Introducing an integration allowance for immigrants
Acts amending the General Support Act, the Act on the Organisation of Employment Services and the Act on National Certificates of Language Proficiency
Unemployment support for people moving to Finland will be paid as a lower integration allowance if the applicant has not lived in the country for three years or does not have sufficient skills in Finnish or Swedish. Full support can be received by demonstrating sufficient language proficiency or by fulfilling the condition regarding previous employment.
- Status
- In progress
- Submitted
- 4 Jun 2026
- Latest event
- 16 Sep 2026
- Votes
- 0
- Speeches
- 11
- Source
- eduskunta.fi ↗
What is proposed
General support paid on the grounds of unemployment to recent immigrants will be replaced by a lower integration allowance. An exception to this requirement is made if the applicant fulfills the condition regarding previous employment, has lived in the country for at least three years during the preceding ten years, or demonstrates sufficient proficiency in Finnish or Swedish. At the same time, provisions will be laid down on a six-month service guarantee for access to services that promote employment or language skills, and recipients of temporary protection will be granted eligibility for general support.
What it means
The change will apply to unemployed jobseekers moving to Finland from 1 April 2027. The amount of the integration allowance will be 33.64 euros per day, or about 723 euros per month, which is about 77 euros less than standard general support. The reform encourages immigrants to learn the national languages and find employment, but it may reduce the disposable income of some newly arrived individuals and increase the need for social assistance. Municipalities will have an obligation to organise a suitable service for the target group within six months of the start of the job search.
How Parliament voted
Consideration is ongoing: Parliament has not yet voted on the bill in plenary.
Debate in the chamber
What was argued and where each group stood, followed by MPs' speeches verbatim from the parliamentary record. Speeches are shown in their original language.
11 speeches · 1 debate
Key points of the debate
The debate addressed replacing immigrants' unemployment support with a lower integration allowance, the full level of which can be obtained through sufficient language proficiency or by fulfilling the condition regarding previous employment. The government parties and most of the opposition considered incentives for language skills and employment important, but concerns were raised regarding the equality of the proposal and the adequacy of service resources. The debate was partly divided regarding the reduction in social security and the effects on income.
- Are the resources for integration and language training services sufficient?
- Does lowering the level of the benefit jeopardise immigrants' livelihood and equality?
- Should the social security system be taken even further towards being citizenship-based?
- National Coalition PartyIn favour
The National Coalition Party considers that social security must encourage learning Finnish or Swedish and finding employment quickly in order to advance integration. At the same time, the service guarantee imposed on employment authorities ensures access to necessary language training.
”Nyt uudistetulla kotoutumistuella annetaan selkeä viesti siitä, mitä Suomeen muuttaneilta odotamme: kielen opiskelua, työn hakemista ja aktiivista pyrkimystä oman toimeentulon hankkimiseen.”
— Jukka Kopra - Finns PartyIn favour
The Finns Party supports the proposal because immigrants' social security should be reciprocal and encourage personal responsibility and language learning. The group considers, however, that social security should eventually be made entirely citizenship-based.
”Perussuomalaisille ei sovi, että Suomeen tullaan hyvän sosiaaliturvan perässä näkemättä vaivaa oman toimeentulonsa ja sopeutumisensa eteen.”
— Kaisa Garedew - Social DemocratsIn favour with reservations
The Social Democrats consider the incentives for language learning and the employment targets to be steps in the right direction, but are concerned about the adequacy of employment areas' resources for organising language training and services.
”On todella totta, että puutteellinen kielitaito kasvattaa syrjäytymisriskiä ja kaventaa osallisuuden mahdollisuuksia yhteiskuntaan, ja siinä mielessä kielitaidon parantaminen monella keinolla on hyvä asia.”
— Lauri Lyly - Left AllianceAgainst
The Left Alliance opposes weakening social security on the basis of language proficiency and is concerned about the constitutional and equality issues raised in consultation feedback, as well as the livelihood of immigrant families.
”Minä kävin läpi tuossa tämän hallituksen esityksen lausuntopalautetta, ja siellä oli aika paljonkin esitetty kritiikkiä muun muassa yhdenvertaisuusnäkökulmasta mutta myös perustuslain näkökulmasta.”
