HE 128/2016 vpHyväksytty muutettunaVireille 1.9.2016

Haja-asutuksen jätevesivaatimusten kohtuullistaminen

Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta

Haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätevesijärjestelmien uudistamisvelvoitteita kevennetään. Tiukkaa määräaikaa sovelletaan jatkossa vain ranta- ja pohjavesialueilla, kun taas muualla jätevesiremontti tulee pakolliseksi vasta muiden suurten remonttien yhteydessä.

Tila
Hyväksytty muutettuna
Vireille
1.9.2016
Viimeisin tapahtuma
21.12.2016
Äänestyksiä
3
Puheenvuoroja
67
Vahvistettu
13.1.2017
Säädös
19/2017

Mitä ehdotetaan

Ennen vuotta 2004 rakennettujen kiinteistöjen jätevesijärjestelmät on saatettava perustason puhdistusvaatimusten mukaisiksi 31.10.2019 mennessä vain silloin, jos kiinteistö sijaitsee enintään 100 metrin päässä vesistöstä tai merestä taikka pohjavesialueella. Muilla alueilla kiinteästä määräajasta luovutaan, ja jätevesijärjestelmä on uusittava vasta tiettyjen luvanvaraisten korjaus- ja muutostöiden yhteydessä. Lisäksi poikkeamisluvan myöntämisen edellytyksiä lievennetään ja puhdistusvaatimukset siirretään asetuksesta lain tasolle.

Mitä se tarkoittaa

Muutos koskee noin 290 000 haja-asutusalueen vanhaa pientaloa sekä vapaa-ajan asuntoja. Tiukan määräajan (31.10.2019) piiriin jää arviolta noin 20 000 pientaloa, kun taas valtaosalla haja-asutuksen kiinteistönomistajista pakollisen remontin ajankohta siirtyy myöhemmäksi. Järjestelmän uudistamiskustannukset vaihtelevat tyypillisesti 1 000–10 000 euron välillä (keskimäärin noin 4 000 euroa), ja työhön voi hyödyntää kotitalousvähennystä. Kuntien viranomaisille muutos tuo alkuvaiheessa lisää neuvontaa ja poikkeamishakemusten käsittelyä.

Näin eduskunta äänesti

2. käsittely · 20.12.2016

Eduskunta hyväksyi lain äänin 116–55.

116
Jaa · hyväksyttiin
55
Ei

KD äänesti hallituksen kanssa. 28 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗

Näin sali äänesti
VASSDPVIHRKESKRKPKDKOKPSPuhemies

Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.

Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 13.1.2017.

Keskustelu salissa

Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.

67 puheenvuoroa · 3 keskustelua

Keskustelun pääkohdat

Keskustelussa kiisteltiin haja-asutuksen jätevesivaatimusten keventämisestä ja määräaikojen siirtämisestä. Hallituspuolueet pitivät muutosta terveen järjen mukaisena kohtuullistamisena, joka poistaa kohtuuttomat kustannukset ja byrokratian kuivanmaan kiinteistöiltä. Oppositio puolestaan arvosteli esitystä vesiensuojelun tavoitteiden heikentämisestä, kuntien päätösvallan rajoittamisesta sekä epäselvistä poikkeusperusteista.

  • Heikentääkö velvoitteiden keventäminen liikaa vesiensuojelua ja Itämeren tilaa?
  • Pitäisikö 100 metrin etäisyys vesistöstä mitata purkuputkesta eikä rakennuksen seinästä?
  • Kaventaako laki perusteettomasti kuntien oikeutta asettaa tiukempia ympäristömääräyksiä?
  • Selkeyttääkö lakimuutos sääntelyä vai lisääkö se kuntien tulkintataakkaa ja byrokratiaa?
  • KokoomusPuolesta

    Ryhmä tuki esitystä pitkään jatkuneen epäselvän tilanteen ratkaisuna, jossa sovitetaan yhteen ympäristönsuojelu ja kansalaisten hyväksyttävyys. Vaatimusten rajaaminen vain herkille alueille ja suuriin remontteihin nähtiin tasapainoisena kompromissina.

