HE 112/2021 vpHyväksytty muutettunaVireille 2.9.2021

Siviilikriisinhallinnan rekrytoinnin ja virkavapaiden uudistaminen

Laki siviilihenkilöiden osallistumisesta kriisinhallintaan annetun lain muuttamisesta

Siviilikriisinhallintaan osallistuvien julkisen sektorin työntekijöiden virkavapausoikeutta rajataan enintään kolmeen vuoteen viiden vuoden aikana. Samalla tietyt tehtävät voidaan varata vain ensikertalaisille asiantuntijajoukon laajentamiseksi.

Tila: Hyväksytty muutettuna
Vireille: 2.9.2021
Viimeisin tapahtuma: 19.4.2022
Äänestyksiä: 0
Puheenvuoroja: 6
Vahvistettu: 29.4.2022
Säädös: 297/2022
Lähde: eduskunta.fi ↗

Mitä ehdotetaan

Esityksessä rajoitetaan valtion, kunnan ja kuntayhtymän työntekijöiden lakisääteistä oikeutta virkavapauteen tai työvapaaseen siviilikriisinhallintatehtäviin enintään kolmeen vuoteen viiden vuoden ajanjaksolla, mutta oikeutta laajennetaan koulutukseen ja palautetilaisuuksiin. Tietyt tehtävät voidaan jatkossa säätää asetuksella haettaviksi vain henkilöille, jotka eivät ole aiemmin olleet siviilikriisinhallintatehtävissä. Lisäksi säädetään valituskiellosta rekrytointipäätöksiin ja rajataan irtisanomisaika koskemaan vain kyseistä kriisinhallintapalvelussuhdetta.

Mitä se tarkoittaa

Muutos koskee siviilikriisinhallintaan hakeutuvia asiantuntijoita sekä heidän taustatyönantajiaan julkisella sektorilla. Uudistus helpottaa virastojen ja kuntien sijaistusjärjestelyjä ja vähentää poissaoloista aiheutuvaa haittaa. Samalla helpotetaan uusien asiantuntijoiden pääsyä kriisinhallintauralle, kun taas toistuvasti kentälle hakeutuvien virkavapaaoikeutta rajataan. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2022.

Näin eduskunta äänesti

Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.

Keskustelu salissa

Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.

6 puheenvuoroa · 4 puhujaa · 2 keskustelua

Keskustelun pääkohdat

Keskustelussa käsiteltiin siviilikriisinhallinnan rekrytointisääntöjen uudistamista sekä asiantuntijoiden virkavapausoikeuden rajaamista. Uudistuksen katsottiin laajentavan asiantuntijajoukkoa ja selkiyttävän työnantajien henkilöstösuunnittelua. Keskustelu oli yksimielinen, ja esitystä pidettiin yleisesti kannatettavana.

VihreätPuolesta
Vihreät katsoivat esityksen vahvistavan ja laajentavan siviilikriisinhallinnan asiantuntijapohjaa samalla, kun huomioidaan julkisten taustatyönantajien henkilöstöresurssit.
”Esityksellä pyritään siihen, että Suomella olisi siviilikriisinhallinnan osallistumistavoitteisiinsa ja painopistealueisiinsa nähden käytettävissään riittävän suuri, monipuolinen ja osaava asiantuntijajoukko.”
— Maria Ohisalo
PerussuomalaisetPuolesta
Perussuomalaiset pitivät esitystä selkeyttävänä ja kannatettavana sekä kiittivät valiokunnan tekemää muutosta, jolla ensikertalaisten valintaehtoon lisättiin tarpeellista joustoa.
”Tämä lakiesitys sinänsä on varmaankin varsin tekninen ja sellaisena hyvin kannatettava.”
— Jani Mäkelä

Kooste on tuotettu tekoälyllä 6 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.

Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin hallintovaliokuntaan.

Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 112/2021 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.

Käsittelyn vaiheet

Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.

