Työttömyysvakuutusmaksujen korotus
Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
Palkansaajien ja työnantajien työttömyysvakuutusmaksut nousevat vuoden 2026 alussa. Korotuksilla turvataan Työllisyysrahaston varojen riittävyys työttömyysetuuksien rahoittamiseen.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 22.9.2025
- Viimeisin tapahtuma
- 28.11.2025
- Äänestyksiä
- 1
- Puheenvuoroja
- 12
- Vahvistettu
- 5.12.2025
- Säädös
- 1111/2025
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Vuoden 2026 työttömyysvakuutusmaksuja korotetaan: palkansaajan maksu nousee 0,89 prosenttiin palkasta ja työnantajan maksu 0,31 prosenttiin 2 509 500 euron palkkasummaan asti sekä 1,23 prosenttiin sen ylittävältä osalta. Samalla päivitetään yrityksen osaomistajien, yliopistojen ja valtion liikelaitosten maksutasot sekä omavastuu- ja muutosturvamaksuihin sovellettavat palkkasummarajat.
Mitä se tarkoittaa
Muutos tulee voimaan 1.1.2026 ja se koskee kaikkia palkansaajia ja työnantajia. Palkansaajan maksu nousee 0,30 prosenttiyksikköä (vuoden 2025 tasosta 0,59 prosenttia), mikä pienentää hieman käteen jäävää palkkaa. Työnantajien keskimääräinen maksu nousee arviolta 0,92 prosenttiin palkkasummasta. Maksujen verovähennyskelpoisuuden vuoksi valtion ja kuntien verotulojen arvioidaan vähenevän ansiotuloveroissa 129 miljoonalla eurolla ja yhteisöveroissa 53 miljoonalla eurolla.
Näin eduskunta äänesti
Laki hyväksyttiin lopulta ilman äänestystä: yksikään edustaja ei lopullisessa käsittelyssä ehdottanut sen hylkäämistä. Ainoa äänestys koski lain yksityiskohtaa.
Aino-Kaisa Pekosen lausumaehdotus
Hylättiin äänin 159–8.
Vain Vasemmisto vastaan. 32 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Osoita palloa nähdäksesi edustajan. Paikat nykyisen istumajärjestyksen mukaan (päivitetty 17.10.2026). 3 äänestänyttä edustajaa ei ole nykyisessä istumajärjestyksessä.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 5.12.2025.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
12 puheenvuoroa · 6 puhujaa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin työttömyysvakuutusmaksujen korottamista Työllisyysrahaston maksukyvyn turvaamiseksi heikon taloustilanteen ja työttömyyden vuoksi. Esitystä pidettiin sinänsä tarpeellisena, mutta keskustelussa nousivat esiin kysymykset suhdannepuskurin koosta ja maksujen jakautumisesta työntekijöiden ja työnantajien välillä. Lisäksi pohdittiin valtion budjetin ja sosiaaliturvarahastojen välisiä rahoitusvastuita.
- Pitäisikö kilpailukykysopimuksessa työntekijöille siirrettyjä sosiaaliturvamaksuja palauttaa työnantajille?
- Pitäisikö Työllisyysrahaston suhdannepuskuria kasvattaa vastasyklisemmän talouspolitiikan mahdollistamiseksi?
- Siirretäänkö sosiaaliturvan menoja valtion budjetista liikaa vakuutettujen maksettavaksi?
- KokoomusPuolesta
Kokoomus piti maksujen korotusta järkevänä ja tarpeellisena ratkaisuna Työllisyysrahaston maksukyvyn ja taloustilanteen huomioon ottaen.
”Ensinnäkin itse tätä asiaa pidän järkevänä tässä tilanteessa, jossa ollaan.”
— Arto Satonen - SDPPuolesta
SDP piti maksujen korotusta perusteltuna työttömyyden tason vuoksi, mutta toivoi Työllisyysrahastolle nykyistä suurempaa suhdannepuskuria ja herätti keskustelua sosiaalivakuutusmaksujen ja verotuksen suhteesta.
”Eli tätä vastasyklistä politiikkaa pystyttäisiin tekemään paremmin, jos meidän puskuri olisi vähän isompi.”
— Lauri Lyly - VasemmistoliittoPuolesta varauksin
Vasemmistoliitto piti ongelmallisena sitä, että maksuosuuksia ei palautettu työnantajille, ja vaati kilpailukykysopimuksessa työntekijöille siirrettyjen maksujen palauttamista työnantajien maksettavaksi.
”Juuri näin kuten edustaja Pekonen kertoi: on aika korjata kiky-sopimukseen jäänyt sosiaaliturvamaksujen jakautumisen vinouma.”
