HE 114/2015 vpHyväksyttyVireille 5.11.2015

Maakuntakaavojen ministeriövahvistuksesta luopuminen

Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta

Maakuntakaavoja ja kuntien yhteisiä yleiskaavoja ei tarvitse enää lähettää ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Kaavat tulevat voimaan suoraan paikallisten päätösten pohjalta, ja niihin liittyvät valitukset käsitellään jatkossa hallinto-oikeudessa.

Tila
Hyväksytty
Vireille
5.11.2015
Viimeisin tapahtuma
18.12.2015
Äänestyksiä
2
Puheenvuoroja
71
Vahvistettu
8.1.2016
Säädös
28/2016

Mitä ehdotetaan

Maankäyttö- ja rakennuslaista kumotaan maakuntakaavojen ja kuntien yhteisten yleiskaavojen alistaminen ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Samalla valitusten käsittely siirretään ministeriöltä suoraan hallinto-oikeuksille.

Mitä se tarkoittaa

Muutos vahvistaa maakuntien liittojen ja kuntien itsenäistä päätösvaltaa sekä nopeuttaa kaavoitusprosesseja. Ympäristöministeriöltä poistuu valitusviranomaisen rooli, ja maakuntien vastuu viranomaisneuvotteluista ja ministeriöiden kuulemisesta kasvaa. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2016.

Näin eduskunta äänesti

2. käsittely · 9.12.2015

Eduskunta hyväksyi lain äänin 151–20.

151
Jaa · hyväksyttiin
20
Ei

Vain Vasemmisto ja Vihreät vastaan. 28 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗

Näin sali äänesti
VASSDPVIHRKESKRKPKDKOKPSPuhemies

Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.

Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 8.1.2016.

Keskustelu salissa

Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.

71 puheenvuoroa · 3 keskustelua

Keskustelun pääkohdat

Keskustelussa väiteltiin maakuntakaavojen ja yhteisten yleiskaavojen ministeriövahvistuksen poistamisesta sekä laillisuusvalvonnan tulevaisuudesta. Esitys jakoi mielipiteitä, sillä hallituspuolueet korostivat alueellista päätösvaltaa ja byrokratian purkamista, kun taas osa oppositiosta kantoi huolta ympäristönsuojelun ja valtakunnallisten tavoitteiden vaarantumisesta. SDP hyväksyi menettelystä luopumisen periaatteen, mutta esitti huolia valvonnasta ja valitusoikeuden säilymisestä.

  • Heikentääkö ministeriövahvistuksen poistaminen kaavoituksen laillisuusvalvontaa ja ympäristönsuojelua?
  • Vähentääkö muutos byrokratiaa ja nopeuttaa päätöksentekoa vai ruuhkauttako se hallinto-oikeuksia?
  • Pitäisikö valtiolla säilyä mahdollisuus puuttua valtakunnallisesti merkittäviin kaavaratkaisuihin?
  • KokoomusPuolesta

    Kokoomus piti uudistusta hyvänä ja kansanvaltaa edistävänä askeleena byrokratian purkamisessa ja päätösvallan siirtämisessä maakuntiin.

    ”Tässä uudistuksessa annetaan se päätösvalta sinne maakuntiin, maakuntien liitoille ja myöhemmässä vaiheessa maakuntien valtuustoille.”
    — Ben Zyskowicz
  • Perussuomalaiset kannattivat uudistusta, sillä päätösvallan kuuluminen maakuntatasolle vahvistaa alueiden mahdollisuutta toteuttaa omia kehitysstrategioitaan.

    ”Tämä ministeriön ohjaava rooli on erittäin tärkeä, mutta sitten se päätösvalta siellä maakuntaliitossa on ratkaisuna äärettömän tärkeä.”
    — Kaj Turunen
  • KeskustaPuolesta

    Keskusta kannatti esitystä, koska päätöksenteon siirtäminen maakuntiin purkaa turhaa byrokratiaa ja nopeuttaa kaavaprosesseja. Ryhmän mukaan maakunnissa tunnetaan paikalliset olosuhteet ja tarpeet parhaiten.