— Aino-Kaisa Pekonen
This digest was generated by AI from 11 speeches 16 Sep 2026. Group positions are read from the speeches, not from votes; quotations were checked verbatim against the record.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan, hallintovaliokunnan ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan on annettava lausunto.
Stages of consideration
The bill's path from the preliminary debate to the decision, as recorded by Parliament.
- 4 Jun 2026Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
- 15 Sep 2026Lähetekeskustelu · Täysistunto
Decisions by law proposal3
- 1Laki yleistukilain muuttamisesta
- 2Laki työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain muuttamisesta
- 3Laki yleisistä kielitutkinnoista annetun lain muuttamisesta
Proposed law text
The law proposals in the bill as the Government presented them. The final act may differ after committee consideration.
The law text is shown in Finnish or Swedish from Parliament's official documents; it is not translated into English.
1.Laki yleistukilain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yleistukilain (48/2026) 15 §, 22 §:n 4 momentin 16 kohta ja 34 §:n 1 momentti sekä lisätään 8 §:ään uusi 2 momentti sekä lakiin uusi 11 a, 11 b ja 26 a § seuraavasti:
8 §Ulkomaalaista koskeva rajoitus
Edellä 1 momentissa säädettyä rajoitusta ei sovelleta henkilöön, jolle on myönnetty oleskelulupa tilapäisen suojelun perusteella.
11 a §Kotoutumistukena maksettava yleistuki
Yleistuki maksetaan kotoutumistukena työttömälle työnhakijalle:
1) joka ei täytä työttömyysturvalain 5 luvun 3 §:n tai 7 §:n mukaista työssäoloehtoa; ja
2) joka ei ole asunut Suomessa kolmea vuotta edeltäneen kymmenen vuoden aikana asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa annetun lain 5, 6 tai 10 §:n mukaisesti.
11 b §Kotoutumistukena maksettavaa yleistukea koskevat poikkeukset
Edellä 11 a §:ssä säädettyä ei sovelleta henkilöön, jolle on aiemmin maksettu yleistukea muuna kuin kotoutumistukena taikka:
1) jonka äidinkieli on suomi, ruotsi tai saame;
2) joka on suorittanut suomen, ruotsin tai saamen kielellä perusopetuksen oppimäärän, lukion oppimäärän, ylioppilastutkinnon tai ammatillisia valmiuksia antavan tutkinnon;
3) joka on osoittanut kotoutumisen edistämisestä annetun lain (681/2023) 26 §:n mukaisen suomen tai ruotsin kielen tavoitetasoa vastaavan kielitaidon; tai
4) joka ei voi osoittaa kielitaitoaan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla vammaisuuden tai muun vastaavan syyn takia.
Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu kielitaito on osoitettava vähintään kahdella kielitaidon osa-alueista, joita ovat kuullun ymmärtäminen, puhuminen, luetun ymmärtäminen ja kirjoittaminen.
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun suomen tai ruotsin kielitaidon osoittamiseen hyväksyttävistä todistuksista.
15 §Yleistuen määrä
Täysimääräinen yleistuki on työttömyysturvalain 6 luvun 1 §:ssä tarkoitetun ansiopäivärahan perusosan suuruinen.
Täysimääräinen kotoutumistukena maksettava yleistuki on 28,05 euroa päivässä. Rahamäärän tarkistamiseen sovelletaan, mitä työttömyysturvalain 14 luvun 1 §:ssä säädetään.
Yleistukeen sovelletaan, mitä säädetään työttömyysturvalain 4 luvun:
1) 1 §:ssä oikeudesta soviteltuun työttömyysetuuteen;
2) 1 a §:ssä lyhennetystä työviikosta ja sääesteestä;
3) 2 §:ssä sovittelujaksosta;
4) 3 §:ssä rajoituksista;
5) 3 a §:ssä työajan poikkeuksellisesta arvioinnista;
6) 4 §:ssä sovittelussa huomioon otettavasta tulosta;
7) 5 §:n 1 momentissa etuuden määrästä;
8) 7 §:ssä sosiaalietuuksien vaikutuksesta työttömyysetuuteen;
9) 8 §:ssä lasten kotihoidon tuen vaikutuksesta työttömyysetuuteen.