2.9.2021Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sisäministeriö
21.9.2021Lähetekeskustelu · Täysistunto
24.3.2022Valiokunnan mietintö tai lausunto · hallintovaliokunta
29.3.2022Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
1.4.2022Toinen käsittely · Täysistunto
8.4.2022Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Päätökset lakiehdotuksittain1

1Laki siviilihenkilöiden osallistumisesta kriisinhallintaan annetun lain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 297/2022 · 29.4.2022

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.

Laki siviilihenkilöiden osallistumisesta kriisinhallintaan annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan siviilihenkilöiden osallistumisesta kriisinhallintaan annetun lain (1287/2004) 2 §:n 2 momentti, 5 §:n 1 ja 2 momentti, 7 § ja 15 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 2 momentti, 5 §:n 1 momentti, 7 § ja 15 §:n 1 momentti laissa 1359/2018, sekä lisätään lakiin uusi 4 d ja 4 e § sekä 16 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti:

2 §Lain soveltamisala

Tätä lakia, lukuun ottamatta mitä 4 e §:ssä ja 6 a—6 d §:ssä säädetään, sovelletaan pelastuslain (379/2011) 38 §:n nojalla pelastustoimeen kuuluvan avun antamiseen osallistuvan suomalaisen henkilöstön palvelussuhteisiin ja henkilöstön asemaan avustustoiminnassa. Pelastustoimeen kuuluvan avun antamisen kotimaan valmiuksista säädetään Pelastusopistosta annetussa laissa (607/2006).

4 d §Palvelussuhteeseen nimittämistä koskevaan menettelyyn sovellettavat säännökset

Palvelussuhteeseen nimittämistä koskevaan menettelyyn sovelletaan valtion virkamieslain (750/1994) 8 b ja 8 c §:ää.

Palvelussuhdetta hakenut ei saa hakea ehdokkaaksi nimeämistä eikä palvelussuhteeseen nimittämistä koskevaan päätökseen muutosta valittamalla.

4 e §Ehdokkaaksi nimeämistä ja palvelussuhteeseen nimittämistä koskevat rajoitukset

Suomen siviilikriisinhallinnan resurssien turvaamiseksi ja kehittämiseksi tiettyihin tehtäviin voidaan nimetä ehdokkaaksi tai palvelussuhteisiin nimittää vain sellainen henkilö, joka ei ole aiemmin ollut tässä laissa tarkoitetussa siviilikriisinhallinnan palvelussuhteessa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuista tehtävistä ja palvelussuhteista säädetään tarkemmin sisäministeriön asetuksella.

5 §Julkisoikeudellinen palvelussuhde

Kriisinhallintaan tai kansainväliseen pelastustoimintaan ulkomailla osallistuva on määräaikaisessa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa valtioon. Henkilön työnantaja on Kriisinhallintakeskus. Työnantaja on kuitenkin ulkoministeriö, jos se on ulko- ja turvallisuuspoliittisesti tarkoituksenmukaista, tai sisäministeriö, jos tehtävä on kotimaan valmiuksien kannalta merkittävä. Kansainvälisen pelastustoiminnan osalta työnantaja on Pelastusopisto.

Palvelussuhteessa olevan henkilön oikeuksista ja velvollisuuksista on voimassa, mitä tässä laissa säädetään. Muutoin hänen oikeudelliseen asemaansa sovelletaan valtion virkamieslakia.

7 §Virkavapaus, vapautus työstä ja työ- tai virkasuhteen jatkuminen

Valtion, kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa olevalla on oikeus saada palkatonta virkavapautta tai vapautusta työstä viiden vuoden aikana yhteensä kolme vuotta seuraavan toiminnan ajaksi:

1) tässä laissa tarkoitettu palvelussuhde;

2) Kriisinhallintakeskuksen järjestämä tai osoittama siviilikriisinhallinnan peruskoulutus tai Pelastusopiston järjestämä kansainvälisen pelastustoiminnan peruskoulutus;

3) palvelussuhdetta edeltävä perehdytyskoulutus;

4) palvelussuhteen jälkeinen palautetilaisuus;

5) sellainen kansainväliseen pelastustoimintaan liittyvä koulutus tai harjoitus, joka on sisäministeriön päätöksellä katsottu välttämättömäksi Suomen kansainvälisten sitoumusten edellyttämän valmiuden saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi.