— Mai Kivelä
Kooste on tuotettu tekoälyllä 12 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 119/2025 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 22.9.2025Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
- 26.9.2025Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 12.11.2025Valiokunnan mietintö tai lausunto · sosiaali- ja terveysvaliokunta
- 18.11.2025Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 26.11.2025Toinen käsittely · Täysistunto
- 27.11.2025Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty · 1111/2025 · 5.12.2025
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) 14 a §:n 2 momentti, 18 §:n 1–5 momentti, 24 §:n 1 momentti ja 24 a §:n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 751/2024, seuraavasti:
14 a §Irtisanovan työnantajan muutosturvamaksu
Irtisanovan työnantajan muutosturvamaksun on velvollinen maksamaan Työllisyysrahastolle sellainen 12 §:ssä tarkoitettu työnantaja sekä valtion kirjanpitoyksikkö ja liikelaitos, jonka irtisanomisvuotta edeltäneen vuoden työttömyysvakuutusmaksun perusteena ollut palkkasumma tai sitä vastaava valtion kirjanpitoyksikön tai liikelaitoksen palkkasumma on vähintään 2 509 500 euroa. Täysimääräinen irtisanovan työnantajan muutosturvamaksu peritään, jos työnantajan palkkasumma on vähintään 40 152 000 euroa. Jos palkkasumma on tätä pienempi, irtisanovan työnantajan muutosturvamaksu alenee lineaarisesti siten, että maksua ei peritä, jos palkkasumma on enintään 2 509 500 euroa.
18 §Työttömyysvakuutusmaksujen määrä
Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2026 on 0,89 prosenttia palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on porrastettu työnantajan maksaman palkkasumman mukaan siten, että vuonna 2026 se on 0,31 prosenttia palkasta palkkasumman 2 509 500 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 1,23 prosenttia palkasta.
Yrityksen osaomistajan palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2026 on 0,39 prosenttia palkasta ja yrityksen osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,31 prosenttia palkasta.
Valtion liikelaitoksen työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2026 on 0,31 prosenttia liikelaitoksen liiketoiminnasta maksamien palkkojen yhteismäärästä palkkasumman 2 509 500 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 0,72 prosenttia palkasta.
Yliopistolain (558/2009) 1 §:ssä tarkoitetun yliopiston työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2026 on 0,31 prosenttia palkasta palkkasumman 2 509 500 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 0,79 prosenttia palkasta.
Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu ja työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu ovat yhtä suuret ennen työnantajan keskimääräiseen maksuun lisättävää muutosturvamaksun yleistä osaa. Palkansaajan ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksujen muutokset jakautuvat tasan työnantajan keskimääräisen työttömyysvakuutusmaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun kesken pois lukien se muutosturvamenon muutos, joka rahoitetaan muutosturvamaksun yleisellä osalla. Työnantajan keskimääräisessä maksussa otetaan huomioon myös omavastuumaksu. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu porrastetaan siten, että siihen osaan palkkasummasta, joka ei ylitä 2 509 500 euroa, kohdistuva maksu on neljäsosa siihen palkkasumman osaan kohdistuvasta maksusta, joka ylittää 2 509 500 euroa. Edellä mainittu neljäsosa ilmaistaan täysinä prosenttiyksikön sadasosina.
24 §Maksuvelvollisuus
Työttömyysturvan omavastuumaksun on velvollinen maksamaan 12 §:ssä tarkoitettu työnantaja sekä valtion kirjanpitoyksikkö ja liikelaitos, jonka irtisanomisvuotta edeltäneen vuoden työttömyysvakuutusmaksun perusteena ollut palkkasumma tai sitä vastaava valtion kirjanpitoyksikön tai liikelaitoksen palkkasumma on vähintään 2 509 500 euroa, jos:
1) työsuhteen irtisanomisesta tai työntekijän lomauttamisesta johtuva työttömyys jatkuu niin, että henkilölle syntyy oikeus työttömyysturvalain 6 luvun 9 §:n 1 momentin mukaisiin lisäpäiviin; tai
2) henkilöllä työsuhteen irtisanomisesta johtuva 62 vuoden iän täyttämisen jälkeen alkanut oikeus työttömyyspäivärahaan jatkuu hänen täytettyään 65 vuotta tai hän on alkanut saada vanhuuseläkettä 64 vuotta täytettyään ja työttömyyspäiväraha on jatkunut vanhuuseläkkeelle siirtymiseen saakka.
24 a §Omavastuumaksun määrä
Täysimääräinen omavastuumaksu on 90 prosenttia 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta etuusmenosta. Täysimääräinen omavastuumaksu peritään, jos yrityksen 24 §:n 1 momentissa tarkoitettu palkkasumma on vähintään 40 152 000 euroa. Jos palkkasumma on tätä pienempi, omavastuumaksu alenee lineaarisesti siten, että omavastuumaksua ei peritä, jos palkkasumma on enintään 2 509 500 euroa.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 25.8.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.