Työttömyysturvan aktiivimallin käyttöönotto
Lait työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta
Työttömyysetuus pienenee 4,65 prosentilla, jos työtön ei ole riittävästi työssä tai työllistymispalveluissa kolmen kuukauden tarkastelujakson aikana. Samalla työttömyyden alkamisen omavastuuaika lyhenee seitsemästä päivästä viiteen päivään.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 19.9.2017
- Viimeisin tapahtuma
- 22.12.2017
- Äänestyksiä
- 5
- Puheenvuoroja
- 317
- Vahvistettu
- 28.12.2017
- Säädös
- 1138/2017
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Työttömyysturvaan luodaan aktiivimalli, jossa työttömyysetuus maksetaan 65 maksupäivältä 4,65 prosenttia alennettuna, jos hakija ei ole edeltävien 65 etuuspäivän aikana tehnyt vaadittavaa määrää palkkatyötä, saanut vastaavaa yritystuloa tai ollut vähintään viittä päivää työllistymistä edistävässä palvelussa. Työttömyyden alun omavastuuaika lyhennetään 7 päivästä 5 päivään. Lisäksi säädetään etuuksien valtionosuuksista ja varmistetaan, ettei työttömyysturvan alennus leikkaa mahdollista sitä seuraavaa sairauspäivärahaa.
Mitä se tarkoittaa
Muutokset tulevat voimaan 1. tammikuuta 2018 ja koskevat ansio- ja peruspäivärahan sekä työmarkkinatuen saajia. Jos aktiivisuusehto ei täyty, etuuden leikkaus vähentää peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea noin 32,40 euroa kuukaudessa (697 eurosta 664 euroon) ja ansiopäivärahaa keskimäärin noin 66 euroa kuukaudessa (1 420 eurosta 1 353 euroon). Alun omavastuuajan lyhentäminen puolestaan parantaa alkavan työttömyyden toimeentuloa. Muutos lisää merkittävästi Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassojen selvitys- ja päätöstyötä aktiivisuuden seurannassa.
Näin eduskunta äänesti
2. käsittely · 19.12.2017Eduskunta hyväksyi lain äänin 103–90.
Hallitus jaa, oppositio ei. 2 äänesti tyhjää, 4 oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 28.12.2017.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
317 puheenvuoroa · 4 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin työttömyysturvan aktiivimallista, jossa etuutta pienennetään, ellei työtön osoita vaadittua aktiivisuutta kolmen kuukauden jaksoissa. Lakiesitys oli erittäin kiistelty ja jakoi eduskunnan jyrkästi hallituksen ja opposition välille. Hallituspuolueet pitivät uudistusta tarpeellisena työllisyyden ja aktiivisuuden lisääjänä, kun taas oppositio tuomitsi sen työttömiä syyllistävänä leikkauksena.
- Rankaiseeko malli kohtuuttomasti työttömiä, jotka eivät yrityksistään huolimatta löydä työtä tai palveluita?
- Ovatko työllistymispalvelut ja lyhytkestoiset työt tasavertaisesti saatavilla eri alueilla?
- Kannustaako etuuden leikkaus työllistymään vai ajaako se ihmisiä toimeentulotuelle?
- KokoomusPuolesta
Ryhmä puolusti esitystä todeten sen lisäävän työllistymistä ja kannustavan työttömiä aktiivisuuteen samalla kun omavastuupäivien lyhentäminen kompensoi kokonaisuutta.
”Työttömiä pyritään monin eri tavoin aktivoimaan, ja se on tietysti ihan oikein.”
— Ben Zyskowicz - KeskustaPuolesta
Ryhmä katsoi uudistuksen parantavan työllisyyttä, purkavan kohtaanto-ongelmaa sekä kannustavan oma-aloitteisuuteen ja itsensä kehittämiseen.
”Tämä työttömyysturvan aktiivimalli kuuluu siihen sarjaan hallituksen toimia, joilla pyritään parantamaan työllisyyttä.”
— Niilo Keränen - Sininen tulevaisuusPuolesta
Ryhmä ja sen ministerit puolustivat hallituksen esitystä yhteisenä työllisyystoimena ja katsoivat opposition dramatisoivan esityksen vaikutuksia liikaa.
”Tässä on kuitenkin kysymyksessä hallituksen esitys, ei yksittäisten ministereitten esitys.”
— Kaj Turunen - PerussuomalaisetVastaan
Ryhmä vastusti esitystä pitäen sitä työttömiä kyykyttävänä ja huonosti valmisteltuna heikennyksenä, jonka todelliset työllisyysvaikutukset ovat kyseenalaisia.