Oikeutta 1 momentissa tarkoitettuun virkavapauteen ei kuitenkaan ole virkamiehellä, jonka työnantaja on ennen henkilön 1 momentissa tarkoitettua toimintaa koskevan hakemuksen jättämistä tai suostumuksen antamista ilmoittanut ehdokkaaksi tai nimennyt tehtävään Suomen Euroopan unionin oikeuden mukaiseen velvoitteeseen perustuvan osallistumisen toteuttamiseksi.

Työ- tai virkasuhdetta, joka 1 momentissa tarkoitettuun toimintaan osallistuvalla on, ei hänen työnantajansa saa kyseisen toiminnan takia päättää eikä sen aikana irtisanoa, jos työnantaja on myöntänyt palveluksessaan olevalle virkavapautta tai vapautusta työstä kyseistä toimintaa varten.

Henkilön oikeuteen palata työhön 1 momentissa tarkoitetun toiminnan päätyttyä tai keskeydyttyä sovelletaan maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (305/2009) 4 §:ää.

15 §Eräiden kustannusten korvaaminen

Tehtävään ehdokkaaksi nimetylle, palvelussuhteeseen nimitettäväksi esitetylle sekä palvelussuhteessa olevalle ja olleelle korvataan palvelussuhteeseen hakemisesta ja tehtävien hoitamisesta aiheutuneet ylimääräiset kustannukset, jollei Euroopan unionin, kansainvälisen järjestön tai operaation toimeenpanijan maksama korvaus kata niitä.

16 §Palvelussuhteen päättäminen ja siirtäminen kotimaan tehtävään

Muu kuin tässä laissa tarkoitettu palvelussuhde valtioon ei vaikuta palvelussuhteessa olevan irtisanomisaikaan.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi siviilihenkilöiden osallistumisesta kriisinhallintaan annettua lakia. Esityksen tavoitteena on kehittää ulkomaille lähetettävien siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden rekrytointia koskevaa sääntelyä, jotta Suomella olisi siviilikriisinhallinnan osallistumistavoitteisiinsa ja painopistealueisiinsa nähden käytettävissään riittävän suuri, monipuolinen ja osaava asiantuntijajoukko, samalla huomioiden muun muassa siviilikriisinhallintaan osallistumisen aiheuttama vaikutus asiantuntijoiden taustatyönantajien henkilöstöresursseihin. Esityksessä ehdotetaan, että valtion, kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa olevan oikeutta virkavapauteen tai vapautukseen työstä laissa tarkoitetun toiminnan ajaksi jatkettaisiin. Oikeutta ehdotetaan kuitenkin rajoitettavaksi siten, että oikeutta virkavapauteen tai vapautukseen työstä olisi rajoitetusti tietyllä aikavälillä. Oikeutta myös laajennettaisiin koskemaan Kriisinhallintakeskuksen osoittamaa siviilikriisinhallinnan peruskoulutusta ja palvelussuhteen jälkeistä palautetilaisuutta. Esityksessä ehdotetaan myös, että tiettyihin siviilikriisinhallinnan tehtäviin voitaisiin asettaa ehdokkaaksi tai nimittää palvelussuhteisiin vain henkilöitä, jotka eivät ole ennen olleet lain mukaisessa palvelussuhteessa. Lakiin ehdotetaan otettavaksi myös muun ohella säännös irtisanomisajan pituudesta, viittaussäännöksiä valtion virkamieslain nimittämismenettelyä koskeviin säännöksiin ja valituskielto rekrytointia koskeviin päätöksiin. Esitys kytkeytyy pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman strategiseen kokonaisuuteen, jonka mukaan Suomi on kokoaan suurempi Euroopassa ja maailmalla. Ohjelman tavoitteisiin kuuluu, että Suomi pitää yllä ja kehittää valmiuksiaan osallistua kansainvälisiin siviili- ja sotilaallisen kriisinhallinnan tehtäviin yhdessä muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2022.

Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.