22 §Velvollisuus tietojen antamiseen
Edellä 3 momentissa tarkoitettuja olosuhteiden muutoksia, joita koskevat tiedot tuen saajan on välittömästi ilmoitettava tuen maksajalle, ovat:
16) päivät, joina yleistuen saaja on osallistunut muuhun työllistymistä edistävään palveluun kuin työvoimakoulutukseen, työttömyysetuudella tuettuun työnhakijan omaehtoiseen opiskeluun tai kotoutumisen edistämisestä annetun lain 28–31 §:ssä tarkoitettuun omaehtoiseen opiskeluun;
26 a §Kotoutumistukena maksettavan yleistuen myöntäminen väliaikaisesti
Kansaneläkelaitos voi myöntää kotoutumistukena maksettavan yleistuen väliaikaisesti siksi ajaksi, jonka 11 a ja 11 b §:ssä säädettyjen edellytysten selvittäminen kestää, jos yleistuen maksamisen muut edellytykset on selvitetty.
34 §Työvoimapoliittinen lausunto ja ilmoitus menemisestä työnhakuun toiseen valtioon
Työvoimapoliittisen lausunnon antamiseen sovelletaan, mitä työttömyysturvalain 11 luvussa säädetään työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta. Lisäksi työvoimaviranomainen antaa Kansaneläkelaitokselle tarvittaessa työvoimapoliittisen lausunnon tämän lain 11 b §:n 1 momentin 2–4 kohdassa säädetyistä edellytyksistä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tämän lain 11 a §:ä sovelletaan henkilöihin, jotka ovat muuttaneet Suomeen tämän lain tultua voimaan.
Henkilön katsotaan muuttaneen Suomeen sinä päivänä, josta alkaen hänellä on asuinpaikan osoite väestötietojärjestelmässä.
2.Laki työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään työvoimapalveluiden järjestämisestä annettuun lakiin (380/2023) uusi 37 a § seuraavasti:
37 a §Palveluun pääsemisen takuuaika
Työvoimaviranomainen vastaa siitä, että työnhakija, joka saa kotoutumistukena maksettavaa yleistukea yleistukilain 11 a §:n perusteella tai jolla ei ole oikeutta kotoutumistukena maksettavaan yleistukeen yleistukilain 12 §:ssä tarkoitetun odotusajan, 14 §:ssä tarkoitetun omavastuuajan, 16 tai 17 §:ssä tarkoitetun tarveharkinnan taikka työttömyysturvalain 2 luvun 13 tai 14 §:ssä tarkoitetun ammatilliseen koulutukseen liittyvän rajoituksen taikka 2 a luvussa tarkoitetun korvauksettoman määräajan tai työssäolovelvoitteen takia, pääsee tai on ohjattu palvelutarvettaan vastaavaan palveluun viimeistään, kun työnhakijan työnhaku on ollut voimassa yhteensä kuusi kuukautta.
Työvoimaviranomainen täyttää 1 momentissa tarkoitetun takuuaikaa koskevan velvoitteen:
1) järjestämällä työnhakijalle 53 §:ssä tarkoitettua työnhakuvalmennusta tai uravalmennusta, 54 §:ssä tarkoitettua koulutuskokeilua tai työkokeilua, 7 luvussa tarkoitettua työvoimakoulutusta tai työnhakija työllistyy 10 luvussa tarkoitettuun palkkatuettuun työhön; taikka
2) ohjaamalla työnhakijan 74 §:ssä tarkoitettuihin opintoihin tai kotoutumisen edistämisestä annetun lain 28–31 §:ssä tarkoitettuihin omaehtoisiin opintoihin.
