HE 114/2017 vpHyväksytty muutettunaVireille 19.9.2017

Toisen kotimaisen kielen vapaaehtoisuuskokeilu

Laki toisen kotimaisen kielen kokeilusta perusopetuksessa

Peruskouluissa järjestetään määräaikainen kokeilu, jossa oppilaat voivat opiskella toisen kotimaisen kielen sijasta jotain vierasta kieltä. Kokeiluun osallistuminen on vapaaehtoista sekä opetuksen järjestäjille että oppilaille.

Tila
Hyväksytty muutettuna
Vireille
19.9.2017
Viimeisin tapahtuma
20.12.2017
Äänestyksiä
4
Puheenvuoroja
50
Vahvistettu
28.12.2017
Säädös
1134/2017

Mitä ehdotetaan

Säädetään määräaikainen kokeilulaki, joka mahdollistaa toisen kotimaisen kielen oppimäärän korvaamisen toisella vieraalla kielellä perusopetuksen 5. tai 6. luokalta alkaen. Kokeiluun osallistuvat oppilaat vapautetaan toisen kotimaisen kielen opiskelusta myös toisen asteen opinnoissa lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa.

Mitä se tarkoittaa

Kokeilu koskee enintään 2 200 oppilasta, jotka aloittavat 5. tai 6. vuosiluokalla syksyllä 2018 kokeiluluvan saaneissa kouluissa. Opetuksen järjestäjille ja kunnille osallistuminen on vapaaehtoista, mutta se voi lisätä kieltenopetuksen järjestämiskustannuksia. Kokeilulain perusopetusta koskevat säännökset ovat voimassa vuoden 2024 loppuun, ja Opetushallitus seuraa osallistujien opintopolkuja rekisterin avulla.

Näin eduskunta äänesti

2. käsittely · 12.12.2017

Eduskunta hyväksyi lain äänin 113–68.

113
Jaa · hyväksyttiin
68
Ei

Perussuomalaiset äänesti hallituksen kanssa. 2 äänesti tyhjää, 16 oli poissa. Pöytäkirja ↗

Näin sali äänesti
VASSDPVIHRKESKRKPKDSINKOKPSPuhemies

Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.

Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 28.12.2017.

Keskustelu salissa

Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.

50 puheenvuoroa · 3 keskustelua

Keskustelun pääkohdat

Eduskunnassa kiisteltiin lakiesityksestä, jolla mahdollistetaan toisen kotimaisen kielen korvaaminen vieraan kielen opiskelulla alueellisessa kokeilussa. Esityksen kannattajat näkivät kokeilun lisäävän valinnanvapautta ja monipuolistavan kielitaitoa, kun taas vastustajat katsoivat sen lisäävän eriarvoisuutta ja sulkevan oppilaiden jatko-opinto- ja uramahdollisuuksia. Keskustelu oli voimakkaan jakautunutta niin opposition ja hallituksen välillä kuin hallituspuolueen sisälläkin.

  • Monipuolistaako toisen kotimaisen kielen korvaaminen kielitaitoa vai heikentääkö se sitä?
  • Sallitaanko perusopetuksessa valintoja, jotka voivat sulkea ovia tulevissa opinnoissa ja työelämässä?
  • Oliko kokeilun 2 200 oppilaan enimmäismäärä liian suppea luotettavien tulosten saamiseksi?
  • KeskustaJakautunut

    Ryhmän näkemykset olivat jakautuneet: osa edustajista kannatti kokeilua keinona monipuolistaa kieltenopetusta ja hankkia uusia kokemuksia, kun taas toiset puolustivat nykymuotoista toisen kotimaisen kielen opetusta ja toivat esiin kokeilun huomattavia riskejä oppilaiden jatkopoluille.

    ”Nyt käsittelyssä oleva lakiesitys kielikokeilusta on hyvä ja perusteltu.”
    — Hannu Hoskonen
  • Ryhmä kannatti kokeilua askeleena kohti täyttä vapaaehtoisuutta ja koki sen vahvistavan oppilaiden motivaatiota sekä kielivalikoimaa, mutta piti osallistujamäärää liian suppeana tulosten arviointiin.

    ”Mutta kokonaisuutena suhtaudun tosiaan tähän kokeiluun positiivisesti.”
    — Sami Savio
  • SDPVastaan

    Ryhmä vastusti lakiesitystä, koska sen katsottiin eriarvoistavan koululaisia, luovan umpiperiä opinpoluille ja heikentävän yleistä kielitaitoa toisen kotimaisen kielen aseman kustannuksella.

    ”Därför håller jag med dem som tidigare här har talat om att det här förslaget borde förkastas.”
    — Maarit Feldt-Ranta
  • Ryhmä vastusti kokeilua, sillä sen arvioitiin johtavan kielitaidon heikkenemiseen ja asettavan nuoret eriarvoiseen asemaan tulevien opintojen ja työelämän vaatimusten edessä.