    ”Tämä hallituksen esitys lisää maakuntien ja kuntien vastuuta kaavoituksessa, ja tosiasia on, että tiedetäänhän siellä parhaiten, miten aluetta halutaan kehittää ja mitkä ovat alueen tarpeet.”
    — Ari Torniainen
  • SDPPuolesta varauksin

    SDP piti kaavaprosessien sujuvoittamista kannatettavana, mutta jätti esitykseen lausumaehdotuksen ympäristötavoitteiden seurannasta, riittävästä alueellisesta valvonnasta ja valitusoikeuksien säilyttämisestä.

    ”Emme voi lähteä todellakaan siitä, että vahvistusmenettelystä luovutaan ja mahdollisesti sitten valitusoikeutta karsitaan.”
    — Riitta Myller
  • VihreätVastaan

    Vihreät vastustivat esitystä ja vaativat sen hylkäämistä, koska ministeriön laillisuusvalvonnasta luopuminen heikentäisi kaavoituksen laatua ja ympäristön tilaa sekä lisäisi oikeusvalituksia.

    ”Kaavojen vahvistusmenettelyn poistuminen on varsin potentiaalinen ympäristön tilaa ja kaavoituksen laatua heikentävä tekijä.”
    — Hanna Halmeenpää
  • Vasemmistoliitto esitti lakiesityksen hylkäämistä vedoten siihen, että valtakunnallisen laillisuusvalvonnan poistuminen vaarantaa kaavojen yhdenmukaisuuden ja ympäristövaikutusten huomioimisen.

    ”Lakiesityksen toteutuessa uhkana on kaavoituksen laadun ja ympäristön tilan heikkeneminen.”
    — Silvia Modig

Kooste on tuotettu tekoälyllä 71 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.

Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin ympäristövaliokuntaan.

Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 114/2015 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.

Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.

Käsittelyn vaiheet

Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.

  1. 5.11.2015Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Ympäristöministeriö
  2. 10.11.2015Lähetekeskustelu · Täysistunto
  3. 27.11.2015Valiokunnan mietintö tai lausunto · ympäristövaliokunta
  4. 2.12.2015Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
  5. 8.12.2015Toinen käsittely · Täysistunto
  6. 17.12.2015Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Päätökset lakiehdotuksittain1

  • 1Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisestaHyväksytty · 28/2016 · 8.1.2016

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.

Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 188 §:n 3 ja 4 momentti, sekä muutetaan 17 ja 31 §, 33 §:n 3 momentti, 47 §, 66 §:n 1 momentti, 188 §:n 1 momentti, 191 §:n 4 momentti, 198 §:n 2 momentti sekä 201 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 17 § osaksi laissa 955/2012, 47 § osaksi laissa 476/2004 sekä 66 §:n 1 momentti, 198 §:n 2 momentti ja 201 §:n 1 momentti laissa 1589/2009, seuraavasti:

17 §Asianomaisen ministeriön tehtävät

Asianomaisen ministeriölle kuuluu alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen yleinen kehittäminen ja ohjaus.

31 §Maakuntakaavan hyväksyminen

Maakuntakaavan hyväksyy maakunnan liiton ylin päättävä toimielin.

33 §Rakentamisrajoitus

Maakunnan liitto voi, jos se maankäytön järjestämisen turvaamiseksi on tarpeen, kieltää käyttämästä aluetta, jolla kaavaehdotuksen tai hyväksytyn kaavan mukaan on rakentamisrajoitus, kaavaehdotuksen tai kaavan vastaiseen rakentamiseen. Rajoitus ei koske jo olevaan asuntoon kuuluvan talousrakennuksen rakentamista eikä maa- ja metsätalouden harjoittamista varten tarpeellista rakentamista. Rajoitus on voimassa enintään kaksi vuotta.

