Kuntien valtionosuuksien tarkistaminen vuodelle 2018
Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta
Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti nousee 25,34 prosenttiin vuoden 2018 alusta. Samalla valtionosuuksissa huomioidaan verotulojen menetykset, varhaiskasvatusmaksujen alennukset sekä kilpailukykysopimukseen liittyvät leikkaukset.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 19.9.2017
- Viimeisin tapahtuma
- 14.12.2017
- Äänestyksiä
- 5
- Puheenvuoroja
- 24
- Vahvistettu
- 28.12.2017
- Säädös
- 1126/2017
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia korotetaan 0,11 prosenttiyksiköllä 25,34 prosenttiin. Valtionosuuksiin lisätään 131 miljoonaa euroa (23,93 euroa asukasta kohden) korvaamaan veroperustemuutoksista johtuvia verotulojen menetyksiä ja 25 miljoonaa euroa varhaiskasvatusmaksujen alennuksen kompensoimiseksi, kun taas kilpailukykysopimuksen vuoksi valtionosuuksista vähennetään 468 miljoonaa euroa (85,47 euroa asukasta kohden).
Mitä se tarkoittaa
Muutos vaikuttaa suoraan kuntien talouteen ja palveluiden rahoitukseen 1. tammikuuta 2018 alkaen. Vaikka valtionosuusprosentti nousee, kuntien peruspalvelujen valtionosuudet vähenevät kokonaisuudessaan noin 140 miljoonaa euroa, mikä johtuu pääasiassa kilpailukykysopimuksen leikkauksista sekä valtion ja kuntien välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta.
Näin eduskunta äänesti
Laki hyväksyttiin lopulta ilman äänestystä: yksikään edustaja ei lopullisessa käsittelyssä ehdottanut sen hylkäämistä. Äänestykset käytiin lain yksityiskohdista.
55 §, mietintö / Matti Semi
Jaa voitti äänin 109–71.
RKP ja KD äänestivät hallituksen kanssa. 19 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 28.12.2017.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
24 puheenvuoroa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin kuntien peruspalvelujen valtionosuuksien riittävyydestä, indeksijäädytyksistä sekä varhaiskasvatusmaksujen alennusten ja kilpailukykysopimuksen kompensaatioista kunnille. Hallituspuolue piti esitystä hyvänä ja kuntataloutta vahvistavana, kun taas oppositio arvosteli kuntien kokonaisrahoituksen jäämistä miinukselle. Lisäksi salissa käytiin kiivas sivukeskustelu paperittomien terveyspalveluista ja kuntien itsemääräämisoikeudesta.
- Kompensaation riittävyys kunnille varhaiskasvatusmaksujen alennuksista ja kilpailukykysopimuksesta
- Kuntien valtionosuuksien indeksijäädytysten vaikutukset kuntatalouteen
- Kuntien vastuu ja kustannukset paperittomien terveyspalvelujen järjestämisestä
- KeskustaPuolesta
Keskusta piti esitystä erinomaisena ja korosti hallituksen linjan suojelleen kuntataloutta ja peruspalveluita aiempien hallituskausien leikkauksilta.
- PerussuomalaisetJakautunut
Ryhmän puheenvuoroissa toisaalta pidettiin valtionosuusmiinusta pienenä talouskasvun rinnalla, toisaalta vaadittiin esityksen hylkäämistä ja arvosteltiin leikkauksia sekä puutteellisia kompensaatioita.
”Siksi perussuomalaiset eivät jättäneet lakiesitykseen tai mietintöön vastalausetta, koska se olisi ollut ehkä nyt kuitenkin vähän niin sanottua näpertelyä.”
— Toimi Kankaanniemi - SDPVastaan
SDP vastusti esitystä ja jätti vastalauseen, sillä valtionosuuksien katsottiin jäävän indeksijäädytysten ja kiky-leikkausten takia edelleen alijäämäisiksi.
”Siitä syystä esittelenkin tässä meidän vastalauseemme tähän samaiseen lakiesitykseen, missä siis, niin kuin vuosittain aina, tehdään budjettiin liittyen valtionosuustarkistukset”
— Sirpa Paatero - VihreätPuolesta varauksin
Vihreät pitivät valtionosuusprosentin nostoa ja uusien tehtävien täyttä korvaamista hyvänä, mutta kantoivat huolta indeksijäädytyksistä ja kokonaisrahoituksen miinusmerkkisyydestä.
”Siinä mielessä voi olla kyllä ihan tyytyväinen siihen, että tässä esityksessä, mitä me nyt käsittelemme, korotetaan hieman näitä peruspalvelujen valtionosuuksia.”