”Ihmisen heikoin lenkki on yleensä se, että ei pääse kyykkyyn, mutta tämä hallituksen malli on kyykytysmalli.”
— Arja Juvonen - SDPVastaan
Ryhmä vastusti esitystä jyrkästi pitäen sitä epäoikeudenmukaisena leikkaus- ja rangaistusmallina, joka rankaisee työtöntä olosuhteista, joihin tämä ei voi itse vaikuttaa.
”Työtöntä, joka ei löydä työtä, rangaistaan sen takia, että hän ei ole löytänyt työtä.”
— Eero Heinäluoma - VihreätVastaan
Ryhmä vastusti esitystä todeten, että työttömiä tulisi tukea ja kannustaa palveluilla kurittamisen ja etuuksien automaattisen leikkaamisen sijaan.
”Työttömyys ei ole rikos. Silloin siitä ei myöskään tule rangaista.”
— Krista Mikkonen - VasemmistoliittoVastaan
Ryhmä vaati esityksen hylkäämistä korostaen, että malli leikkaa etuuksia myös aktiivisilta työnhakijoilta ja syventää toimeentulo-ongelmia.
”Irvokasta tässä on se, että kutsutaan aktiivimalliksi sellaista mallia, joka siis rankaisee työttömiä aktiivisuudesta huolimatta.”
— Li Andersson - RKPVastaan
Ryhmä katsoi lakiesityksen kohtelevan työttömiä epätasa-arvoisesti ja epäoikeudenmukaisesti heidän asuinpaikastaan ja tilanteestaan riippuen.
”Hallituksen esitys on sinänsä hyvä ja tavoitteet ovat kannattavia, mutta tämä ehdotettu aktiivimalli ei ole oikea tie.”
— Veronica Rehn-Kivi - KristillisdemokraatitJakautunut
Ryhmän puheissa oli eroja: toisaalta korostettiin työnteon ensisijaisuutta ja sosiaaliturvan riittämättömyyttä köyhyyden poistajana, toisaalta tuotiin esiin kansalaisten suuri huoli ja hämmennys leikkauksista.
”Tosiasia on kuitenkin se, että jos köyhyys saataisiin poistettua työttömyys- ja sosiaaliturvan avulla, Suomi olisi sen jo tehnyt.”
— Peter Östman
Kooste on tuotettu tekoälyllä 317 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on annettava lausunto.
Asia pantiin pöydälle maanantaina 11.12.2017 pidettävään täysistuntoon.
Yleiskeskustelu päättyi. Täysistunto keskeytettiin kello 20.46. Täysistuntoa jatkettiin kello 21.06. 1. lakiehdotus Selonteko hyväksyttiin. 6. luvun 3 a § 6. luvun 5 a § 7. luvun 5 a § Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 124/2017 vp sisältyvien 1.—4. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi. Täysistunto keskeytettiin kello 21.08.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 19.9.2017Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
- 20.9.2017Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 8.12.2017Valiokunnan mietintö tai lausunto · sosiaali- ja terveysvaliokunta
- 11.12.2017Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 19.12.2017Toinen käsittely · Täysistunto
- 20.12.2017Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain4
- 1Laki työttömyysturvalain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 1138/2017 · 28.12.2017
- 2Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 4 §:n muuttamisestaHyväksytty · 1139/2017 · 28.12.2017
- 3Laki työttömyyskassalain 25 §:n muuttamisestaHyväksytty · 1140/2017 · 28.12.2017
- 4Laki sairausvakuutuslain 11 luvun 6 §:n muuttamisestaHyväksytty · 1141/2017 · 28.12.2017
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki työttömyysturvalain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työttömyysturvalain (1290/2002) 5 luvun 13 §:n 1 momentti, 6 luvun 5 a § ja 7 luvun 10 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 5 luvun 13 §:n 1 momentti ja 7 luvun 10 §:n 1 momentti laissa 1081/2016 sekä 6 luvun 5 a § laissa 1188/2009, ja lisätään 6 lukuun siitä lailla 1081/2016 kumotun 3 a §:n tilalle uusi 3 a § sekä 7 lukuun uusi 5 a § seuraavasti:
5 luku – Työttömyyspäivärahan saamisen edellytykset
13 §Omavastuuaika
Työttömyyspäivärahaa maksetaan sen jälkeen, kun henkilö on ollut työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa yhteensä viittä täyttä työpäivää vastaavan ajan enintään kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Omavastuuaika asetetaan kerran 6 luvun 7 §:ssä säädettyä työttömyyspäivärahan enimmäisaikaa kohti.