    ”Toivottavaa on, että tämä hallituksen esitys tässä muodossa on sekä ympäristönäkökulman että yleisen hyväksyttävyyden kannalta oikea ja, uskaltaisinko nyt sanoa, lopullinen”
    — Pauli Kiuru
  • Ryhmä tuki vahvasti esitystä ja katsoi sen poistavan maaseudun ja haja-asutusalueiden asukkaille sekä pienituloisille asetetut kohtuuttomat vaatimukset. Esityksen nähtiin lisäävän asukkaiden omaa harkinnanvapautta.

    ”Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta on meille perussuomalaisille tärkeä, sillä lain muuttamisella kohtuullistetaan ja selkeytetään haja-asutuksen talousjätevesien kiinteistökohtaista käsittelyä.”
    — Veera Ruoho
  • KeskustaPuolesta

    Ryhmä kannatti esitystä, koska se tuo pitkään jatkuneeseen jätevesikiistaan kohtuullisen ja tervejärkisen ratkaisun. Esityksen katsottiin suojelevan herkkiä vesistöjä samalla kun kuivanmaan kiinteistöt säästyvät turhilta ja kalliilta pakkoinvestoinneilta.

    ”Mielestäni järkevää on se, että jos ympäristölle ei aiheudu suurta riskiä, silloin ei kansalaisilta vaadita liikoja”
    — Kimmo Tiilikainen
  • SDPVastaan

    Ryhmä vaati lakiehdotuksen hylkäämistä, koska se asettaa aiemmin investoineet kansalaiset eriarvoiseen asemaan ja heikentää sääntelyn ennakoitavuutta. Lisäksi ryhmä arvosteli kuntien päätösvallan rajoittamista tiukempien normien asettamisessa sekä epämääräisiä poikkeuskriteerejä.

    ”Aivan ensiksi esitän, että tämä lakiehdotus hylätään vastalauseen 2 mukaisesti.”
    — Riitta Myller
  • VihreätVastaan

    Ryhmä vastusti esitystä ja kannatti sen hylkäämistä, sillä jätevesivelvoitteiden poistaminen suurelta osalta kiinteistöjä hidastaa vesistöjen ja Itämeren suojelua. Ryhmä piti myös 100 metrin etäisyyden mittaamista rakennuksen seinästä purkuputken sijaan epäloogisena ja arvosteli kuntien vallan kaventamista.

    ”Kannatan edustaja Myllerin tekemää hylkäys-ehdotusta.”
    — Satu Hassi
  • Ryhmän kannoissa oli vaihtelua: toinen puhuja piti lainmuutosta tervetulleena helpotuksena maaseudun asukkaiden kalliisiin kustannuksiin, kun taas toinen katsoi esityksen vieneen liikaa päätösvaltaa kunnilta ja arvosteli 100 metrin seinärajauksen logiikkaa.

    ”Etenkin kun vertaa tämän vielä voimassa olevan lain vaatimuksiin, nämä lain muutokset ovat siihen nähden tervetulleita.”
    — Matti Semi
  • RKPVastaan

    Ryhmä vastusti esitystä, koska se jättää satojatuhansia jätevesiremontteja tekemättä ja heikentää siten hajakuormituksen vähentämistä. Lisäksi ryhmä kritisoi mittaustapaa talon seinästä sekä puuttumista kuntien itsemääräämisoikeuteen.

    ”Tämän esityksen mukaan 200 000 toimenpiteen arvioidaan jäävän tekemättä. Jokainen voi miettiä, onko tämä ympäristön kannalta hyvä asia.”
    — Anders Adlercreutz
  • Ryhmän puhuja kiitti esitystä siitä, että vähäisen käytön ja kuormituksen mökkikiinteistöjä ei pakoteta kalliisiin investointeihin, vaan asiassa käytetään talonpoikaisjärkeä.

    ”Kiitokset ministeri Tiilikaiselle siitä, että talonpoikaisjärkeä on käytetty tämän lain valmistelussa ainakin niin, että meidän silloin tällöin mökkiä, ulkohuussia ja kantovettä käyttävien ei tarvitse tehdä kalliita investointeja.”
    — Sari Tanus

Kooste on tuotettu tekoälyllä 67 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.

Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin ympäristövaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.

Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.

Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.

Käsittelyn vaiheet

Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.

