Muuntogeenisten kasvien viljelyn rajoittaminen
Laki muuntogeenisen organismin viljelyn rajoittamisesta
Suomi voi jatkossa kieltää tai rajoittaa muuntogeenisten kasvien viljelyä alueellaan, vaikka kasvilla olisi EU-tason hyväksyntä. Päätökset viljelykielloista tehdään valtioneuvostossa.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 6.9.2018
- Viimeisin tapahtuma
- 27.2.2019
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 21
- Vahvistettu
- 29.3.2019
- Säädös
- 445/2019
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Säädetään uusi laki, jolla luodaan kansallinen päätöksenteko- ja valvontajärjestelmä muuntogeenisten organismien viljelyn rajoittamiseksi tai kieltämiseksi EU-direktiivin mukaisesti. Päätösvalta kieltojen ja rajoitusten asettamisesta osoitetaan valtioneuvostolle, ja valvontatehtävät jaetaan Ruokaviraston ja geenitekniikan lautakunnan kesken.
Mitä se tarkoittaa
Muutos luo valmiuden kieltää tiettyjen GM-kasvien viljely, mikäli Suomen oloihin soveltuvia lajikkeita tulisi markkinoille; tällä hetkellä Suomessa ei viljellä GM-kasveja kaupallisesti. Sääntely koskee maatalouden elinkeinonharjoittajia ja viranomaisia, mutta se ei rajoita tutkimustoimintaa, kenttäkokeita eikä satotuotteiden tai rehujen vapaata tuontia. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2019.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
21 puheenvuoroa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Täysistunnossa käsiteltiin lakiesitystä, joka mahdollistaa muuntogeenisten kasvien viljelyn kieltämisen tai rajoittamisen Suomessa. Esitys sai eduskunnalta poikkeuksellisen yksimielisen tuen sekä hallitus- että oppositiopuolueilta. Keskustelussa korostettiin suomalaisen ruoantuotannon puhtautta merkittävänä kilpailuvalttina sekä tarvetta varautua gmo-kasvien mahdollisiin riskeihin etukäteen.
- KokoomusPuolesta
Kokoomus kannatti esitystä tasapainoisena kokonaisuutena, joka turvaa ruoantuotannon puhtauden ja luonnonmukaisuuden samalla kun tutkimukselle jätetään mahdollisuuksia.
”Puhtaus ja luonnonmukaisuus ovat ruokatuotantomme kilpailuvaltteja, joista meidän kannattaa pitää kiinni.”
— Mia Laiho - KeskustaPuolesta
Keskusta piti esitystä erinomaisena keinona suojella Suomen puhdasta luontoa ja maataloutta sekä säilyttää gmo-vapaus tärkeänä markkinavalttina.
”Esityksellä ehdotetaan säädettäväksi laki, jolla saatettaisiin voimaan kansallisia järjestelyjä, joiden avulla muuntogeenisten organismien viljelyn rajoittaminen tai kieltäminen on mahdollista.”
— Anne Kalmari - Sininen tulevaisuusPuolesta
Sininen tulevaisuus piti tärkeänä valmiin päätöksenteko- ja valvontamekanismin luomista tulevaisuuden varalle muuntogeenisten kasvien viljelyn rajoittamiseksi.
”Pidän esitystä tärkeänä ja toivon, että se pääsee maaliin saakka.”
— Kari Kulmala - PerussuomalaisetPuolesta
Perussuomalaiset pitivät lakiesitystä erittäin hyvänä ja painottivat kotimaisen ruoantuotannon puhtauden ja gmo-vapauden säilyttämistä kansalaisten ja viennin edun vuoksi.
”Mielestäni tämä lakiesitys on erittäin kannatettava, tämä on hyvä.”
— Arja Juvonen - SDPPuolesta
SDP piti esitystä hyvänä ja katsoi Suomen vahvuuden olevan gmo-vapaassa luomutuotannossa ja luonnon monimuotoisuuden suojelussa.
”Itse pidän parempana sitä, että kun meillä ei tällä hetkellä ole kaupallista viljelyä geenimuuntelussa, sitä ei tulisi olla myöskään tulevaisuudessa.”
— Riitta Myller - VihreätPuolesta
Vihreät tukivat kansallisten kieltojen mahdollistamista ja nostivat esille huolen suuryhtiöiden vallasta geenitutkimuksessa sekä toivoivat selkeitä kriteerejä gmo-vapaudelle.
”Tämäntyyppisiä täydennyksiä turvallisuusarvioihin tarvitaan, ja ymmärtääkseni läheskään kaikkia näitä ympäristöministerien vaatimuksia ei vielä ole toteutettu.”
— Satu Hassi - VasemmistoliittoPuolesta
Vasemmistoliitto kannatti gmo-kasvien viljelyn kieltämisen mahdollistamista ja korosti, että päätöksenteko ja valvonta tulee pitää tiukasti valtakunnallisella tasolla.
