Asevelvollisten tapaturma- ja kuolemantapauskorvausten parantaminen
Lait sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain ja asevelvollisen kuoltua suoritettavasta taloudellisesta tuesta annetun lain muuttamisesta
Palveluksessa pysyvästi vammautuneet varusmiehet ja siviilipalvelusvelvolliset saavat oikeuden uuteen kertakorvaukseen. Palveluksessa menehtyneen henkilön lähiomaisille aletaan maksaa uutta kuolemantapauskorvausta.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 13.9.2018
- Viimeisin tapahtuma
- 14.12.2018
- Äänestyksiä
- 4
- Puheenvuoroja
- 17
- Vahvistettu
- 19.12.2018
- Säädös
- 1242/2018
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Asevelvollisuutta, siviilipalvelusta tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta suorittaville säädetään uusi enintään 210 000 euron kertakorvaus palveluksessa aiheutuneesta pysyvästä haitasta. Palveluksessa kuolleen lähiomaisille säädetään uusi henkivakuutusluontoinen lisäkorvaus, ja samalla ryhmähenkivakuutusta vastaavan taloudellisen tuen edunsaajasäännökset päivitetään.
Mitä se tarkoittaa
Muutos vahvistaa varusmiesten, siviilipalvelusvelvollisten ja heidän omaistensa taloudellista turvaa 1.1.2019 alkaen sattuvissa vahingoissa. Kuolemantapauksessa korvaus on puolisolle 200 000 euroa, lapselle 40 000 euroa tai perheettömän edunjättäjän vanhemmille 20 000 euroa. Valtion korvausmenojen arvioidaan lisääntyvän keskimäärin noin 2,5 miljoonaa euroa vuodessa.
Näin eduskunta äänesti
Laki hyväksyttiin lopulta ilman äänestystä: yksikään edustaja ei lopullisessa käsittelyssä ehdottanut sen hylkäämistä. Äänestykset käytiin lain yksityiskohdista.
Lausumaehdotus, mietintö / Arja Juvonen 2
Jaa voitti äänin 96–87.
Hallitus jaa, oppositio ei. 16 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 19.12.2018.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
17 puheenvuoroa · 12 puhujaa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Eduskunta käsitteli esitystä varusmiesten ja siviilipalvelusvelvollisten tapaturma- ja kuolemantapauskorvausten parantamisesta. Korvausturvan uudistamista pidettiin laajasti erittäin tarpeellisena ja kannatettavana yli puoluerajojen. Keskustelua ja erimielisyyttä herätti kuitenkin kysymys siitä, olisiko lakia pitänyt soveltaa takautuvasti jo aiemmin tapahtuneisiin onnettomuuksiin.
- Olisiko lain korvaukset pitänyt saattaa voimaan takautuvasti?
- Asettaako voimaantuloaikataulu varusmiehet eriarvoiseen asemaan kriisinhallintahenkilöstön kanssa?
- KokoomusPuolesta
Kokoomus piti esitystä erittäin tärkeänä osana toimenpiteitä, joilla valtio kantaa vastuun palvelukseen lähetetyistä nuorista. Taannehtivan voimaantulon katsottiin olevan ongelmallinen rajanvedon vaikeuden vuoksi.
”Tämä on osa näitä toimia, joissa pidetään huolta niistä, jotka kruunu matkaan lähettää.”
— Timo Heinonen - KeskustaPuolesta
Keskusta piti esitystä tarpeellisena ja oikeudenmukaisena askeleena varusmiesten vakuutusturvan yhtenäistämiseksi kriisinhallintahenkilöstön kanssa. Ryhmä piti taannehtivaa lainsäädäntöä ongelmallisena oikean aikarajan määrittämisen kannalta.
”Tämä esitys kaiken kaikkiaan on kannatettava.”
— Marisanna Jarva - PerussuomalaisetPuolesta varauksin
Perussuomalaiset piti uudistusta sinänsä hyvänä, mutta arvosteli sen tulemista liian myöhään ja vaati lain säätämistä taannehtivasti voimaan vuoden 2017 alusta alkaen yhdenvertaisuuden takaamiseksi.
”Tämä lakiesitys on hyvä, ja tämä lakiesitys on kannatettava, mutta tämä tulee liian myöhään.”
— Arja Juvonen - SDPPuolesta
SDP kannatti esitystä varusmiesten turvan parantamiseksi ja katsoi asiantuntijakuulemisiin viitaten, että taannehtiva lainsäädäntö olisi ollut rajanvedon vuoksi ongelmallista.
