Kuntien valtionosuuksien korottaminen
Lait kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain ja kuntarakennelain 56 a §:n ja 59 §:n muuttamisesta
Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosenttia nostetaan 25,02 prosenttiin vuoden 2025 alusta alkaen. Korotuksella katetaan erityisesti kunnille valtiolta siirtyvien työ- ja elinkeinopalveluiden sekä kotoutumistehtävien järjestämistä.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 23.9.2024
- Viimeisin tapahtuma
- 18.12.2024
- Äänestyksiä
- 4
- Puheenvuoroja
- 26
- Vahvistettu
- 30.12.2024
- Säädös
- 1071/2024
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia korotetaan 3,10 prosenttiyksiköllä, jolloin valtionosuus nousee 25,02 prosenttiin ja kuntien omarahoitusosuudeksi tulee 74,98 prosenttia. Prosenttimuutoksessa huomioidaan muun muassa työvoimapalvelujen ja kotoutumistehtävien siirto kunnille, sote-siirtolaskelmien tarkistukset ja niitä lieventävä lisäys, lakisääteinen kustannustenjaon tarkistus sekä hallitusohjelman mukainen indeksisäästö. Lisäksi lakiin tehdään työvoimauudistukseen liittyviä teknisiä täsmennyksiä ja kuntarakennelakiin muutos yhdistymisavustusten joustavammasta palauttamisesta.
Mitä se tarkoittaa
Muutos vaikuttaa suoraan kuntien talouteen ja palvelujen järjestämiseen 1.1.2025 alkaen. Kuntien peruspalvelujen valtionosuudet ovat vuonna 2025 yhteensä noin 3,37 miljardia euroa, mikä on noin 876 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Lisäksi valtionosuuksiin tehdään vuonna 2025 asukasta kohden määräaikainen 1,97 euron lisäys käyttämättä jääneiden yhdistymisavustusten palautuksesta sekä 4,07 euron määräaikainen vähennys valtion säästötavoitteiden toteuttamiseksi.
Näin eduskunta äänesti
2. käsittely · 16.12.2024Eduskunta hyväksyi lain äänin 129–67.
Keskusta äänesti hallituksen kanssa. 3 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Osoita palloa nähdäksesi edustajan. Paikat nykyisen istumajärjestyksen mukaan (päivitetty 17.10.2026). 7 äänestänyttä edustajaa ei ole nykyisessä istumajärjestyksessä.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 30.12.2024.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
26 puheenvuoroa · 15 puhujaa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin kuntien peruspalvelujen valtionosuuksien korottamista vuodelle 2025 sekä TE-palveluiden siirron rahoitusta. Esitys oli kiistelty: hallituspuolueet pitivät esitystä kuntataloutta vahvistavana, kun taas oppositio arvosteli siirtyvien tehtävien aliresursointia, indeksileikkauksia ja laajamittaisen valtionosuusuudistuksen lykkäämistä.
- Onko kunnille siirtyvien TE-palveluiden ja kotoutumistehtävien rahoitus riittävää?
- Ovatko valtionosuuksien indeksileikkaukset ja norminpurkuvähennykset kunnille kohtuuttomia?
- Lykkääkö hallitus liikaa kuntien rahoituksen ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistusta?
- KokoomusPuolesta
Ryhmä puoltaa lakiesitystä, koska se vahvistaa kuntien kykyä hoitaa peruspalvelut ja ottaa vastaan uudet TE-palvelutehtävät tasapainottaen samalla kuntataloutta.
”Tämä esitys on merkittävä askel kuntien tehtävien ja niiden rahoituksen tasapainottamisessa.”
— Heikki Autto - PerussuomalaisetPuolesta
Ryhmä kannattaa esitystä, koska valtionosuusprosentin nosto ja lisärahoitus turvaavat kuntien lakisääteiset palvelut ja huomioivat TE-uudistuksen sekä sote-siirtolaskelmien vaikutukset.
”Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina.”
— Mauri Peltokangas - SDPVastaan
Ryhmä vastustaa esitystä hallituksen muodossa, koska TE-palveluiden siirto on aliresursoitu ja hallitus leikkaa kuntien valtionosuuksien indeksikorotuksesta sekä norminpurun varjolla.
”On kuitenkin huomioitava, että tämä rahoitus TE-palveluiden järjestämiseen ei ole lainkaan riittävällä tasolla ja hallitus on pettämässä lupauksensa työ- ja elinkeinopalveluiden kustannusneutraalista siirrosta.”
— Saku Nikkanen - KeskustaVastaan
Ryhmä arvostelee hallituksen linjaa siitä, että kunnille annettuja rahoituslupauksia ei pidetä ja kauan odotettu valtionosuusuudistus on viivästynyt.
”On ilmiselvää, että hallitus on rikkonut omassa hallitusohjelmassaan kunnille annetun lupauksen rahoittaa uudet tehtävät täysimääräisesti kunnille.”
— Hanna Räsänen - VasemmistoliittoVastaan
Ryhmä vaatii esityksen hylkäämistä, koska hallitus heikentää kuntien toimintaedellytyksiä leikkaamalla työllisyysmäärärahoista ja tekemällä valtionosuuksiin indeksileikkauksia.
”Esitän, että lakiehdotukset hylätään.”
