HE 126/2024 vpHyväksytty muutettunaVireille 23.9.2024

Asumistuen kiristykset ja varallisuusrajat

Lait yleisestä asumistuesta ja eläkkeensaajan asumistuesta annettujen lakien muuttamisesta

Yleiseen asumistukeen ja eläkkeensaajan asumistukeen tulee varallisuusrajat ja kiristyksiä, jotka pienentävät tai lakkauttavat tuen varallisuutta omistavilta ruokakunnilta. Lisäksi asumistuki pienenee kuudessa kaupungissa asumismenojen enimmäisrajojen laskemisen vuoksi.

Tila
Hyväksytty muutettuna
Vireille
23.9.2024
Viimeisin tapahtuma
13.12.2024
Äänestyksiä
2
Puheenvuoroja
18
Vahvistettu
19.12.2024
Säädös
910/2024

Mitä ehdotetaan

Yleiseen asumistukeen palautetaan varallisuusharkinta, asetetaan 50 000 euron nettovarallisuuden enimmäisraja tuen saamiselle ja siirretään kuusi kuntaa (Kouvola, Mikkeli, Pori, Kajaani, Lappeenranta ja Vaasa) alempaan kuntaryhmään III. Lisäksi eläkkeensaajan asumistuen varallisuusrajoja alennetaan, omaisuuden tulovaikutusta kiristetään ja tulojen mukaista lisäomavastuuprosenttia nostetaan 41,3 prosentista 43,5 prosenttiin sekä yrittäjien asumistukitulojen arviointisääntöjä täsmennetään.

Mitä se tarkoittaa

Lait tulevat voimaan 1.1.2025 alkaen ja muutokset tulevat voimaan tuen vuositarkistusten yhteydessä. Yleisessä asumistuessa varallisuusharkinta (10 000 € raja yksinasuvalle ja 20 000 € useamman aikuisen ruokakunnalle) pienentää tukea noin 3 700 ruokakunnalla ja lakkauttaa sen noin 2 200:lta, ja kuntaryhmämuutos pienentää tukea noin 11 700 ruokakunnalla keskimäärin 28 euroa kuukaudessa. Eläkkeensaajan asumistuessa muutokset koskevat noin 203 000 saajaa (keskimääräinen vähennys 15,60 €/kk), ja tuki lakkaa kokonaan noin 7 600 henkilöltä. Muutokset vahvistavat julkista taloutta kymmenillä miljoonilla euroilla, mutta kasvattavat jonkin verran kuntien ja valtion toimeentulotukimenoja.

Näin eduskunta äänesti

2. käsittely · 10.12.2024

Eduskunta hyväksyi lain äänin 112–56.

112
Jaa · hyväksyttiin
56
Ei

Keskusta äänesti hallituksen kanssa. 31 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗

Näin sali äänesti
VASSDPVIHRKESKRKPLIIKKDKOKPSTVPuhemies

Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Osoita palloa nähdäksesi edustajan. Paikat nykyisen istumajärjestyksen mukaan (päivitetty 17.10.2026). 7 äänestänyttä edustajaa ei ole nykyisessä istumajärjestyksessä.

Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 19.12.2024.

Keskustelu salissa

Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.

18 puheenvuoroa · 2 keskustelua

Keskustelun pääkohdat

Keskustelussa väiteltiin yleisen asumistuen ja eläkkeensaajan asumistuen leikkauksista, varallisuusrajojen palauttamisesta sekä eräiden kaupunkien kuntaryhmityksen alentamisesta. Hallituspuolue katsoi toimien vahvistavan julkista taloutta ja kohdentavan tuet kaikkein vähävaraisimmille. Oppositio vastusti esitystä jyrkästi katsoen sen lisäävän byrokratiaa ja ajavan pienituloiset sekä eläkeläiset entistä syvempään ahdinkoon.

  • Ovatko varallisuusharkinnan tuomat säästöt perusteltuja suhteessa sen lisäämään Kelan byrokratiaan?
  • Kohdistuvatko eläkkeensaajan asumistuen leikkaukset kohtuuttomasti pienituloisiin vanhuksiin?
  • Aiheuttaako kuuden kaupungin kuntaryhmän muutos asuntomarkkinoiden vääristymistä ja toimeentulotuen kasvua?
  • KokoomusPuolesta

    Kokoomus kannattaa esitystä, koska se vahvistaa julkista taloutta ja kohdentaa tuet eniten tarvitseville yhtenäistäen samalla tukijärjestelmien määräytymisperusteita.

    ”Varallisuusharkinnan lisäämisellä on tarkoitus kohdentaa yleistä asumistukea sitä eniten tarvitseville ja vähävaraisille tuensaajille.”
    — Mia Laiho
  • SDPVastaan

    SDP vastustaa esitystä, koska leikkaukset heikentävät pienituloisten ja eläkeläisten asemaa ja varallisuusharkinnasta saatavat säästöt hupenevat byrokratian kasvuun.