Edellä 1 momentissa tarkoitettua velvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos työvoimaviranomainen on jo järjestänyt työnhakijalle jotain muuta kuin 2 momentissa tarkoitettua palvelua, jonka voidaan katsoa tosiasiallisesti edistävän henkilön työllistymistä tai kehittävän henkilön suomen tai ruotsin kielitaitoa.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
3.Laki yleisistä kielitutkinnoista annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yleisistä kielitutkinnoista annetun lain (964/2004) 10 §:n 2 ja 3 momentti, 11 § ja 13 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 1106/2025, seuraavasti:
10 §Yleisten kielitutkintojen tutkintorekisteri
Rekisteriin talletetaan yleiseen kielitutkintoon osallistuneen nimi, oppijanumero, kansalaisuus, sukupuoli, tutkinnon tai osakokeen suorittamispaikka, tutkintokieli, tutkinnon tai osakokeen taso, saadut taitotasoarviot, tutkintokertojen ajankohta, tarpeelliset yhteystiedot ja tieto 11 §:n 4 momentissa tarkoitettujen maksuttomien suorituskertojen käyttämisestä.
Tiedot henkilön suorittamien kielitutkintojen tai niiden osakokeiden tutkintokielistä, saaduista taitotasoarvioista, tutkintokertojen ajankohdasta sekä 11 §:n 4 momentissa tarkoitettujen maksuttomien suorituskertojen käyttämisestä säilytetään henkilön eliniän.
11 §Tutkintomaksu
Opetushallitus perii tutkintoon ilmoittautuneelta tutkintomaksun. Tutkintomaksun määrästä eri taitotasoilla säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella noudattaen, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään julkisoikeudellisista suoritteista perittävistä maksuista.
Poiketen 1 momentissa säädetystä suomen tai ruotsin kielen ylimmän taitotason tutkintoon tai sen osakokeeseen osallistumisesta ei peritä maksua henkilöltä, joka on:
1) suorittanut ylioppilastutkinnosta annetussa laissa (502/2019) tarkoitetun tutkinnon tai vastaavan ulkomaisen tutkinnon;
2) suorittamassa korkeakoulututkintoa;
3) suorittanut korkeakoulututkinnon.
Poiketen 1 momentissa säädetystä, suomen tai ruotsin kielen keskitason tutkintoon tai sen osakokeeseen osallistumisesta ei peritä maksua henkilöltä, joka saa kotoutumistukena maksettavaa yleistukea yleistukilain (48/2026) 11 a §:n perusteella tai jolla ei ole oikeutta kotoutumistukena maksettavaan yleistukeen yleistukilain 12 §:ssä tarkoitetun odotusajan, 14 §:ssä tarkoitetun omavastuuajan, 16 tai 17 §:ssä tarkoitetun tarveharkinnan taikka työttömyysturvalain (1290/2002) 2 luvun 13 tai 14 §:ssä tarkoitetun ammatilliseen koulutukseen liittyvän rajoituksen taikka 2 a luvussa tarkoitetun korvauksettoman määräajan tai työssäolovelvoitteen takia ja joka ei valmiuksistaan, taidoistaan tai tarpeistaan johtuen osallistu kotoutumiskoulutukseen. Opetushallituksella on oikeus saada maksutta ja salassapitosäännösten estämättä työvoimaviranomaiselta tiedot henkilöistä, joilla on tässä momentissa tarkoitetuissa tilanteissa oikeus osallistua keskitason tutkintoon tai sen osakokeeseen maksutta.
Tutkintoon tai sen osakokeeseen saa ilmoittautua maksutta kolme kertaa 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa ja yhden kerran 3 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa.
Tutkintomaksu palautetaan tutkintoon ilmoittautuneelle, jos hän on estynyt osallistumasta tutkintoon oman sairautensa vuoksi. Maksua ei kuitenkaan palauteta, jos tutkintoon ilmoittautunut ei ole perunut ilmoittautumistaan ennen tutkintotilaisuuden alkua. Hakemus maksun palauttamisesta tulee tehdä Opetushallitukselle kahden viikon kuluessa tutkintopäivästä.
13 §Muutoksenhaku
Edellä 7 §:n 1 momentissa ja 11 §:n 5 momentissa tarkoitettua hakemusta koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003).
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Main content of the bill (official)
The summary and title were produced with AI on 16 Sep 2026. They are not official documents – check the details in the original bill. The title and summaries are machine translations of the Finnish AI summaries. Speeches and quotations are always shown in their original language.