”Jos raja laitetaan taaksepäin, syntyy tilanne, jossa taas jotkut jäävät rajan toiselle puolelle, ja se on tässä se ongelma.”
— Mika Kari - VihreätPuolesta varauksin
Vihreät kannatti esitystä varusmiesten turvan parantamisesta, mutta piti kohtuullisena ja perusteltuna, että laki olisi saatettu voimaan takautuvasti vuoden 2017 alusta.
”olisi kohtuullista, että näille perheille, joissa varusmiespalveluksen aikana on nuori menehtynyt palvelustehtävästä johtuen, nämä korvaukset voitaisiin suorittaa.”
— Krista Mikkonen - VasemmistoliittoPuolesta
Vasemmistoliitto tuki esitystä lämpimästi ja piti asevelvollisten korvausturvan kohentamista erittäin tervetulleena.
”On kiitollisuudella todettava, että hyvä, että tämä asia etenee tällä tavoin ja että hallitus on tähän toimeen tarttunut.”
— Jari Myllykoski - RKPPuolesta varauksin
RKP piti lakiesitystä tärkeänä, mutta katsoi sen tulevan liian myöhään viime vuosina menehtyneiden varusmiesten ja heidän omaistensa kannalta.
”Siksi olisi tärkeää, että korvauskäytäntö olisi mahdollisimman selkeä, jotta varusmiehet ja omaiset välttyisivät vaikeina aikoina byrokratialta.”
— Mats Löfström
Kooste on tuotettu tekoälyllä 17 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 13.9.2018Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
- 18.9.2018Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 28.11.2018Valiokunnan mietintö tai lausunto · sosiaali- ja terveysvaliokunta
- 5.12.2018Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 12.12.2018Toinen käsittely · Täysistunto
- 13.12.2018Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain2
- 1Laki sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty · 1242/2018 · 19.12.2018
- 2Laki asevelvollisen kuoltua suoritettavasta taloudellisesta tuesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty · 1243/2018 · 19.12.2018
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annettuun lakiin (1521/2016) uusi 11 a § seuraavasti:
11 a §Lisäkorvaus pysyvästä haitasta
Vahinkotapahtuman aiheuttamasta vammasta ja sairaudesta johtuvasta pysyvästä yleisestä haitasta maksetaan lisäkorvaus 1 §:n 1 momentin 1—3 kohdassa tarkoitetulle vahingoittuneelle. Lisäkorvauksen maksamisen edellytyksenä on, että vahinkotapahtuma on sattunut palvelusta suoritettaessa tai sen edellyttämillä tai siihen välittömästi liittyvillä matkoilla taikka että vahinkotapahtuman syynä ovat palveluspaikan olosuhteet.
Haitan suuruus määritetään työtapaturma- ja ammattitautilain 83—85 §:n mukaisesti. Haittaluokan 20 mukaisesta pysyvästä haitasta maksetaan kertakorvauksena 210 000 euroa ja osittaisesta pysyvästä haitasta kertakorvauksena niin monta kahdeskymmenesosaa tästä korvausmäärästä kuin haittaluokka osoittaa.
Jos haittaluokka nousee vamman tai sairauden pahenemisen vuoksi vähintään yhdellä, muutetaan lisäkorvauksen määrää haittaluokan muutosta vastaavasti.
Edellä 2 momentissa mainittu rahamäärä vastaa vuoden 2017 indeksitasoa ja tarkistetaan vuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Tarkistettu rahamäärä pyöristetään lähimmäksi täydeksi kymmeneksi tuhanneksi euroksi.
§
Tämä laki tulee voimaan kuuta 20 .
Ennen tämän lain voimaantuloa sattuneista vahinkotapahtumista maksettaviin korvauksiin sovelletaan vahinkotapahtuman hetkellä voimassa olleita säännöksiä.
2.Laki asevelvollisen kuoltua suoritettavasta taloudellisesta tuesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asevelvollisen kuoltua suoritettavasta taloudellisesta tuesta annetun lain (1309/1994) 1 §, 2 §:n 2 ja 3 momentti sekä 3 §, sellaisina kuin niistä ovat 1 § osaksi laissa 1450/2007 ja 2 §:n 3 momentti laissa 1450/2007, ja lisätään lakiin uusi 3 a ja 3 b § seuraavasti:
1 §Lain soveltamisala
Tässä laissa säädetään ryhmähenkivakuutusta vastaavasta taloudellisesta tuesta ja lisäkorvauksesta, jota suoritetaan asevelvollisuuslaissa (1438/2007), siviilipalveluslaissa (1446/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetussa laissa (194/1995) tarkoitetulla tavalla palvelustaan suorittaneen henkilön kuoltua hänen edunsaajilleen.