”Pidetään tämä kokonaisuus meillä kansallisesti käsissä ja ollaan tällä linjalla, että emme ole sitä hyväksymässä ennen kuin meillä on todellakin puolueetonta tutkimustietoa siitä.”
— Jari Myllykoski - KristillisdemokraatitPuolesta
Kristillisdemokraatit pitivät viisaana direktiivin toimeenpanoa ja päätöksentekomekanismin luomista, jotta geenimuuntelun riskeihin voidaan puuttua puolueettoman tiedon pohjalta.
”Täällä on käytetty puheenvuoroja, jotka osoittavat, että esityksestä ollaan varsin yksimielisiä, ja itsekin pidän viisaana, että tämä optio rajoitteista nyt säädetään.”
— Päivi Räsänen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 21 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin maa- ja metsätalousvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja ympäristövaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 114/2018 vp sisältyvän 1. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Eduskunta hyväksyi valiokunnan mietinnössä ehdotetun uuden, 2. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 6.9.2018Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Maa- ja metsätalousministeriö
- 11.9.2018Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 6.2.2019Valiokunnan mietintö tai lausunto · maa- ja metsätalousvaliokunta
- 12.2.2019Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 15.2.2019Toinen käsittely · Täysistunto
- 26.2.2019Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain2
- 1Laki muuntogeenisen organismin viljelyn rajoittamisestaHyväksytty muutettuna · 445/2019 · 29.3.2019
- 2Laki geenitekniikkalain 24 a §:n muuttamisestaHyväksytty · 446/2019 · 29.3.2019
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki muuntogeenisen organismin viljelyn rajoittamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §Lain tavoite ja soveltamisala
Tällä lailla säädetään kansallisista järjestelyistä, joita direktiivin 2001/18/EY muuttamisesta siltä osin kuin on kyse jäsenvaltioiden mahdollisuudesta rajoittaa muuntogeenisten organismien viljelyä tai kieltää se alueellaan annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU 2015/412) täytäntöönpano edellyttää, sekä siihen liittyvästä valvonnasta.
Tätä lakia sovelletaan muuntogeenisiin organismeihin, joille on myönnetty viljelylupa geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön ja neuvoston direktiivin 90/220/ETY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY, jäljempänä avoimen käytön direktiivi , C osan tai muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003, jäljempänä gm-elintarvike- ja rehuasetus , II tai III luvun mukaisesti.
2 §Maa- ja metsätalousministeriön tehtävät
Tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamista ohjaa ja valvontatoimintaa johtaa maa- ja metsätalousministeriö.
3 §Ruokaviraston tehtävät
Ruokavirasto antaa yleisölle tiedon gm-elintarvike- ja rehuasetuksen II luvun 1 jakson ja III luvun 1 jakson mukaiseen lupamenettelyyn tulevista viljelylupahakemuksista ja varaa tilaisuuden kommentoida hakemuksia.
Ruokavirasto kokoaa 1 momentissa tarkoitetut yleisön kommentit ja tekee toimintaehdotuksen maa- ja metsätalousministeriölle.
Ruokavirasto valvoo lain ja sen nojalla annettujen säädösten noudattamista siten kuin geenitekniikkalain 5 h §:ssä on säädetty.
Ruokavirasto voi sopia valvonnan järjestämisestä maakunnan kanssa.
4 §Geenitekniikan lautakunnan tehtävät
Geenitekniikan lautakunta antaa yleisölle tiedon avoimen käytön direktiivin C osan mukaiseen lupamenettelyyn tulevista viljelylupahakemuksista ja varaa tilaisuuden kommentoida hakemuksia.
Geenitekniikan lautakunta kokoaa 1 momentissa tarkoitetut kommentit ja tekee toimintaehdotuksen maa- ja metsätalousministeriölle.
5 §Alueen sulkeminen viljelyn ulkopuolelle lupamenettelyn aikana
Saatuaan 3 §:n 2 momentin tai 4 §:n 2 momentin mukaisen toimintaehdotuksen maa- ja metsätalousministeriö voi tehdä valtioneuvostolle esityksen avoimen käytön direktiivin 26 b artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta muuntogeenisen organismin viljelyluvan maantieteellisen soveltamisalan mukauttamisesta.
Jos valtioneuvosto päättää vaatia 1 momentissa tarkoitettua mukauttamista, maa- ja metsätalousministeriö toimittaa Euroopan komissiolle vaatimuksen muuntogeenisen organismin viljelyluvan mukauttamisesta siten, että koko maa tai tietty alue suljetaan viljelyn ulkopuolelle.
