Sosiaalietuuksien indeksikorotusten jäädyttäminen vuonna 2018
Lait kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2018 indeksitarkistuksista sekä kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n ja eräiden muiden lakien muuttamisesta
Kansaneläkeindeksiin sidottuja sosiaalietuuksia ei koroteta vuonna 2018, vaan ne pysyvät vuoden 2017 tasolla. Toimeentulotuen perusosaan tehdään kuitenkin erillinen hinnannousua vastaava korotus ja veteraanietuuksien taso säilytetään.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 19.9.2017
- Viimeisin tapahtuma
- 13.12.2017
- Äänestyksiä
- 4
- Puheenvuoroja
- 16
- Vahvistettu
- 19.12.2017
- Säädös
- 981/2017
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Kansaneläkeindeksi jäädytetään vuodeksi 2018 vuoden 2017 tasolle, ja indeksin laskentakaavaa muutetaan pysyvästi vuodesta 2019 alkaen. Toimeentulotuen lakisääteistä perusosaa korotetaan erikseen 0,9 prosentilla ja veteraanietuuksiin tehdään erillinen tasokorotus.
Mitä se tarkoittaa
Muutos koskee kansaneläkkeen, peruspäivärahan, työmarkkinatuen, vammaisetuuksien, sairauspäivärahan vähimmäismäärän ja lastenhoidon tukien saajia 1.1.2018 alkaen. Esimerkiksi täysi kansaneläke (628,85 euroa/kk) ja keskimääräinen työmarkkinatuki (696,60 euroa/kk) säilyvät ennallaan ilman arvioitua 0,9 prosentin nousua. Esitys pienentää julkisen talouden etuusmenoja yhteensä noin 52,3 miljoonaa euroa vuonna 2018.
Näin eduskunta äänesti
2. käsittely · 8.12.2017Eduskunta hyväksyi lain äänin 106–77.
RKP äänesti hallituksen kanssa. 16 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 19.12.2017.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
16 puheenvuoroa · 11 puhujaa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin kansaneläkeindeksiin sidottujen sosiaalietuuksien indeksitarkistusten jäädyttämisestä vuodelle 2018. Oppositio vastusti esitystä jyrkästi ja piti sitä pienituloisiin kohdistuvana pysyvänä leikkauksena, joka syventää eläkeläisköyhyyttä ja lisää viimesijaisen toimeentulotuen tarvetta. Esitys oli erittäin kiistelty.
- Syventääkö indeksien jäädyttäminen kohtuuttomasti pienituloisten ja eläkeläisten köyhyyttä?
- Siirtääkö perusturvaetuuksien heikentäminen ihmisiä pysyvästi viimesijaisen toimeentulotuen varaan?
- Ovatko toistuvien sosiaaliturvaleikkausten kasautuvat vaikutukset kohtuuttomia?
- PerussuomalaisetVastaan
Ryhmä vaati esityksen hylkäämistä vedoten eläkeläisköyhyyden lisääntymiseen ja perustuslaillisen perustoimeentulon turvan heikentymiseen.
”Perussuomalaiset katsovat, että esitys merkitsee perustoimeentulon turvan sellaista heikkenemistä, joka lainsäätäjälle asetetut velvoitteet huomioon ottaen ei ole mitenkään hyväksyttävissä.”
— Arja Juvonen - SDPVastaan
Ryhmä vastusti esitystä, koska pitää sitä leikkauksena pienituloisimmilta ja katsoo sen heikentävän ensisijaisten etuuksien tasoa sekä ajavan ihmisiä viimesijaisen toimeentulotuen varaan.
”Tämäkin kansaneläkeindeksien jäädyttäminen on leikkaus, ja hallitus leikkaa jälleen niiltä, joilla on muutenkin vähiten.”
— Merja Mäkisalo-Ropponen - VihreätVastaan
Ryhmä esitti lakiesitysten hylkäämistä, koska se katsoi indeksijäädytysten heikentävän pysyvästi pienituloisten toimeentuloa ja ostovoimaa.
”Vihreiden mielestä hallituksen indeksileikkauksille ja jäädytyksille ei ole kestäviä perusteita eikä niitä pidä hyväksyä.”
— Outi Alanko-Kahiluoto
Kooste on tuotettu tekoälyllä 16 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 19.9.2017Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
- 20.9.2017Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 29.11.2017Valiokunnan mietintö tai lausunto · sosiaali- ja terveysvaliokunta
- 1.12.2017Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 8.12.2017Toinen käsittely · Täysistunto
- 13.12.2017Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain6
- 1Laki kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2018 indeksitarkistuksistaHyväksytty · 981/2017 · 19.12.2017
- 2Laki kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 982/2017 · 19.12.2017
- 3Laki toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 983/2017 · 19.12.2017
- 4Laki rintamasotilaseläkelain 9 ja 9 a §:n muuttamisestaHyväksytty · 984/2017 · 19.12.2017
- 5Laki ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain 3 §:n muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 985/2017 · 19.12.2017
- 6Laki vammaisetuuslain 9 a §:n muuttamisestaHyväksytty · 986/2017 · 19.12.2017
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2018 indeksitarkistuksista
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Sen estämättä, mitä kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään, kansaneläkeindeksin pisteluku on 1 617 vuonna 2018.