    ”Itse näen kaksikielisyyden aidosti rikkautena ja pelkään, että tämä esitys nyt asettaa meillä joukon nuoria eriarvoiseen asemaan.”
    — Silvia Modig
  • RKPVastaan

    Ryhmä vastusti esitystä jyrkästi katsoen, että toisen kotimaisen kielen poisvalinta peruskoulussa luo eriarvoisuutta, vaikeuttaa jatko-opintoja sekä työllistymistä ja heikentää Suomen pohjoismaisia yhteyksiä.

    ”Esitys lisää nimittäin epätasa-arvoa, koska se mahdollistaa toisen kotimaisen kielen pois valitsemisen hyvin nuorena.”
    — Mikaela Nylander

Kooste on tuotettu tekoälyllä 50 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.

Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sivistysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.

Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.

Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.

Käsittelyn vaiheet

Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.

  1. 19.9.2017Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Opetus- ja kulttuuriministeriö
  2. 20.9.2017Lähetekeskustelu · Täysistunto
  3. 1.12.2017Valiokunnan mietintö tai lausunto · sivistysvaliokunta
  4. 8.12.2017Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
  5. 12.12.2017Toinen käsittely · Täysistunto
  6. 19.12.2017Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Päätökset lakiehdotuksittain1

  • 1Laki toisen kotimaisen kielen kokeilusta perusopetuksessaHyväksytty muutettuna · 1134/2017 · 28.12.2017

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.

Laki toisen kotimaisen kielen kokeilusta perusopetuksessa

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §Lain tarkoitus

Tämän lain tarkoituksena on toteuttaa kokeilu kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kotimaisen kielen opiskelua.

Kokeilun tarkoituksena on lisätä kokeiluun osallistuvien opetuksen järjestäjien mahdollisuuksia kielivalikoiman laajentamiseen ja saada tietoa kielivalintoihin liittyvistä tekijöistä ja selvittää valinnaisuuden lisääntymisen vaikutusta kielitaidon laajentumiseen sekä osaamisen vahvistumiseen. Kokeilussa on tarkoitus seurata vaikutuksia oppimistuloksiin, kielivalintoihin ja tarjontaan sekä vaikutusta oppilaiden perusopetuksen jälkeisiin opintoihin.

Sen estämättä, mitä muualla laissa tai lain nojalla säädetään tai määrätään, tässä laissa tarkoitettuun kokeiluun osallistuvan oppilaan perusopetuksen oppimäärään sisältyy toisen kotimaisen kielen oppimäärän sijasta vieraan kielen oppimäärä.

2 §Toimeenpano ja raportointi

Kokeilun toimeenpanosta, seurannasta ja ohjeistuksesta vastaa Opetushallitus. Opetushallitus raportoi kokeilun etenemisestä opetus- ja kulttuuriministeriölle.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää kokeiluun tarvittavat luvat.

Opetushallitus vahvistaa opetuksen järjestäjäkohtaiset kokeilusuunnitelmat ja antaa määräyksiä kokeilun toteuttamiseen, ohjeistamiseen ja kokeiluun liittyvään seurantaan ja tutkimukseen liittyvistä seikoista.

3 §Kokeilulupa

Kokeilulupa myönnetään opetuksen järjestäjän hakemuksesta koulukohtaisesti. Luvassa määrätään koulu ja koulukohtainen oppilasmäärä, jolle enintään tarjotaan mahdollisuutta osallistua kokeiluun.

Opetuksen järjestäjän hakemuksen tulee sisältää riittävät tiedot kokeilun laajuudesta ja kokeiluun liittyvistä opetusjärjestelyistä, kokeiluun osallistuvista kouluista ja näiden kokeilun kohderyhmään kuuluvien oppilaiden lukumäärästä, henkilökunnan riittävyydestä sekä muista seikoista sen arvioimiseksi, onko kokeilu mahdollista toteuttaa laissa säädetyn mukaisesti.

Lupaharkinnassa kiinnitetään huomiota alueelliseen ja kieliryhmittäiseen edustavuuteen sekä toista kotimaista kieltä korvaavan kieltenopetuksen tarjonnan monipuolisuuteen ja muihin tekijöihin, joilla arvioidaan olevan kieltenopetusta monipuolistava vaikutus.

Lupa kokeiluun voidaan myöntää sellaiselle opetuksen järjestäjälle, jolla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset toteuttaa kokeilu sen tarkoitusta vastaavalla tavalla. Luvan saanti edellyttää opetuksen järjestäjän sitoutumista myötävaikuttamaan kokeiluun liittyvään seurantatutkimukseen.

Päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

4 §Opetuksen järjestäjän kokeilusuunnitelma

Opetuksen järjestäjän tulee noudattaa Opetushallituksen vahvistamaa kokeilusuunnitelmaa. Kokeilusuunnitelman tulee sisältää riittävät tiedot kokeiluun osallistuvien opetusjärjestelyistä, opetussuunnitelmista sekä kokeilun tulosten raportoinnista ja seurannasta.

5 §Kokeilun kohdejoukko

Kokeiluun voivat osallistua luvan saaneiden opetuksen järjestäjien luvassa tarkoitetussa koulussa perusopetuksessa olevat oppilaat, jotka aloittavat 5. tai 6. vuosiluokalla 1 päivän elokuuta 2018 alkavana lukuvuonna ja jotka eivät ennen kyseisen lukuvuoden alkua ole aloittaneet toisen kotimaisen kielen opiskelua. Kokeiluun ei kuitenkaan voi osallistua oppilas, joka jo opiskelee sellaista vieraan kieltä oppimäärää, jolla toisen kotimaisen kielen oppimääränä on tarkoitus korvata, eikä muita korvaavia kieliä ole tarjolla.

Kokeiluun osallistuvan koulun kaikille 1 momentissa tarkoitetuille oppilaille, jotka ilman kokeiluun osallistumista aloittaisivat toisen kotimaisen kielen opinnot kyseisenä vuonna, on tarjottava mahdollisuutta osallistua kokeiluun.

Mahdollisuutta osallistua kokeiluun tarjotaan yhteensä enintään 2 200 oppilaalle. Kokeiluun osallistuminen on oppilaalle vapaaehtoista.

6 §Päätös oppilaan osallistumisesta kokeiluun

Opetuksen järjestäjä tekee kokeiluluvassa mainitun koulun oppilaan huoltajan tai tämän muun laillisen edustajan hakemuksesta päätöksen oppilaan osallistumisesta kokeiluun. Opetuksen järjestäjän tulee ennen päätöksen tekemistä oppilasta ja hänen huoltajiaan tai muita laillisia edustajiaan kuulemalla varmistua siitä, että oppilas ja hänen huoltajansa tai muut lailliset edustajansa ovat tietoisia voimassa olevan lainsäädännön mukaisista kielitaitovaatimuksista.

Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä hakemus, mikäli oppilas kuuluu 5 §:ssä tarkoitettuun kohdejoukkoon.

Muutoksenhausta tässä pykälässä tarkoitettuun päätökseen on voimassa mitä muutoksenhausta oppilaaksi ottamisesta perusopetuslaissa (628/1998) säädetään.

7 §Kokeilurekisteri

Seurantatutkimuksen järjestämiseksi Opetushallitus muodostaa henkilörekisterin kokeiluun osallistuvista oppilaista. Rekisteriin kerättyjä tietoja saa käyttää kokeilun hallinnoinnissa, tilastoinnissa ja kokeilua koskevissa tutkimuksissa. Rekisterin tietoja saa yhdistää valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetussa laissa ( /20 ) tarkoitettuihin tietoihin ja opetuksen- ja koulutuksen järjestäjien vastaaviin rekisteritietoihin kokeilun vaikutuksia tutkittaessa.

Rekisteriin saadaan kerätä ja tallentaa kokeiluun osallistuvan henkilön nimi ja valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetussa laissa tarkoitettu oppijanumero.

8 §Erityiset opetusjärjestelyt lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa

Sen estämättä, mitä muualla laissa tai lain nojalla säädetään tai määrätään opiskelija, jonka perusopetuksen oppimäärään ei kokeiluun osallistumisen vuoksi ole sisältynyt toista kotimaista kieltä, tulee kokeiluun osallistuneen hakemuksesta vapauttaa velvollisuudesta sisällyttää lukiolaissa (629/1998) tarkoitettuun oppimäärään tai ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) tarkoitettuun ammatilliseen perustutkintoon toista kotimaista kieltä. Päätöksen tekee kyseisen koulutuksen järjestäjä. Päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.

9 §Avustus korkeakouluopintojen turvaamiseksi

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustuksia kokeiluun osallistuneiden toisen kotimaisen kielen opiskelumahdollisuuksien turvaamiseksi heidän suorittaessaan korkeakouluopintoja. Tarkempia säännöksiä tässä pykälässä tarkoitetuista valtionavustusten myöntämisen edellytyksistä voidaan antaa opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella.

10 §Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 201 . Lain 1—6 §:t ovat voimassa vuoden 2024 loppuun.

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi kokeilulaki. Esityksellä mahdollistettaisiin alueelliset kokeilut kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan viimeistään 1 päivänä elokuuta 2018 ja olemaan pääosiltaan voimassa vuoden 2024 loppuun.

Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.