Kirkkojen valtionrahoituksen leikkaus
Lait valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta
Valtio leikkaa evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkon saamaa rahoitusta yhteensä 20 miljoonalla eurolla vuodesta 2025 alkaen. Säästöllä tasapainotetaan valtiontaloutta tilanteessa, jossa kirkkojen verotulojen arvioidaan vastaavasti kasvavan muiden veromuutosten vuoksi.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 23.9.2024
- Viimeisin tapahtuma
- 28.11.2024
- Äänestyksiä
- 2
- Puheenvuoroja
- 12
- Vahvistettu
- 19.12.2024
- Säädös
- 837/2024
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Evankelis-luterilaiselle kirkolle yhteiskunnallisiin tehtäviin maksettavan valtion rahoituksen ja ortodoksiselle kirkolle myönnettävän valtionavustuksen perusmäärää alennetaan pysyvästi vuodesta 2025 alkaen yhteensä 20 miljoonalla eurolla. Evankelis-luterilaisen kirkon rahoituksen uudeksi tasoksi asetetaan noin 105,0 miljoonaa euroa (leikkaus 19,6 miljoonaa euroa) ja ortodoksisen kirkon avustukseksi noin 2,38 miljoonaa euroa (leikkaus 400 000 euroa). Lisäksi molempien rahoitusten indeksikorotuksia jarrutetaan yhdellä prosenttiyksiköllä vuosina 2026 ja 2027.
Mitä se tarkoittaa
Muutos tulee voimaan 1.1.2025 ja vahvistaa valtiontaloutta 20 miljoonalla eurolla vuosittain. Se heikentää kirkkojen suoraa valtiontukea lakisääteisiin tehtäviin, kuten hautaustoimeen, väestökirjanpitoon ja kulttuurihistoriallisten kohteiden ylläpitoon. Vaikutukset riippuvat seurakuntien ratkaisuista: jos vaje katetaan korottamalla hautaustoimen maksuja, kustannukset voivat nousta keskimäärin noin 400 euroa hautausta kohden, mikä koskettaa kuolinpesiä ja perillisiä uskontokunnasta riippumatta. Jos vaje katetaan seurakuntien verotuloista, kustannukset jäävät kirkollisveron maksajille. Kirkkojen kirkollisverotuottojen arvioidaan kuitenkin samanaikaisesti kasvavan yhteensä lähes 50 miljoonalla eurolla muiden verolakimuutosten myötä.
Näin eduskunta äänesti
2. käsittely · 21.11.2024Eduskunta hyväksyi lain äänin 117–40.
SDP äänesti hallituksen kanssa. 42 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Osoita palloa nähdäksesi edustajan. Paikat nykyisen istumajärjestyksen mukaan (päivitetty 17.10.2026). 7 äänestänyttä edustajaa ei ole nykyisessä istumajärjestyksessä.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 19.12.2024.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
12 puheenvuoroa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon yhteiskunnallisten tehtävien valtionrahoituksen 20 miljoonan euron leikkauksesta. Hallituspuolueet pitivät leikkausta perusteltuna osana valtiontalouden sopeuttamista, koska kirkkojen verotulot samalla kasvavat. Oppositio vastusti esitystä tai piti leikkausta liian suurena, sillä kirkkojen lakisääteiset velvoitteet säilyvät ennallaan.
- Riittääkö kirkkojen rahoitus lakisääteisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin, kuten hautaustoimeen?
- Asettaako valtionrahoituksen leikkaus kirkollisveron maksajat epätasa-arvoiseen asemaan kirkkoon kuulumattomien palvelujen rahoittajina?
- Oliko 20 miljoonan euron leikkaus oikein mitoitettu suhteessa veromuutoksista saatavaan tuottoon?
- KokoomusPuolesta varauksin
Valtiontalouden sopeutus on tarpeen, mutta huolena on, että seurakunnat joutuvat kattamaan kaikkia koskevia hautauskustannuksia kirkon jäsenten kirkollisveroilla.
”Huolestuttavaa on se, että seurakunnat joutuvat kattamaan hautauskustannuksia kirkollisverorahoilla eli kirkon jäsenet maksavat kirkkoon kuulumattomien hautauksista.”
