Ansiotuloverotuksen keventäminen ja verovähennysten korotukset
Laki vuoden 2019 tuloveroasteikosta ja laeiksi tuloverolain sekä perintö- ja lahjaverolain 7 a §:n muuttamisesta
Vuoden 2019 tuloveroasteikon tulorajoja ja useita verovähennyksiä korotetaan ansiotulojen verotuksen keventämiseksi. Lisäksi työasuntovähennyksen enimmäismäärää ja vapaaehtoistyöntekijöiden verovapaita matkakorvauksia kasvatetaan.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 14.9.2018
- Viimeisin tapahtuma
- 3.12.2018
- Äänestyksiä
- 33
- Puheenvuoroja
- 18
- Vahvistettu
- 14.12.2018
- Säädös
- 1115/2018
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Valtion tuloveroasteikon tulorajoihin tehdään 2,6 prosentin indeksitarkistus ja ansiotuloverotusta kevennetään pienituloisia painottaen korottamalla työtulovähennystä, kunnallisverotuksen perusvähennystä sekä eläketulovähennyksiä. Työasuntovähennystä nostetaan 250 eurosta 450 euroon kuukaudessa, vapaaehtoistyön verovapaiden kilometrikorvausten enimmäismäärä nostetaan 2 000 eurosta 3 000 euroon vuodessa ja korvausten piiriin lisätään julkisyhteisöt. Lisäksi vapaaehtoisen eläkevakuutuksen kuolemanvarakorvausten perintöverotusta korjataan ja liikennealan henkilöstölippujen verovapautta laajennetaan tytäryhtiöihin.
Mitä se tarkoittaa
Muutokset tulevat voimaan 1.1.2019 ja ne vähentävät verotuloja yhteensä noin 499 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on 245 miljoonaa ja kuntien 237 miljoonaa euroa (kuntien veromenetykset kompensoidaan valtionosuuksilla). Palkansaajien, eläkeläisten ja etuudensaajien verotus kevenee hieman, erityisesti pieni- ja keskituloisilla. Toisella paikkakunnalla työn vuoksi asuvat perheelliset saavat aiempaa suuremman asumisvähennyksen ja järjestöjen sekä julkisen sektorin vapaaehtoiset voivat saada enemmän verovapaita matkakorvauksia.
Näin eduskunta äänesti
Laki hyväksyttiin lopulta ilman äänestystä: yksikään edustaja ei lopullisessa käsittelyssä ehdottanut sen hylkäämistä. Äänestykset käytiin lain yksityiskohdista.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 14.12.2018.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
18 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin tuloveroasteikon muutoksista sekä veronkevennysten sosiaalisesta ja taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta. Oppositiopuolueet arvostelivat esitystä eriarvoistavaksi ja esittivät omia verovaihtoehtojaan erityisesti pieni- ja keskituloisten, eläkeläisten sekä lapsiperheiden tukemiseksi. Esitys oli kiistelty, ja useat oppositioryhmät jättivät siihen vastalauseita ja lausumaehdotuksia.
- Suosivatko veronkevennykset liikaa suurituloisia pieni- ja keskituloisten kustannuksella?
- Pitäisikö eläketulon ja palkkatulon verotus yhdenmukaistaa?
- Tulisiko lapsiperheiden tueksi tarkoitettu lapsivähennys palauttaa tuloverolakiin?
- PerussuomalaisetVastaan
Perussuomalaiset arvostelivat eläkeläisten kireämpää verotusta ja lapsivähennyksen poistoa sekä vaativat keskituloisten verotuksen keventämistä.
”Valitettavasti kokoomuslainen veropolitiikka näkyykin hyvin voimakkaasti tässä hallituksen esityksessä.”
— Sami Savio - SDPVastaan
SDP piti hallituksen linjaa eriarvoistavana ja esitti veronkevennysten keskittämistä pieni- ja keskituloisille sekä uutta työtulotukea kannustimeksi matalapalkkaiseen työhön.
”Sosiaalidemokraateilla on jälleen kerran vastuullisempi vaihtoehto hallituksen tuloveroasteikkoihin.”
— Timo Harakka - VihreätVastaan
Vihreät pitivät hallituksen veropolitiikkaa eriarvoistavana ja vaativat helpotuksia kaikkein pienituloisimmille sekä verotuksen ekologisuuden ja oikeudenmukaisuuden vahvistamista.