47 §Yhteisen yleiskaavan laatiminen ja hyväksyminen

Kunnat voivat antaa yhteisen yleiskaavan laatimisen ja hyväksymisen maakunnan liiton, tehtävään soveltuvan muun kuntayhtymän tai kuntien muun yhteisen toimielimen tehtäväksi sen estämättä, mitä kuntalain (410/2015) 49 §:ssä säädetään kuntien yhteistoiminnan muodoista.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuun toimielimeen sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään kunnasta.

66 §Viranomaisneuvottelu

Maakuntakaavaa valmisteltaessa on oltava yhteydessä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen ja niihin ministeriöihin, joiden toimialaan kuuluvia valtakunnallisesti merkittäviä asioita kaavassa käsitellään. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, kyseisten ministeriöiden sekä maakunnan liiton kesken on järjestettävä neuvottelu kaavan laadintaan liittyvien valtakunnallisten ja muiden keskeisten tavoitteiden toteamiseksi.

188 §Muutoksenhaku kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymispäätöksestä

Kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään. Kuntalaissa säädettyä oikaisumenettelyä ei kuitenkaan sovelleta asemakaavan hyväksymistä koskevissa asioissa silloinkaan, kun päätösvalta on 52 §:ssä säädetyllä tavalla siirretty kunnanhallitukselle tai lautakunnalle.

191 §Valitusoikeus kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevasta päätöksestä

Muilla kuin kunnalla ei ole oikeutta hakea muutosta hallinto-oikeuden päätökseen, jolla hallinto-oikeus on kumonnut kunnan viranomaisen tekemän kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen. Jos ranta-asemakaavan laatimisesta on huolehtinut maanomistaja, hänellä on kuitenkin oikeus valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. Muilla kuin maakunnan liitolla tai kunnalla ei ole oikeutta hakea muutosta hallinto-oikeuden päätökseen, jolla hallinto-oikeus on kumonnut maakuntakaavan.

198 §Eräiden päätösten tiedoksi antaminen

Hallinto-oikeuden päätös 188 §:n 1 momentissa tarkoitetussa asiassa annetaan julkipanon jälkeen. Hallinto-oikeuden ja kunnan viranomaisen päätös lupa-asiassa sekä kunnan viranomaisen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja hallinto-oikeuden päätös 171 §:ssä tarkoitetussa poikkeamista koskevassa asiassa annetaan julkipanon jälkeen. Ympäristöministeriön 177 §:n 1 momentissa ja 178 §:ssä sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 38 §:n 2 momentissa ja 179 §:ssä tarkoitettu päätös annetaan samoin julkipanon jälkeen.

201 §Kaavapäätöksen täytäntöönpanokelpoisuus

Maakuntahallitus voi valitusajan kuluttua määrätä maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Kunnanhallitus voi valitusajan kuluttua määrätä yleis- ja asemakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman kaava-alueen siltä osalta, johon valitusten tai oikaisukehotuksen ei voida katsoa kohdistuvan. Kunnan on annettava päätös viivytyksettä tiedoksi valittajille ja muutoksenhakuviranomaiselle sekä, jos määräys koskee oikaisukehotuksen kohteena olevaa kaavaa, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Muutoksenhakuviranomainen voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon.

§

Tämä laki tulee voimaan . päivänä kuuta 20.

Ennen tämän lain voimaantuloa hyväksyttyihin maakuntakaavoihin ja kuntien yhteisiin yleiskaavoihin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaista vahvistus- ja muutoksenhakumenettelyä vain jos kaava on lain 200 §:n mukaisesti saatettu yleisesti tiedoksi ennen tämän lain voimaantuloa.

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maankäyttö- ja rakennuslakia siten, että maakuntakaavoja ja kuntien yhteisiä yleiskaavoja ei tarvitsi enää saattaa ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Esityksen tarkoituksena on korostaa maakunnan liittojen itsehallinnollista roolia maankäytön suunnittelussa sekä lyhentää maakuntakaavoitukseen ja kuntien yhteiseen yleiskaavoitukseen liittyvää päätös- ja muutoksenhakuprosessia. Tavoitteena on selkiyttää kaavan laatimiseen liittyvää toimivallanjakoa yleispiirteisessä suunnittelussa valtion ja maakuntien välillä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.