— Krista Mikkonen - VasemmistoliittoVastaan
Vasemmistoliitto katsoi esityksen aiheuttavan ongelmia kuntataloudelle kilpailukykysopimuksen ja aiempien leikkausten tuoman rahapulan vuoksi.
”Siksi teen vastalauseen 2 mukaisen lausumaehdotuksen.”
— Matti Semi - RKPVastaan
RKP arvosteli jyrkästi tapaa, jolla hallitus jätti varhaiskasvatusmaksujen alennukset kompensoimatta kunnille vedoten kiinteistöverojen odotettua parempaan tuottoon.
”Tämä ei ole rehellistä, minun mielestäni kompensaatiopolitiikkaa ollenkaan.”
— Mikaela Nylander
Kooste on tuotettu tekoälyllä 24 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 19.9.2017Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 20.9.2017Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 30.11.2017Valiokunnan mietintö tai lausunto · hallintovaliokunta
- 8.12.2017Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 12.12.2017Toinen käsittely · Täysistunto
- 13.12.2017Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty · 1126/2017 · 28.12.2017
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 35 ja 36 § sekä 55 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 1485/2016, sekä lisätään 2 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on laeissa 1347/2010 ja 1485/2016, uusi 10 a kohta ja 59 §:n 2 momenttiin, sellaisena kuin se on laeissa 1347/2010, 676/2014 ja 1508/2016, uusi 7 a kohta seuraavasti:
2 §Poikkeukset soveltamisalasta
Tämän lain perusteella ei myönnetä valtionosuutta käyttökustannuksiin, jotka aiheutuvat:
10 a) työttömyysturvalain (1290/2002) 14 luvun 3 a §:ssä tarkoitetusta kuntien rahoitusosuudesta;
35 §Veroperustemuutoksien huomioon ottaminen valtionosuudessa
Vuoden 2018 verotuksessa toteutettavista veroperustemuutoksista johtuvia verotulovähennyksiä vastaavasti lisätään kuntien valtionosuutta 23,93 euroa asukasta kohden.
Jos 1 momentissa tarkoitetun valtionosuuden lisäyksen jälkeen kunnan verotulojen menetys on suurempi kuin 23,93 euroa asukasta kohden, lisätään kunnan peruspalvelujen valtionosuutta euromäärällä, joka saadaan vähentämällä asukaskohtaisesta verotulojen menetyksestä 23,93 euroa asukasta kohden. Jos kunnan verotulojen menetys on pienempi kuin 23,93 euroa asukasta kohden, vähennetään kunnan valtionosuudesta euromäärä, joka saadaan vähentämällä 23,93 eurosta kunnan verotulojen menetys asukasta kohden. Valtionosuuden yhteenlasketut vuosittaiset lisäykset ja vähennykset ovat koko maan tasolla yhtä suuret. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden muutosta laskettaessa sovelletaan vuoden 2016 verotustietoja ja vuoden 2017 veroprosenttia sekä asukaslukua vuosien 2016 ja 2017 vaihteessa.
36 §Määräaikaiset kuntien valtionosuuteen kohdistuvat vähennykset ja lisäykset
Vuosina 2016—2019 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään vuosittain indeksikorotusta vastaava määrä. Vuonna 2018 indeksikorotusta vastaava määrä on 7,72 euroa asukasta kohden.
Vuonna 2018 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 85,47 euroa asukasta kohden liittyen kilpailukykysopimuksen toteuttamisesta kunnille aiheutuviin säästöihin.
Vuonna 2018 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 4,40 euroa asukasta kohden pitkäaikaistyöttömien eläketuen menojen vähennyksestä johtuen.
Vuonna 2018 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 0,28 euroa asukasta kohden opiskelijavalintajärjestelmän rahoittamiseksi.
Vuonna 2018 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 4,10 euroa asukasta kohden lääkintä- ja lääkärihelikopteritoiminnan rahoittamiseksi.
Vuonna 2018 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 0,03 euroa asukasta kohden oppilas-, opiskelija- ja tutkintotietojen sähköisen käsittelyjärjestelmän rahoittamiseksi.
55 §Valtionosuusprosentti ja kunnan omarahoitusosuus
Kunnan 6—13 §:ssä tarkoitetut laskennalliset kustannukset jakautuvat siten, että kuntien valtionosuus on 25,34 prosenttia (valtionosuusprosentti) ja kuntien omarahoitusosuus on 74,66 prosenttia.
59 §Kustannustenjaon tarkistuksessa huomioon otettavat käyttökustannukset
Kustannustenjaon tarkistuksessa ei oteta huomioon kuitenkaan käyttökustannuksia, jotka aiheutuvat:
7 a) työttömyysturvalain 14 luvun 3 a §:ssä tarkoitetusta kuntien rahoitusosuudesta;
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.