    ”Nyt hallitus aikoo kasvattaa byrokratiaa ja vaikeuttaa tuensaajien tilannetta, vaikka muutosten taloudelliset hyödyt ovat mitättömiä.”
    — Kim Berg
  • VihreätVastaan

    Vihreät vastustavat lakia, koska leikkaukset kohdistuvat haavoittuvassa asemassa oleviin eläkeläisiin eikä toimien yhteisvaikutuksia ole arvioitu riittävästi.

    ”Itse asiassa se syö jo aika ison osan kustannuksinakin tästä arvioidusta säästöstä, ja on vaikea ymmärtää, miksi tämä olisi järkevää tehdä.”
    — Hanna Holopainen
  • Vasemmistoliitto vaatii esityksen hylkäämistä vedoten leikkausten kasautumiseen pienituloisille ja varallisuusharkinnan byrokraattisuuteen.

    ”Kokonaisuudessaan päätöksen haitat ylittävät merkittävästi valtiontaloudelle tavoiteltavien säästöjen määrän, joiden toteutumiseen liittyy esityksenkin mukaan epävarmuutta.”
    — Aino-Kaisa Pekonen

Kooste on tuotettu tekoälyllä 18 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.

Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 126/2024 vp sisältyvien 1. ja 2. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.

Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.

Käsittelyn vaiheet

Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.

  1. 23.9.2024Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
  2. 24.9.2024Lähetekeskustelu · Täysistunto
  3. 27.11.2024Valiokunnan mietintö tai lausunto · sosiaali- ja terveysvaliokunta
  4. 3.12.2024Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
  5. 11.12.2024Toinen käsittely · Täysistunto
  6. 12.12.2024Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Päätökset lakiehdotuksittain2

  • 1Laki yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 910/2024 · 19.12.2024
  • 2Laki eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 11 ja 12 §:n muuttamisestaHyväksytty · 911/2024 · 19.12.2024

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.

1.Laki yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan yleisestä asumistuesta annetun lain (938/2014) 27 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1143/2017, muutetaan 10 §:n 3 momentti, 12 §:n 4 ja 5 momentti, 18 §, 19 §:n 1 momentti ja 51 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 10 §:n 3 momentti laissa 1241/2023 ja 51 §:n 1 momentti laissa 1143/2017, sekä lisätään lakiin siitä lailla 1241/2023 kumotun 13 §:n tilalle uusi 13 § seuraavasti:

10 §Enimmäisasumismenot

Kunnat jaetaan kuntaryhmiin seuraavasti:

1) I kuntaryhmään kuuluvat: Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa;

2) II kuntaryhmään kuuluvat: Hyvinkää, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Kuopio, Lahti, Lohja, Nokia, Nurmijärvi, Oulu, Porvoo, Raisio, Riihimäki, Rovaniemi, Seinäjoki, Sipoo, Siuntio, Tampere, Turku, Tuusula ja Vihti;

3) III kuntaryhmään kuuluvat muut kuin 1 tai 2 kohdassa mainitut kunnat.

12 §Asumistuessa huomioon otettavat tulot

Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään:

1) yrittäjänä, maatalousyrittäjänä sekä apurahan saajana saatu tulo otetaan huomioon yrittäjän eläkelain (1272/2006) ja maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) perusteella vahvistetun työtulon mukaisena, jollei yrittäjän tulotasoa kuvaavista muista tiedoista ilmene, että yrittäjän tulotaso on vähintään kaksinkertainen vahvistettuun työtuloon verrattuna; sekä

2) metsätalouden tulona otetaan huomioon varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/2005) 7 §:n 3 momentin mukaan vahvistettu metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto kerrottuna metsän pinta-alalla.

Korko- ja osinkotulot otetaan tuloina huomioon, jos ruokakunnan jäsenen henkilökohtaiset korko- ja osinkotulot yhteensä ylittävät 10 euroa kuukaudessa. Korkotuloja arvioitaessa talletuksista vähennetään käyttövaroina 2 000 euroa. Vähennys tehdään jokaisen ruokakunnan jäsenen talletuksista erikseen.

13 §Tulo omaisuudesta

Edellä 12 §:ssä tarkoitettuihin tuloihin lisätään ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden yhteenlasketusta 2 momentin mukaisesta omaisuudesta 20 prosenttia jaettuna kahdellatoista siltä osin kuin se ylittää 10 000 euroa, jos ruokakuntaan kuuluu yksi aikuinen ja 20 000 euroa, jos ruokakuntaan kuuluu enemmän kuin yksi aikuinen. Omaisuudesta vähennetään velat lukuun ottamatta kulutusluottoja ja muita lyhytaikaisia velkoja.

Pysyviä kuukausituloja laskettaessa otetaan omaisuutena huomioon ruokakuntaan kuuluvan henkilön omistamat:

1) kiinteistöt lukuun ottamatta omassa käytössä olevia vapaa-ajan asuntoja;

2) elinkeinotoiminnan ja maatalouden varat sekä osuudet yhtymien varoista;

3) asunto-osakkeet;

4) metsäomaisuus;

5) talletukset, obligaatiot, joukkovelkakirjat ja muu vastaava omaisuus;

6) julkisesti noteeratut osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet; sekä

7) vakuutussijoitukset.

Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu omaisuus otetaan huomioon verotuksessa vahvistetun tai lasketun arvon mukaisena. Metsäomaisuuden arvona otetaan huomioon 12 §:n 4 momentin 2 kohdassa tarkoitettu metsätalouden tulo kerrottuna luvulla kymmenen. Obligaatiot ja joukkovelkakirjat otetaan huomioon käyvän arvon mukaisina. Julkisesti noteeratun osakkeen ja sijoitusrahasto-osuuden arvoksi otetaan 70 prosenttia myöntö- tai tarkistusajankohtaa edeltävän vuoden viimeisen pörssipäivän arvosta. Vakuutussijoitukset otetaan huomioon takaisinostoarvoon.

Talletuksista vähennetään käyttövaroina 2 000 euroa. Vähennys tehdään jokaisen ruokakunnan jäsenen talletuksista erikseen.

Omaisuutena ei kuitenkaan oteta huomioon ruokakunnan jäsenen osuutta kuolinpesässä, asuntosäästöpalkkiotilillä olevia talletuksia eikä lapsen omaisuutta.

Jos ruokakunnan 2 momentin mukainen omaisuus velkojen ja käyttövaravähennyksen vähentämisen jälkeen on vähintään 50 000 euroa, asumistukeen ei ole oikeutta.

18 §Takautuva hakuaika

Asumistuki myönnetään takautuvasti enintään hakemista edeltävältä kuukaudelta, jos tuen saamisen edellytykset ovat jo tuolloin täyttyneet. Samoin menetellään korotettaessa asumistukea 27 §:n perusteella. Erityisestä syystä asumistuki voidaan myöntää tai korottaa pidemmältä ajalta takautuvasti.

19 §Asumistuen hakijan ilmoitusvelvollisuus

Asumistukihakemuksessa on ilmoitettava:

1) hakijan ja muiden ruokakuntaan kuuluvien henkilöllisyystiedot;

2) asumismenot ja niiden määrittämiseksi tarvittavat tiedot;

3) tiedot kaikkien ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden 12 §:ssä tarkoitetuista tuloista ja 13 §:ssä tarkoitetusta omaisuudesta.

51 §Indeksisidonnaisuus

Tässä laissa säädetyt rahamäärät, lukuun ottamatta 12 §:ssä säädettyä käyttövaravähennyksen määrää, 13 §:ssä säädettyjä omaisuusrajoja ja käyttövaravähennyksen määrää, 16 §:ssä säädettyä pienintä perusomavastuuosuutta, 24 §:ssä säädettyä pienintä maksettavaa tukea, 20 ja 27 §:ssä säädettyjä tuensaajan ilmoitusvelvollisuutta ja tuen tarkistamista koskevia tulojen ja asumismenojen muutosten määriä sekä 10 §:ssä säädettyjä enimmäisasumismenoja, sidotaan hintatason muutoksiin kansaneläkeindeksistä annetun lain (456/2001) mukaisesti.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 ja sitä sovelletaan siitä ja myöhäisemmästä ajankohdasta myönnettävään tai tarkistettavaan tukeen.

2.Laki eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 11 ja 12 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) 11 §:n 3 momentti ja 12 §:n 5 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 11 §:n 3 momentti laissa 1229/2019 ja 12 §:n 5 momentti laissa 1154/2007, seuraavasti:

11 §Asumismenojen omavastuuosuus

Lisäomavastuu on 43,5 prosenttia siitä vuositulon osasta, joka ylittää 7 415 euroa. Avio- tai avoliitossa olevan henkilön lisäomavastuu on 43,5 prosenttia siitä puolisoiden yhteenlasketun vuositulon osasta, joka:

1) ylittää 10 637 euroa, jos toisella puolisolla ei ole oikeutta eläkkeensaajan asumistukeen; tai

2) ylittää 12 106 euroa, jos molemmilla puolisoilla on oikeus eläkkeensaajan asumistukeen.

12 §Vuositulo

Vuositulona otetaan lisäksi huomioon 15 prosenttia siitä 13 §:n mukaisesta omaisuudesta, josta on vähennetty velat ja jolla hakijan omaisuus ylittää 10 820 euroa tai avio- tai avopuolisoiden omaisuus yhteensä ylittää 17 312 euroa.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 ja sitä sovelletaan siitä ja myöhäisemmästä ajankohdasta myönnettävään tai tarkistettavaan tukeen.

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi yleisestä asumistuesta annettua lakia ja eläkkeensaajan asumistuesta annettua lakia. Esityksen mukaan tuen määräytymisperusteisiin palautettaisiin varallisuusharkinta ja asumistuessa huomioon otettavia enimmäisasumismenoja koskevaa kuntaryhmitystä tarkistettaisiin. Yrittäjän tuloja koskevaa säännöstä täsmennettäisiin. Eläkkeensaajan asumistuen määräytymisperusteita muutetaan vastaavasti ja omaisuuden ja tulojen vaikutusta kiristettäisiin. Lisäksi tehtäisiin joitain teknisluontoisia täsmennyksiä. Esitys perustuu pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan ja vuosien 2025–2028 julkisen talouden suunnitelmaan. Esitys liittyy valtion vuoden 2025 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2025.

Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 25.8.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.