2 §
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Jos muualla laissa tai asetuksessa viitataan kansaneläkeindeksistä annettuun lakiin, kansaneläkeindeksin pisteluvun suuruuden osalta viittausten katsotaan vuonna 2018 koskevan tätä lakia.
2.Laki kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansaneläkeindeksistä annetun lain (456/2001) 2 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1083/2016, seuraavasti:
2 §Kansaneläkeindeksin laskeminen
Kansaneläkeindeksin pisteluku lasketaan jakamalla edellisen vuoden kolmannen neljänneksen kuukausien elinkustannusindeksin pistelukujen keskiarvo luvulla 1,194. Sekä keskiarvo että osamäärä pyöristetään erikseen lähimpään kokonaislukuun.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
3.Laki toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) 9 §:n 1 momentin 1 kohta, sellaisena kuin se on laissa 1084/2016, seuraavasti:
9 §Perusosan suuruus
Toimeentulotuen perusosa kuukautta kohti on:
1) yksin asuvalla henkilöllä 459,22 euroa;
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
4.Laki rintamasotilaseläkelain 9 ja 9 a §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rintamasotilaseläkelain (119/1977) 9 §:n 1 momentti sekä 9 a §:n 2—4 momentti, sellaisena kuin ne ovat 9 §:n 1 momentti laissa 727/2001 ja 9 a §:n 2—4 momentti laissa 572/2007, seuraavasti:
9 §
Henkilölle, jolle on annettu rintamasotilastunnus, rintamapalvelustunnus tai rintamatunnus, maksetaan rintamalisää 478,92 euroa vuodessa. Ulkomailla asuvalle Suomen kansalaiselle, joka ei saa kansaneläkettä, rintamalisä maksetaan ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain (988/1988) perusteella.
9 a §
Ylimääräinen rintamalisä on täysimääräisenä 45 prosenttia ja kuitenkin vähintään 25 prosenttia siitä maksettavasta kansaneläkkeen osasta, joka ylittää 937,44 euroa vuodessa. Jos henkilöllä on kansaneläkelain (568/2007) 22 §:ssä ja kansaneläkelain voimaanpanosta annetun lain (569/2007) 8 §:ssä tarkoitettua tuloa, lukuun ottamatta kansaneläkelain 23 §:n 6 kohdassa tarkoitettua työeläkkeen korotusta ja kansaneläkelain voimaanpanolain 10 §:n 1 ja 4 momentissa tarkoitettua etuutta tai korotusta, edellä mainittu 45 prosentin määrä alenee prosenttiyksikön kutakin tulon 58,36 euron vuotuista määrää kohden kansaneläkelain 20 §:n mukaiseen tulorajaan saakka ja sen jälkeen prosenttiyksikön kutakin tulon 144,38 euron vuotuista määrää kohden. Ylimääräistä rintamalisää määrättäessä tulo otetaan huomioon samalla tavalla kuin henkilön kansaneläkettä määrättäessä.
Jos kansaneläke on kansaneläkelain 10 §:n mukaan lykätty tai varhennettu, korotetaan edellä mainittua 937,44 euron määrää lykkäyskorotusprosentilla tai alennetaan varhennusvähennysprosentilla.
Ulkomailta maksettavaa eläkettä tai siihen rinnastettavaa jatkuvaa etuutta saavan ylimääräinen rintamalisä määräytyy sen suuruisen kansaneläkkeen sanottujen rahamäärien ylittävästä osasta, joka maksettaisiin, jos mainitut tulot otettaisiin huomioon kansaneläkettä määrättäessä. Ylimääräinen rintamalisä maksetaan kuitenkin aina vähintään 5,12 euron suuruisena
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
5.Laki ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain 3 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain (988/1988) 3 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 728/2001, seuraavasti:
3 §
Rintamalisä on 477,96 euroa vuodessa.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
6.Laki vammaisetuuslain 9 a §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) 9 a §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 697/2012, seuraavasti:
9 a §Veteraanilisä
Henkilölle, jolle maksetaan 9 §:n mukaista korotettua tai ylintä hoitotukea ja rintamasotilaseläkelain (119/1977) mukaista ylimääräistä rintamalisää, hoitotuki maksetaan veteraanilisällä korotettuna. Veteraanilisän suuruus on 84,65 euroa kuukaudessa.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.