  1. 1.9.2016Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Ympäristöministeriö
  2. 14.9.2016Lähetekeskustelu · Täysistunto
  3. 13.12.2016Valiokunnan mietintö tai lausunto · ympäristövaliokunta
  4. 16.12.2016Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
  5. 20.12.2016Toinen käsittely · Täysistunto
  6. 21.12.2016Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Päätökset lakiehdotuksittain1

  • 1Laki ympäristönsuojelulain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 19/2017 · 13.1.2017

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.

Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ympäristönsuojelulain (527/2014) 154 §:n 4 kohta, muutetaan 156, 157 ja 238 §, lisätään 154 a, 154 b, 156 a—156 d ja 157 a §, seuraavasti:

154 a §Haja-asutuksen kuormitusluku

Haja-asutuksen kuormitusluvulla osoitetaan yhden asukkaan käsittelemättömien talousjätevesien keskimääräinen kuormitus orgaanisen aineen, fosforin ja typen osalta grammoina vuorokaudessa. Kuormitusluku koostuu kuormituksen alkuperästä sekä eri kuormituslajien määristä.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä haja-asutuksen kuormitusluvusta.

154 b §Perustason puhdistusvaatimus

Talousjätevedet on puhdistettava siten, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineen osalta vähintään 80 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 30 prosenttia verrattuna haja-asutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen (perustason puhdistusvaatimus ).

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä talousjätevesien perustason puhdistusvaatimuksen mitoitusperusteista ja menetelmistä.

156 §Talousjätevesien käsittelyjärjestelmä

Kiinteistön omistajan on huolehdittava siitä, että talousjätevesien käsittelyä varten kiinteistöllä on kohteeseen soveltuva jätevesien käsittelyjärjestelmä. Käsittelyjärjestelmän soveltuvuutta arvioitaessa otetaan huomioon kiinteistön käytön aiheuttama käsittelemättömästä jätevedestä aiheutuva kuormitus, ympäristön pilaantumisen vaara ja muun jätevesijärjestelmän ominaisuudet, kiinteistön sijainti vesistön tai meren läheisyydessä tai vedenhankintakäytössä olevalla tai siihen soveltuvalla pohjavesialueella ja muut ympäristöolosuhteet.

Kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmä on suunniteltava ja rakennettava ja sitä on ylläpidettävä siten, että perustason puhdistusvaatimus täyttyy.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä jätevesijärjestelmän suunnittelusta, käytöstä ja huollosta.

156 a §Perustason puhdistusvaatimuksen toimeenpano rannalla ja pohjavesialueella

Kiinteistön omistajan on huolehdittava siitä, että enintään 100 metrin etäisyydellä vesistöstä tai merestä olevalla alueella tai vedenhankintakäytössä olevalla tai siihen soveltuvalla pohjavesialueella ennen vuotta 2004 voimassa olleisiin rakentamisajankohdan mukaisiin vaatimuksiin tai myönnettyyn rakennuslupaan perustuva jätevesien käsittelyjärjestelmä täyttää perustason puhdistusvaatimuksen. Etäisyys on määritettävä keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta sitä lähinnä sijaitsevan sellaisen rakennuksen, jossa muodostuu talousjätevesiä, seinään.

156 b §Perustason puhdistusvaatimuksen toimeenpano muulla alueella

Kiinteistön omistajan on huolehdittava siitä, että muualla kuin 156 a §:ssä tarkoitetulla alueella olevan, 156 a §:ssä tarkoitetun jätevesien käsittelyjärjestelmän korjaus- ja muutostyössä huolehditaan siitä, että perustason puhdistusvaatimus täyttyy, kun kiinteistöllä:

1) rakennetaan vesikäymälä tai tehdään vesi- ja viemärilaitteistoja koskeva luvanvarainen korjaus- ja muutostyö, jossa järjestelmä uusitaan tai kokonaisuudessaan korjataan; tai

2) tehdään rakennuksen rakentamiseen verrattavissa oleva rakennuslupaa edellyttävä korjaus- ja muutostyö.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuilla kiinteistöillä on myös huolehdittava siitä, että kiinteistöä ylläpidetään siten, että perustason puhdistusvaatimus täyttyy tehtyjen toimenpiteiden jälkeenkin.