6 luku – Työttömyyspäivärahan määrä ja kesto
3 a §Työttömyyspäivärahan maksaminen alennettuna
Jos henkilö ei ole ajanjaksona, jolta hänelle on maksettu työttömyyspäivärahaa yhteensä 65 päivältä, ollut riittävästi työssä tai työllistymistä edistävässä palvelussa, maksetaan hänelle seuraavalta 65 päivältä työttömyyspäiväraha alennettuna.
Alentaminen tehdään täyteen työttömyyspäivärahaan ja sen suuruus on 4,65 prosenttia.
Työttömyyspäivärahaa saadessaan henkilön katsotaan 65 päivän aikana olleen riittävästi työssä tai työllistymistä edistävässä palvelussa, jos hän on kyseisenä aikana:
1) työssä yhteensä niin paljon, että työ kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin palkansaajan työssäoloehtoon;
2) ansainnut yritystoiminnassa yhteensä vähintään 23 prosenttia 5 luvun 7 §:n 1 momentin mukaisesta yrittäjän työssäoloehtoon vaaditusta kuukausiansiosta;
3) viisi päivää työllistymistä edistävässä palvelussa; tai
4) viisi päivää muussa valtioneuvoston asetuksella tarkemmin määritellyssä työpaikalla toteutettavassa työllistymistä tukevassa palvelussa tai toiminnassa.
Työttömyyspäivärahan 65 päivän tarkastelujakso alkaa, kun henkilölle työssäoloehdon täyttymisen perusteella maksetaan ensimmäisen kerran työttömyyspäivärahaa Seuraavat tarkastelujaksot alkavat edellisen tarkastelujakson päättymisestä. Tarkastelujakso alkaa uudelleen alusta ja etuus maksetaan ilman 2 momentissa tarkoitettua alentamista, kun henkilö palaa työttömyyspäivärahan saajaksi:
1) työllistyttyään kokoaikatyössä yhdenjaksoisesti yli kahden viikon ajan;
2) työllistyttyään päätoimisesti yrittäjänä tai sitä vastaavalla tavalla omassa työssään yhdenjaksoisesti yli kahden viikon ajan;
3) sen jälkeen kun hänen työttömyyspäivärahansa on hylätty 4 luvun 3 tai 5 §:n perusteella; tai
4) 2 a luvussa tarkoitetun korvauksettoman määräajan tai työssäolovelvoitteen jälkeen.
Henkilön työttömyyspäivärahaa ei alenneta 2 momentissa tarkoitetulla tavalla eikä hänen 3 momentissa tarkoitettua aktiivisuuttaan seurata, jos:
1) hänellä on vireillä työkyvyttömyyseläkehakemus;
2) hän työskentelee omais- tai perhehoitajana;
3) hän saa 4 luvun 7 §:ssä tarkoitettua työkyvyttömyyden tai vamman perusteella myönnettyä etuutta; tai
4) hänen yhdenjaksoinen työttömyyspäivärahan saantinsa kokoaikaisen lomautuksen tai lyhennetyn työviikon perusteella kestää alle 65 maksupäivää.
5 a §Yrittäjän oikeus korotettuun ansio-osaan
Ansiopäivärahaan oikeutetulle yrittäjälle maksetaan korotettua ansio-osaa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta siten kuin 3 §:ssä säädetään.
7 luku – Työmarkkinatukea koskevat yleiset säännökset
5 a §Työmarkkinatuen maksaminen alennettuna
Jos henkilö ei ole ajanjaksona, jolta hänelle on maksettu työmarkkinatukea yhteensä 65 päivältä, ollut riittävästi työssä tai työllistymistä edistävässä palvelussa, maksetaan hänelle seuraavalta 65 päivältä työmarkkinatuki alennettuna.
Alentaminen tehdään täyteen työmarkkinatukeen ja sen suuruus on 4,65 prosenttia.
Työmarkkinatukea saadessaan henkilön katsotaan 65 päivän aikana olleen riittävästi työssä tai työllistymistä edistävässä palvelussa, jos hän on kyseisenä aikana:
1) työssä yhteensä niin paljon, että työ kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin palkansaajan työssäoloehtoon;
2) ansainnut yritystoiminnassa yhteensä vähintään 23 prosenttia 5 luvun 7 §:n 1 momentin mukaisesta yrittäjän työssäoloehtoon vaaditusta kuukausiansiosta;
3) viisi päivää työllistymistä edistävässä palvelussa; tai
4) viisi päivää muussa valtioneuvoston asetuksella tarkemmin määritellyssä työllistymistä tukevassa palvelussa tai toiminnassa jonka ajalta henkilö on saanut työttömyyspäivärahaa työttömyyden perusteella.