”Etenkin etuuksien saajat ovat jääneet vaille kevennyksiä, joita on jaettu avokätisemmin hallituksen omille taustajoukoille.”
— Ozan Yanar - VasemmistoliittoVastaan
Vasemmistoliitto katsoi verohelpotusten valuneen eniten hyvätuloisille ja vaati verotuksen progression kiristämistä sekä tulonmuuntojen kaltaisten veroporsaanreikien tukkimista.
”Sipilän hallitus on vähentänyt verojärjestelmän tulontasausvaikutusta ja kasvattanut eriarvoisuutta.”
— Hanna Sarkkinen - RKPPuolesta varauksin
RKP piti työn verotuksen keventämistä oikeansuuntaisena mutta vaati lausumassaan verotuksen painopisteen siirtämistä maltillisesti työn verotuksesta kulutuksen verotukseen.
”Tämän suhteen hallituksen esitys ensi vuoden tuloveroasteikkolaiksi on oikeansuuntainen.”
— Mats Nylund - KristillisdemokraatitPuolesta varauksin
Kristillisdemokraatit vaativat lapsivähennyksen palauttamista perheiden aseman parantamiseksi sekä ammattijärjestöjen jäsenmaksujen vähennysoikeuden rajaamista.
”Pitäisin perhepoliittisesti tärkeänä, että meillä edelleenkin tämä lapsivähennys säilyisi.”
— Päivi Räsänen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 18 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 14.9.2018Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 18.9.2018Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 15.11.2018Valiokunnan mietintö tai lausunto · valtiovarainvaliokunta
- 23.11.2018Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 28.11.2018Toinen käsittely · Täysistunto
- 30.11.2018Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain3
- 1Laki vuoden 2019 tuloveroasteikostaHyväksytty · 1115/2018 · 14.12.2018
- 2Laki tuloverolain muuttamisestaHyväksytty · 1116/2018 · 14.12.2018
- 3Laki perintö- ja lahjaverolain 7 a §:n muuttamisestaHyväksytty · 1117/2018 · 14.12.2018
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki vuoden 2019 tuloveroasteikosta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Vuodelta 2019 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain (1535/1992) perusteella valtiolle ansiotulosta suoritettava tulovero progressiivisen tuloveroasteikon mukaan seuraavasti:
Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, %
17 600 8,00 6,00
26 400 536,00 17,25
43 500 3 485,75 21,25
76 100 10 413,25 31,25
2 §
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
2.Laki tuloverolain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan tuloverolain (1535/1992) 58 §:n 8 momentti, sellaisena kuin se on 1515/2011, ja muutetaan 58 §:n 1 momentti, 69 §:n 2 momentti, 71 §:n 3 momentti, 95 a §:n 1 momentti, 100 §:n 2 momentti, 101 §:n 2 momentti, 106 § ja 125 §:n 2 momentti, sellaisena kuin niistä ovat 58 §:n 1 momentti ja 71 §:n 3 momentti laissa 1246/2013, 95 a § 1 momentti laissa 1141/2007, 100 §:n 2 momentti sekä 101 §:n 2 momentti laissa 1510/2016 sekä 106 § ja 125 §:n 2 momentti laissa 876/2017, seuraavasti:
58 §Korkomenot
Verovelvollisella on oikeus vähentää pääomatuloistaan velkojensa korot, jos velka kohdistuu veronalaisen tulon hankkimiseen, jollaisena pidetään myös osinkotuloa sen estämättä, että osinkotulo on 33 a—33 d §:n nojalla verovapaata tuloa (tulonhankkimisvelka ). Veronalaisena tulona ei kuitenkaan pidetä verovelvollisen tuloksi 53 a §:n nojalla luettua osakaslainaa.
69 §Tavanomainen henkilökuntaetu
Veronalaiseksi tuloksi ei katsota myöskään sitä toimialalla tavanomaista ja kohtuullista etua, jonka liikenteenharjoittajan tai liikenteenharjoittajan toimintaa välittömästi palvelevan samaan konserniin kuuluvan yhtiön palveluksessa tai edellä mainittujen palveluksesta eläkkeellä oleva verovelvollinen saa työnantajalta matkaan oikeuttavana vapaa- tai alennuslippuna.