156 c §Perustasoa ankarampi puhdistusvaatimus

Riippumatta siitä mitä 154 b, 156, 156 a ja 156 b §:ssä säädetään, kiinteistön jätevesijärjestelmän on täytettävä perustasoa ankarampi puhdistusvaatimus, jos siitä muualla laissa säädetään tai lain nojalla säädetään tai määrätään.

Kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä voidaan antaa 202 §:n nojalla perustason puhdistusvaatimusta ankarampia vaatimuksia, jos ne ovat perusteltuja paikallisten ympäristöolosuhteiden vuoksi.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään ohjeellisesta puhdistustasosta, joka talousjätevesien puhdistuksella tulisi saavuttaa, jos kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä annetaan perustason puhdistusvaatimusta ankarampi vaatimus.

156 d §Talousjätevesien käsittelyvaatimuksista poikkeaminen

Kunnan toimivaltainen viranomainen voi hakemuksesta myöntää luvan poiketa perustason puhdistusvaatimuksista 156 a §:ssä tarkoitetulla alueella enintään viiden vuoden määräajaksi kerrallaan.

Poikkeamisen myöntämisen edellytyksenä on, että ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta on kiinteistön käyttö huomioon ottaen pidettävä huomattavan vähäisenä verrattuna käsittelemättömän jäteveden aiheuttamaan kuormitukseen tai käsittelyjärjestelmän parantamiseksi edellytetyt toimet korkeiden kustannusten ja teknisen vaativuuden vuoksi kokonaisuutena arvioiden ovat kiinteistön haltijalle kohtuuttomat. Arvioitaessa toimien kohtuuttomuutta kiinteistön haltijan kannalta otetaan huomioon:

1) kiinteistön sijainti viemäriverkoston piiriin ulotettavaksi tarkoitetulla alueella;

2) kiinteistön haltijan ja kiinteistöllä vakituisesti asuvien korkea ikä ja muut vastaavat elämäntilanteeseen liittyvät erityiset tekijät;

3) kiinteistön haltijan pitkäaikainen työttömyys tai sairaus taikka muu näihin rinnastuva sosiaalinen suorituseste.

Myönnetty lupa raukeaa, jos kiinteistön käyttö muuttuu siten että kuormitus lisääntyy tai kiinteistön omistus tai hallinta vaihtuu.

157 §Selvitys talousjätevesijärjestelmästä ja käyttö- ja huolto-ohjeet

Kiinteistön omistajan on huolehdittava siitä, että talousjätevesijärjestelmästä on jätevesistä ympäristöön aiheutuvan kuormituksen arviointia varten selvitys ja järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet. Ne on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Selvityksen on sisällettävä kuvaus kiinteistön jätevesien käsittelyratkaisusta ja arvio ympäristöön aiheutuvasta kuormituksesta ja puhdistusvaatimusten täyttymisestä sekä muut järjestelmää koskevat olennaiset tiedot. Käyttö- ja huolto-ohjeiden on sisällettävä tarvittavat tiedot jätevesijärjestelmän ja jätevesien käsittelyjärjestelmän asianmukaista käyttöä ja kunnossapitoa varten.

Jos jätevesijärjestelmästä on laadittu 157 a §:ssä tarkoitettu suunnitelma, 1 momentissa tarkoitettua selvitystä ei tarvitse olla.

Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeista säädetään lisäksi maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) ja sen nojalla.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä jätevesijärjestelmää koskevan selvityksen ja käyttö- ja huolto-ohjeiden sisällöistä.

157 a §Jätevesijärjestelmää koskeva suunnitelma

Kiinteistön omistajan on huolehdittava siitä, että talousjätevesijärjestelmästä laaditaan suunnitelma silloin, kun järjestelmä rakennetaan tai olemassa olevan järjestelmän toimintaa tehostetaan.

Jätevesijärjestelmää koskeva suunnitelma on liitettävä maankäyttö- ja rakennuslain nojalla tehtävään lupahakemukseen.

Suunnitelman on sisällettävä riittäviin lähtötietoihin perustuvat tiedot jätevesien käsittelyjärjestelmän mitoituksesta, rakenteesta, toimintaperiaatteesta, arvio saavutettavasta käsittelytuloksesta ja jätevesien ympäristökuormituksesta sekä muut järjestelmän rakentamiseksi, käyttämiseksi ja valvomiseksi tarpeelliset tiedot.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä jätevesijärjestelmää koskevan suunnitelman sisällöstä.