Jos valtioneuvosto päättää purkaa 2 momentissa tarkoitetun viljelyluvan mukautuksen, maa- ja metsätalousministeriö pyytää mukautuksen purkamista. Pyyntö sisällyttää koko maa tai tietty alue uudelleen luvan maantieteelliseen soveltamisalaan tehdään avoimen käytön direktiivin 26 b artiklan 5 kohdassa tarkoitetulle viranomaiselle.
6 §Muuntogeenisen organismin viljelyn rajoittaminen tai kieltäminen
Saatuaan 3 §:n 2 momentin tai 4 §:n 2 momentin mukaisen toimintaehdotuksen maa- ja metsätalousministeriö voi tehdä valtioneuvostolle esityksen muuntogeenisen organismin viljelyn rajoittamisesta tai kieltämisestä.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan rajoittaa muuntogeenisen organismin viljelyä tai se voidaan kieltää kansallisesti. Rajoitus tai kielto voi koskea koko maata tai sen osaa. Rajoitus tai kielto ei koske sellaisia muuntogeenisten siementen ja kasvien lisäysaineiston viljelyksiä, jotka on kylvetty tai istutettu laillisesti ennen rajoituksen tai kiellon voimaantuloa.
Maa- ja metsätalousministeriö antaa Euroopan komissiolle tiedoksi 2 momentin mukaiset toimenpiteet.
7 §Perusteet muuntogeenisen organismin viljelyn rajoittamiselle tai kieltämiselle
Edellä 6 §:ssä tarkoitetun rajoituksen tai kiellon tulee olla Euroopan unionin oikeuden mukainen, perusteltu, oikeasuhtainen ja syrjimätön sekä perustuttava pakottaviin syihin, joita voivat olla:
1) ympäristöpoliittiset tavoitteet;
2) kaavoitus;
3) maankäyttö;
4) sosioekonomiset vaikutukset;
5) muuntogeenisten organismien muissa tuotteissa esiintymisen välttäminen;
6) maatalouspolitiikan tavoitteet;
7) metsäpolitiikan tavoitteet.
Perusteet eivät saa olla ristiriidassa avoimen käytön direktiivin tai gm-elintarvike- ja rehuasetuksen nojalla toteutetun ympäristöriskien arvioinnin kanssa.
8 §Pidättäytyminen kansallisesta toiminnasta
Edellä 6 §:n 2 momentissa tarkoitettua rajoitusta tai kieltoa ei saa saattaa voimaan ennen kuin 75 päivää on kulunut 6 §:n 3 momentissa tarkoitetusta tiedonannosta.
Ruokaviraston on huolehdittava, että viljelijät pidättäytyvät istuttamasta tai kylvämästä muuntogeenisiä organismeja, joita rajoitus tai kielto koskee, kunnes 1 momentissa säädetty määräaika on kulunut.
Maa- ja metsätalousministeriö antaa rajoituksen tai kiellon voimaansaattamisesta tiedon Euroopan komissiolle 1 momentissa säädetyn määräajan päätyttyä.
9 §Tiedonsaanti ja tarkastusoikeus
Ruokavirastolla on oikeus saada tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen valvontaa varten välttämättömät tiedot salassapitosäännösten estämättä siltä, joka viljelee tai jonka valvontaviranomainen epäilee viljelevän muuntogeenistä viljelykasvia.
Ruokavirastolla on tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen valvontaa varten oikeus tehdä tarkastuksia muualla kuin pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyissä tiloissa. Tarkastuksissa noudatettavaan menettelyyn sovelletaan hallintolain (434/2003) 39 §:ää.
10 §Näytteensaanti- ja tutkimusoikeus
Ruokavirastolla on oikeus maksutta tehdä tai teettää tarvittavat mittaukset tai tutkimukset ja ottaa muuntogeenisten organismien löytämiseksi tarpeelliset, kohtuullisen suuruiset näytteet.
11 §Hallinnolliset pakkokeinot
Ruokavirasto voi kieltää jatkamasta sellaisen muuntogeenisen organismin viljelyä, jonka viljelyä on rajoitettu tai jonka viljely on kielletty 5 §:n 1 momentissa tarkoitetulla mukautuksella tai 6 §:n 2 momentissa tarkoitetulla valtioneuvoston asetuksella taikka jos viljelystä on 8 §:n 2 momentin mukaan pidättäydyttävä, ja määrätä ryhtymään toimiin sadon hävittämiseksi toimijan omalla kustannuksella.
Ruokavirasto voi tehostaa kieltoa uhkasakolla tai teettämis- tai keskeyttämisuhalla.
12 §Muutoksenhaku
Ruokaviraston 11 §:n nojalla tekemään kieltoon tai määräykseen saa vaatia oikaisua siten kuin hallintolaissa säädetään. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.
13 §Maksut
Tämän lain mukaisen valvonnan piiriin kuuluvista tarkastuksista ja tutkimuksista peritään valtiolle maksuja valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädettyjen perusteiden mukaan.
14 §Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019. Tämän lain 3 §:n 4 momenttia sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.