71 §Verovapaat matkakustannusten korvaukset
Työnantajalta työmatkasta saatuun matkakustannusten korvaukseen rinnastetaan 21 §:ssä tarkoitetulta osittain verovapaalta yhteisöltä tai 22 §:ssä tarkoitetulta yleishyödylliseltä yhteisöltä saatu matkakustannusten korvaus kyseisen yhteisön hyväksi sen toimeksiannosta tehdystä matkasta silloinkin, kun verovelvollinen ei ole työsuhteessa yhteisöön tai ei muuten saa palkkaa työstä, johon matka liittyy. Tällaisesta matkakustannusten korvauksesta on kuitenkin verovapaata tuloa vain:
1) päiväraha enintään kahdeltakymmeneltä päivältä kalenterivuodessa;
2) majoittumiskorvaus;
3) matkustamiskustannusten korvaus, jota voidaan suorittaa myös verovelvollisen asunnolta tehdystä matkasta 72 §:n 4 momentin estämättä; matkakustannusten korvauksesta muulla kuin julkisella kulkuneuvolla tehdystä matkasta on verovapaata enintään 3 000 euroa kalenterivuodelta.
95 a §Työasuntovähennys
Jos verovelvollinen on varsinaisen työpaikkansa sijainnin vuoksi vuokrannut käyttöönsä asunnon (työasunto ) ja verovelvollisella on myös toinen asunto, jossa hän puolisonsa tai alaikäisen lapsensa kanssa asuu (vakituinen asunto ), vähennetään verovelvollisen tulonhankkimiskuluina 450 euroa jokaista sellaista täyttä kalenterikuukautta kohti, jona hänellä on ollut kaksi asuntoa (työasuntovähennys ). Vähennyksenä myönnetään kuitenkin enintään verovelvollisen työasunnosta maksamaa vuokraa vastaava määrä. Vähennyksen myöntäminen edellyttää, että vakituinen asunto sijaitsee yli 100 kilometrin etäisyydellä työasunnosta ja siitä varsinaisesta työpaikasta, jonka sijainnin vuoksi työasunto on hankittu.
100 §Valtionverotuksen eläketulovähennys
Täyden eläketulovähennyksen määrä lasketaan siten, että luvulla 3,867 kerrotun täyden kansaneläkkeen määrästä vähennetään progressiivisen tuloveroasteikon alimman verotettavan tulon määrä ja jäännös pyöristetään seuraavaan täyteen kymmenen euron määrään.
101 §Kunnallisverotuksen eläketulovähennys
Täyden eläketulovähennyksen määrä lasketaan siten, että luvulla 1,395 kerrotun täyden kansaneläkkeen määrästä vähennetään 1 480 euroa ja jäännös pyöristetään seuraavaan täyteen kymmenen euron määrään. Eläketulovähennys ei kuitenkaan voi olla eläketulon määrää suurempi. Jos verovelvollisen puhdas ansiotulo ylittää täyden eläketulovähennyksen määrän, eläketulovähennystä pienennetään 51 prosentilla ylimenevän osan määrästä.
106 §Kunnallisverotuksen perusvähennys
Jos verovelvollisen luonnollisen henkilön puhdas ansiotulo edellä mainittujen vähennysten jälkeen ei ole 3 305 euron määrää suurempi, on siitä vähennettävä tämän tulon määrä. Jos puhtaan ansiotulon määrä mainittujen vähennysten jälkeen ylittää täyden perusvähennyksen määrän, vähennystä pienennetään 18 prosentilla yli menevän tulon määrästä.
125 §Työtulovähennys
Vähennys on 12,2 prosenttia 1 momentissa tarkoitettujen tulojen 2 500 euroa ylittävältä osalta. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin 1 630 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 33 000 euroa vähennyksen määrä pienenee 1,72 prosentilla puhtaan ansiotulon 33 000 euroa ylittävältä osalta. Vähennys tehdään ennen muita tuloverosta tehtäviä vähennyksiä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2019 toimitettavassa verotuksessa.
3.Laki perintö- ja lahjaverolain 7 a §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 7 a §:ään siitä lailla 1320/2016 kumotun 2 momentin tilalle uusi 2 momentti seuraavasti:
7 a §
Perintöveroa on 1 momentin estämättä suoritettava vapaaehtoiseen yksilölliseen eläkevakuutukseen liittyvän kuolemanvaravakuutuksen perusteella saadusta vakuutuskorvauksesta eläkevakuutuksen säästösummaan saakka.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Lakia sovelletaan vakuutuskorvaukseen, joka on saatu lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen tapahtuneen kuolemantapauksen johdosta.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.