238 §Kiinteistön jätevesijärjestelmä

Jos kiinteistön talousjätevesistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa, 154 b §:ssä säädettyjä käsittelyvaatimuksia ei sovelleta 156 a tai 156 b §:ssä tarkoitetulla alueella sijaitsevan sellaisen kiinteistön 9 päivänä maaliskuuta 2011 olemassa olleeseen käyttökuntoiseen jätevesijärjestelmään, jonka kiinteistöllä vakituisesti asuva haltija tai haltijat ovat viimeistään mainittuna päivänä täyttäneet 68 vuotta.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Jätevesien käsittelyjärjestelmä, joka on tehty ennen vuotta 2004 rakentamisajankohtanaan voimassa olleiden vaatimusten tai myönnetyn rakennusluvan mukaisesti ja joka sijaitsee 156 a §:ssä tarkoitetulla alueella, on saatettava tämän lain 154 b §:ssä säädetyn mukaiseksi viimeistään 31 lokakuuta 2019.

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Esityksessä ehdotetaan, että ympäristönsuojelulain haja-asutuksen talousjätevesien kiinteistökohtaista käsittelyä koskevaa sääntelyä kohtuullistetaan ja selkeytetään eräiltä osin. Muutokset koskisivat ennen vuotta 2004 voimassa olleisiin rakentamisajankohdan mukaisiin vaatimuksiin tai myönnettyyn rakennuslupaan perustuvia jätevesien käsittelyjärjestelmiä koskevaa sääntelyä. Ehdotuksen mukaan jäteveden perustason puhdistustasovaatimuksen noudattaminen riippuisi siitä, millaisella alueella kiinteistö sijaitsee ja toisaalta myös osin siitä, millaisia toimia kiinteistöllä tehdään. Perustason puhdistusvaatimuksesta ja haja-asutuksen kuormitusluvusta ehdotetaan säädettävän lain tasolla nykyisen asetustasoisen sääntelyn sijasta. Esityksessä ehdotetaan, että enintään 100 metrin etäisyydellä vesistöstä tai merestä olevalla alueella kuten myös vedenhankintakäytössä olevalla tai siihen soveltuvalla pohjavesialueella tulisi kiinteistökohtainen talousjätevesien käsittelyjärjestelmä muuttaa vastaamaan perustason puhdistustasovaatimusta 31 päivään lokakuuta 2019 mennessä. Tästä velvollisuudesta voisi kunnan toimivaltainen viranomainen myöntää nykyiseen tapaan poikkeuksen, jonka myöntämisen edellytyksiä kuitenkin lievennettäisiin nykyisestä. Poikkeamisesta ehdotetaan säädettävän omassa pykälässään selvyyden vuoksi. Esityksessä ehdotetaan, että muualla kuin edellä tarkoitetuilla alueilla perustason puhdistusvaatimus tulisi noudatettaviksi silloin, kun kiinteistöllä tehdään tietynlaisia korjaus- ja muutostöitä. Jos kiinteistöllä tehdään joko talousjätevesijärjestelmään kohdistuva tai rakennuksen rakentamiseen verrattavissa oleva korjaus- ja muutostyö, tulee järjestelmä saattaa vastaamaan perustason puhdistusvaatimusta. Perustason puhdistusvaatimuksen noudattamisen ajankohta määräytyisi näissä tilanteissa kiinteistökohtaisesti. Kunta voisi edelleen antaa perustason puhdistusvaatimusta ankarampia vaatimuksia, jotka perustuvat paikallisiin ympäristöolosuhteisiin. Nämä kunnan ympäristönsuojelumääräysten vaatimukset tulisivat nykyiseen tapaan noudatettaviksi silloin, kun laissa säädetty perustason puhdistusvaatimus tulisi täyttää. Lisäksi ehdotetaan säädettävän uusi pykälä talousjätevesijärjestelmää koskevasta selvityksestä ja käyttö- ja huolto-ohjeista sekä jätevesijärjestelmää koskevasta suunnitelmasta. Myös asetuksenantovaltuuksia ehdotetaan lisättävän. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.