— Anna Kontula
Kooste on tuotettu tekoälyllä 26 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 23.9.2024Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 24.9.2024Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 4.12.2024Valiokunnan mietintö tai lausunto · hallintovaliokunta
- 10.12.2024Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 17.12.2024Toinen käsittely · Täysistunto
- 17.12.2024Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain2
- 1Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty · 1071/2024 · 30.12.2024
- 2Laki kuntarakennelain 56 a ja 59 §:n muuttamisestaHyväksytty · 1072/2024 · 30.12.2024
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (618/2021) 21 §:n 1 momentti, 31 a §:n 4 momentti sekä 43 ja 44 §, sellaisina kuin niistä ovat 21 §:n 1 momentti laissa 1235/2023 ja 31 a §:n 4 momentti laissa 447/2024, sekä lisätään 32 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1235/2023, uusi 3 ja 4 momentti sekä 59 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
21 §Valtionosuusprosentti ja kunnan omarahoitusosuus
Kunnan 6—12 §:ssä tarkoitetut laskennalliset kustannukset jakautuvat siten, että kuntien valtionosuus on 25,02 prosenttia ( valtionosuusprosentti ) ja kuntien omarahoitusosuus on 74,98 prosenttia.
31 a §
Kunnan työttömyysetuuksien rahoitusvastuun laajentamisen korvaus
Tässä pykälässä tarkoitetut korvaukset määritetään vuonna 2023 maksettujen työttömyysetuuksien maksatuksesta työttömyyskassoille ja Kansaneläkelaitokselle vuoden 2023 loppuun mennessä kertyneiden tietojen perusteella. Korvaukset tarkistetaan vuoden 2024 tasolle rahoitusvastuun perusteena olevien työttömyysetuuksien indeksitarkistusta vastaavasti noudattaen, mitä kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään. Korvauksissa otetaan lisäksi huomioon vuoden 2024 aikana voimaan tulevat työttömyysturvan perusosan suuruuteen säädetyt muutokset. Kansaneläkelaitos ja sosiaali- ja terveysministeriö toimittavat korvausten määrittämiseksi tarpeelliset tiedot työttömyysetuuksien maksatuksesta valtiovarainministeriölle.
32 §Määräaikaiset kuntien valtionosuuteen kohdistuvat vähennykset ja lisäykset
Vuonna 2025 kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen lisätään 1,97 euroa asukasta kohden vuonna 2024 käyttämättä jääneitä kuntien yhdistymisavustusten palautuksia kuntarakennelain (1698/2009) 56 a §:n 5 momentin ja 59 §:n mukaisesti.
Vuonna 2025 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 4,07 euroa asukasta kohden valtiontalouden säästötoimenpiteenä.
43 §Valtionosuustehtävien muutosten ja valtionosuuden perusteiden laskentaan liittyvä yhteistoiminta
Valtiovarainministeriö valmistelee yhteistoiminnassa kunnan peruspalvelujen valtionosuustehtävistä vastaavien ministeriöiden kanssa tässä laissa tarkoitettujen valtionosuustehtävien muutoksien vaikutukset valtionosuusperusteisiin ja valtionosuuden perusteiden laskennan valtion talousarvion valmistelua varten.
44 §Valtionosuutta koskeva neuvottelu
Valtiovarainministeriön on yhdessä kunnan peruspalvelujen valtionosuustehtävistä vastaavien ministeriöiden kanssa neuvoteltava valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa koskevista tarkistuksista Suomen Kuntaliitto ry:n kanssa.
Valtiovarainministeriön on neuvoteltava osana kuntalain (410/2015) 11 §:ssä tarkoitettua valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä kunnan peruspalvelujen valtionosuustehtävistä vastaavien ministeriöiden kanssa sekä Suomen Kuntaliitto ry:n kanssa siitä, miten valtionosuustehtävien muutoksista aiheutuvat kustannukset kehittyvät, ja siitä, miten valtionosuustehtävien muutokset vaikuttavat valtionosuuksien ja -avustusten määräytymisperusteisiin ja kustannuksiin sekä myönnettäviin valtionosuuksiin ja -avustuksiin.
59 §Kustannustenjaon tarkistusta koskeva siirtymäsäännös
Poiketen siitä, mitä 23 §:n 2 momentissa säädetään, varainhoitovuodelle 2025 ja 2026 tehtävässä tarkistuksessa ei tarkisteta 6 §:n 3 momentissa tarkoitettua 18—64-vuotiaiden ikäluokalle määrättyä perushintaa eikä 7 §:ssä tarkoitettua työttömien määrän perusteella määriteltyä perushintaa.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
2.Laki kuntarakennelain 56 a ja 59 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kuntarakennelain (1698/2009) 56 a §:n 5 momentti ja 59 §, sellaisina kuin ne ovat, 56 a §:n 5 momentti laissa 1120/2018 ja 59 § laissa 1070/2020, seuraavasti:
56 a §Harkinnanvarainen yhdistymisavustus vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan yhdistymiseen
Harkinnanvaraisten yhdistymisavustusten yhteismäärää vastaava euromäärä vähennetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain mukaisesta valtionosuudesta. Valtionosuuden vähennys on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Jos harkinnanvaraiseen yhdistymisavustukseen varattua euromäärää ei kokonaisuudessaan käytetä varainhoitovuoden aikana, jäljelle jäänyt osa palautetaan kunnille asukasta kohden yhtä suurena osuutena viimeistään varainhoitovuotta seuraavan vuoden aikana.
59 §Yhdistymisavustusten rahoitus
Edellä 41 §:ssä tarkoitettujen yhdistymisavustusten yhteismäärää vastaava euromäärä vähennetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain mukaisesta valtionosuudesta. Valtionosuuden vähennys on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Jos yhdistymisavustukseen varattua euromäärää ei kokonaisuudessaan käytetä varainhoitovuoden aikana, jäljelle jäänyt osa palautetaan kunnille asukasta kohden yhtä suurena osuutena viimeistään varainhoitovuotta seuraavan vuoden aikana.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 25.8.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.