan tutkintoon ilmoittautuneelle, jos hän on estynyt osallistumasta tutkintoon oman sairautensa vuoksi. Maksua ei kuitenkaan palauteta, jos tutkintoon ilmoittautunut ei ole perunut ilmoittautumistaan ennen tutkintotilaisuuden alkua. Hakemus maksun palauttamisesta tulee tehdä Opetushallitukselle kahden viikon kuluessa tutkintopäivästä.
13 §Muutoksenhaku
Edellä 7 §:n 1 momentissa ja 11 §:n 5 momentissa tarkoitettua hakemusta koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003).
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 16.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.