Työmarkkinatuen 65 päivän ensimmäinen tarkastelujakso alkaa, kun henkilö alkaa saada työmarkkinatukea. Seuraavat tarkastelujaksot alkavat edellisen tarkastelujakson päättymisestä. Tarkastelujakso alkaa uudelleen alusta ja etuus maksetaan ilman 2 momentissa tarkoitettua alentamista, kun henkilö palaa työmarkkinatuen saajaksi:
1) työllistyttyään kokoaikatyössä yhdenjaksoisesti yli kahden viikon ajan;
2) työllistyttyään päätoimisesti yrittäjänä tai sitä vastaavalla tavalla omassa työssään yhdenjaksoisesti yli kahden viikon ajan;
3) sen jälkeen kun hänen työttömyyspäivärahansa on hylätty 4 luvun 3 § tai 5 §:n perusteella; tai
4) 2 a luvussa tarkoitetun korvauksettoman määräajan tai työssäolovelvoitteen jälkeen.
Henkilön työmarkkinatukea ei alenneta 2 momentissa tarkoitetulla tavalla eikä hänen 3 momentissa tarkoitettua aktiivisuuttaan seurata, jos:
1) hänellä on vireillä työkyvyttömyyseläkehakemus;
2) hän työskentelee omais- tai perhehoitajana;
3) hän saa 4 luvun 7 §:ssä tarkoitettua työkyvyttömyyden tai vamman perusteella myönnettyä etuutta; tai
4) hänen yhdenjaksoinen työmarkkinatuen saantinsa kokoaikaisen lomautuksen tai lyhennetyn työviikon perusteella kestää alle 65 maksupäivää.
10 §Omavastuuaika
Työmarkkinatukea maksetaan sen jälkeen, kun henkilö on ollut työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa yhteensä viittä täyttä työpäivää vastaavan ajan enintään kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Lain 5 luvun 13 §:n 1 momenttia ja 7 luvun 10 §:n 1 momenttia sovelletaan, jos omavastuuaika alkaa tämän lain tultua voimaan.
2.Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) 4 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1301/2002, seuraavasti:
4 §Ansiopäivärahojen rahoitus
Valtionosuutena työttömyyskassalle maksetaan kustakin ansiopäivärahasta työttömyysturvalain 6 luvun 1 §:n mukaista peruspäivärahaa vastaava määrä. Jos ansiopäiväraha maksetaan työttömyysturvalain 4 luvun mukaisesti soviteltuna tai vähennettynä tai 6 luvun 3 a §:n mukaisesti alennettuna, valtionosuutena maksetaan se määrä, joka vastaa peruspäivärahan suhteellista osuutta kustakin täydestä työttömyysturvalain 6 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan määräytyvästä ansiopäivärahasta.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
3.Laki työttömyyskassalain 25 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työttömyyskassalain (603/1984) työttömyyskassalain (603/1984) 25 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1190/2009, seuraavasti:
25 §Yrittäjäkassan maksamien etuuksien rahoitus
Jos ansiopäiväraha maksetaan työttömyysturvalain 4 luvun mukaisesti soviteltuna tai vähennettynä tai 6 luvun 3 a §:n mukaisesti alennettuna, valtionosuutena maksetaan se määrä, joka vastaa peruspäivärahan ja lapsikorotuksen suhteellista osuutta kustakin täydestä työttömyysturvalain 6 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan määräytyvästä työttömyyspäivärahasta.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
4.Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään sairausvakuutuslain (1224/2004) 11 luvun 6 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on laeissa 1201/2009, 1246/2010 ja 678/2014, siitä lailla 1201/2009 kumotun 2 kohdan tilalle uusi 2 kohta seuraavasti:
11 luku – Päivärahaetuuksien määrä
6 §Sairaus- ja vanhempainpäiväraha ja erityishoitoraha edeltävän etuuden perusteella
Jos vakuutettu on sairaus- tai vanhempainpäivärahaoikeuden tai erityishoitorahaoikeuden alkamista edeltävien neljän kuukauden aikana saanut työttömyysturvalain mukaista työttömyysetuutta, hänelle maksettava sairaus- ja vanhempainpäiväraha tai erityishoitoraha on vähintään 86 prosenttia hänelle maksetun etuuden määrästä. Tällöin ei työttömyysetuuden määrää laskettaessa oteta huomioon:
2) työttömyysturvalain 6 luvun 3 a §:ssä tai 7 luvun 5 a §:ssä tarkoitettua työttömyysetuuden alentamista;
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.