Lisäkorvaukseen sovelletaan, mitä 5—8 §:ssä säädetään taloudellisesta tuesta.
2 §Tuen saamisen edellytykset
Jos henkilö palveluksen suorittamisen jälkeen on saanut sotilastapaturman ja palvelusairauden korvaamisesta annetun lain (1521/2016) perusteella täyttä tapaturmaeläkettä ja hän kuolee kolmen vuoden kuluessa palveluksen päättymisestä, myönnetään myös tällöin taloudellista tukea.
Asevelvollisuuslaissa tarkoitettuun reservin kertausharjoitukseen tai ylimääräiseen palvelukseen taikka siviilipalveluslaissa tarkoitettuun täydennyspalvelukseen tai ylimääräiseen palvelukseen osallistuvan osalta tämän lain taloudellista tukea koskevia säännöksiä sovelletaan, jos kuolema on tapahtunut matkalla palvelukseen, palveluksessa tai paluumatkalla palveluksesta.
3 §Edunsaajat
Tässä laissa tarkoitettuun tukeen ovat oikeutettuja edunjättäjän puoliso ja edunjättäjän alle 22-vuotiaat lapset. Puolisolla tarkoitetaan aviopuolisoa sekä avopuolisoa, joka asui yhdessä edunjättäjän kanssa ja jonka kanssa edunjättäjällä oli tai oli ollut yhteinen lapsi tai julkisen notaarin oikeaksi todistama sopimus keskinäisestä elatuksesta.
Edunjättäjän lapsella tarkoitetaan edunjättäjän omaa lasta, aviopuolison lasta, jonka huoltaja mainittu aviopuoliso on tai on ollut lapsen täysi-ikäisyyteen saakka, ja lasta, jonka elatuksesta edunjättäjä on omassa kodissaan tai muutoin huolehtinut.
Aviopuolisolla ei ole oikeutta tukeen, jos edunjättäjä oli kuollessaan 1 momentissa tarkoitetussa avoliitossa ja hakemus avioliiton purkamisesta oli vireillä. Avopuolisolla ei ole oikeutta tukeen, jos edunjättäjä oli avioliitossa eikä hakemusta avioliiton purkamisesta ollut vireillä.
Tukea ei makseta edunsaajalle, joka on rikoksella aiheuttanut tahallisesti edunjättäjän kuoleman.
3 a §Taloudellisen tuen määrä
Tuki muodostuu perussummasta, lapsikorotuksesta ja tapaturmakorotuksesta samoin perustein kuin valtion virkamiehiä koskevassa virka- ja työehtosopimuksessa ryhmähenkivakuutusta vastaavasta edusta on sovittu.
3 b §Lisäkorvaus tapaturman tai palvelussairauden aiheuttaman kuoleman johdosta
Jos edunjättäjä on kuollut sotilastapaturman ja palvelusairauden korvaamisesta annetun lain nojalla korvatun vamman tai sairauden seurauksena kolmen vuoden kuluessa vahinkotapahtumasta, lisäkorvauksena maksetaan ensisijaisesti edunjättäjän puolisolle 200 000 euroa ja jokaiselle edunjättäjän alle 18-vuotiaalle lapselle 40 000 euroa. Jos ensisijaisia edunsaajia ei ole, edunjättäjän kummallekin vanhemmalle maksetaan korvauksena 20 000 euroa.
Lisäkorvauksen maksamisen edellytyksenä on, että vahinkotapahtuma on sattunut palvelusta suoritettaessa tai sen edellyttämillä tai siihen välittömästi liittyvillä matkoilla taikka vahinkotapahtuman syynä ovat palveluspaikan olosuhteet.
Edellä 1 momentissa mainitut rahamäärät vastaavat vuoden 2017 indeksitasoa ja tarkistetaan vuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Tarkistettu rahamäärä pyöristetään lähimmäksi täydeksi kymmeneksi tuhanneksi euroksi.
§
Tämä laki tulee voimaan kuuta 20 .
Ennen tämän lain voimaantuloa sattuneista kuolemantapauksista maksettavaan tukeen ja korvaukseen sovelletaan kuolemantapauksen sattuessa voimassa olleita säännöksiä.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.