— Juha Hänninen - PerussuomalaisetPuolesta
Valtionrahoituksen leikkaus on tarpeellinen sopeutustoimi, jolla tasataan muiden veromuutosten tuomaa kirkollisverotuottojen kasvua ilman että kirkkojen talous vaarantuu.
”Saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena.”
— Mira Nieminen - KristillisdemokraatitPuolesta
Valtiontalouden vaikeassa tilanteessa säästöt ovat perusteltuja, ja verotulomuutosten jälkeen seurakuntien kokonaistalous jää leikkauksesta huolimatta plussalle.
”on sinänsä ymmärrettävää, että vähennysmuutosten vuoksi syntyvää verotulotuoton kasvua seurakunnille halutaan vetää ikään kuin valtion kassaan vajaat puolet lisäyksen kokonaismäärästä.”
— Päivi Räsänen - SDPPuolesta varauksin
Kirkkojen osallistuminen valtiontalouden säästötalkoisiin on periaatteessa hyväksyttävää, mutta esitetty leikkaus on liian suuri ja sitä tulisi kohtuullistaa.
”Me katsomme kuitenkin, että hallituksen esittämä leikkaus evankelis-luterilaisen kirkon valtionrahoitukseen ja ortodoksisen kirkon avustukseen on tasoltaan liian korkea ja sitä on kohtuullistettava.”
— Eemeli Peltonen - KeskustaVastaan
Valtio leikkaa kirkkojen rahoitusta yksipuolisesti purkamalla aiemman sopimuksen ja jättää samalla laissa säädetyt raskaat velvoitteet ennalleen.
”Heti alkuun totean, että tulemme toisessa käsittelyssä esittämään tämän lakiesityksen hylkäämistä”
— Hanna Räsänen - VasemmistoliittoVastaan
Yhteiskunnallisia velvoitteita ei tule sälyttää uskonnollisten yhteisöjen jäsenmaksuilla katettavaksi, ja leikkauksen vuoksi kirkkoon kuuluvat joutuvat maksamaan muidenkin hautaustoimesta.
”Kysymys on periaatteellinen, ja sen takia minäkään vasemmistoliiton edustajana en voi tätä esitystä hyväksyä.”
— Anna Kontula
Kooste on tuotettu tekoälyllä 12 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 23.9.2024Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Opetus- ja kulttuuriministeriö
- 24.9.2024Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 12.11.2024Valiokunnan mietintö tai lausunto · hallintovaliokunta
- 15.11.2024Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 22.11.2024Toinen käsittely · Täysistunto
- 27.11.2024Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain2
- 1Laki valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n muuttamisestaHyväksytty · 837/2024 · 19.12.2024
- 2Laki ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisestaHyväksytty · 838/2024 · 19.12.2024
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain (430/2015) 2 §:n 1 ja 3 momentti, sellaisena kuin niistä on 2 §:n 3 momentti laissa 1084/2023, seuraavasti:
2 §
Rahoituksen määrä vuonna 2025 on 105 030 000 euroa.
Poiketen siitä, mitä 2 momentissa säädetään rahoituksen korottamisesta, rahoitusta korotetaan vuosina 2026 ja 2027 vuosittain määrällä, joka vastaa kuluttajahintaindeksin nousua vähennettynä yhdellä prosenttiyksiköllä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
2.Laki ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ortodoksisesta kirkosta annetun lain (985/2006) 119 §:n 2 ja 3 momentti, sellaisena kuin niistä on 119 §:n 3 momentti laissa 1085/2023, seuraavasti:
119 §
Kirkollishallituksen, hiippakuntahallinnon ja ortodoksisen seminaarin ylläpidon siirtyminen kirkolle
Valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha käytettäväksi ortodoksiselle kirkolle myönnettävään valtionavustukseen. Määräraha vuonna 2025 on 2 382 000 euroa. Määrärahaa korotetaan vuosittain kuluttajahintaindeksin mukaista yleisen hintatason muutosta vastaavasti. Valtionavustukseen sovelletaan muutoin, mitä valtionavustuslaissa (688/2001) säädetään.
Poiketen siitä, mitä 2 momentissa säädetään, määrärahaa korotetaan vuosina 2026 ja 2027 vuosittain määrällä, joka vastaa kuluttajahintaindeksin nousua vähennettynä yhdellä prosenttiyksiköllä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 25.8.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.