Biomassapolttoaineiden kestävyysvaatimusten laajentaminen päästökaupassa
Laki päästökauppalain muuttamisesta
Päästökauppaan kuuluvien laitosten käyttämä kiinteä ja kaasumainen biomassa katsotaan nollapäästöiseksi vain, jos se täyttää kestävyyskriteerit. Lisäksi nopeutetaan päästökauppaan liittyvien viranomaispäätösten toimeenpanoa ja täsmennetään päästöoikeuksien takaisinperintää.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 16.9.2021
- Viimeisin tapahtuma
- 29.10.2021
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 10
- Vahvistettu
- 19.11.2021
- Säädös
- 1020/2021
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Päästökauppalakiin lisätään vaatimus kiinteiden ja kaasumaisten biomassapolttoaineiden kestävyyskriteerien täyttymisestä ja osoittamisesta ehtona polttoaineen nollapäästöisyydelle. Lisäksi säädetään Energiaviraston oikeudesta periä perusteettomasti jaetut maksuttomat päästöoikeudet takaisin 10 vuoden kuluessa sekä laajennetaan valituksesta huolimatta heti täytäntöönpantavien päätösten määrää.
Mitä se tarkoittaa
Muutos koskee päästökaupan piiriin kuuluvia yrityksiä ja laitoksia, joita on Suomessa 509 kappaletta ja toiminnanharjoittajia 147. Jos laitos ei pysty osoittamaan käyttämäänsä biomassaa kestäväksi, sen päästöt rinnastetaan fossiilisiin polttoaineisiin, mikä aiheuttaa merkittäviä päästöoikeuskustannuksia. Päätösten välitön täytäntöönpano sujuvoittaa toiminnanharjoittajien raportointia ja omistajanvaihdoksia lain tullessa voimaan 1.1.2022.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
10 puheenvuoroa · 5 puhujaa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Eduskunta käsitteli päästökauppalain muutosta, jolla biomassan nollapäästöisyyden ehdoksi säädetään kestävyyskriteerien täyttyminen EU-sääntelyn mukaisesti. Esitys oli laajasti hyväksytty ja valiokunnan mietintö sen puolesta oli yksimielinen. Keskustelussa huomio kiinnittyi erityisesti kiristyvän päästökaupan vaikutuksiin energian hintoihin sekä EU:n kriteerien vaikutuksiin suomalaiseen bioenergiaan.
- Miten EU:n kestävyyskriteerit vaikuttavat suomalaisen biomassan ja biokaasun hyödyntämiseen?
- Miten päästökaupan ja energian hintojen nousuun tulisi yhteiskunnassa reagoida?
- KeskustaPuolesta
Ryhmä piti esitystä tarpeellisena ja perusteltuna EU-velvoitteiden täytäntöönpanemiseksi sekä päästökauppajärjestelmän kansalliseksi sujuvoittamiseksi.
”Ehdotetun muutoksen myötä päästökaupassa biomassan nollapäästöisyyden ehtona olisi kestävyyskriteerien täyttyminen.”
— Mika Lintilä - KokoomusPuolesta
Ryhmä piti päästökauppalain teknisluonteisia muutoksia ja takaisinperinnän täsmennyksiä perusteltuina ja tuki esityksen hyväksymistä valiokunnan linjan mukaisesti.
”Talousvaliokunta pitää tätä sääntelyä perusteltuna. Tämä on melkoisen tekninen muutos, ja puollamme sen hyväksymistä teknisluonteisella muutoksella.”
— Sanni Grahn-Laasonen - PerussuomalaisetPuolesta varauksin
Ryhmä korosti suomalaisen metsäbiomassan kestävyyden turvaamista ja kantoi huolta päästökaupan kiristymisestä johtuvasta sähkön ja energian hinnan noususta.
”oleellista on jatkossa kiinnittää huomiota siihen, että metsiämme ja niistä tulevia tuotteita pidetään myös tästä eteenpäin kestävyyskriteerit täyttävinä.”
— Ari Koponen - KristillisdemokraatitPuolesta varauksin
Ryhmä piti kriteerejä tärkeinä, mutta arvosteli EU-sääntelyn elinkaariajattelun puutetta, joka vaikeuttaa erityisesti biokaasun liikennekäyttöä.
”Minäkin haluan ministerille esittää kysymyksiä tästä biomassan kestävyyskriteerien määrittelystä ja siitä, miten se huomioi elinkaariajattelun.”
— Sari Essayah
Kooste on tuotettu tekoälyllä 10 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin talousvaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 128/2021 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 16.9.2021Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Työ- ja elinkeinoministeriö
- 23.9.2021Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 19.10.2021Valiokunnan mietintö tai lausunto · talousvaliokunta
- 21.10.2021Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 26.10.2021Toinen käsittely · Täysistunto
- 28.10.2021Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki päästökauppalain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 1020/2021 · 19.11.2021
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki päästökauppalain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan päästökauppalain (311/2011) 51 b ja 56 a § sekä 75 §:n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 51 b § ja 75 §:n 3 momentti laissa 291/2019 sekä 56 a § laissa 396/2013, sekä lisätään lakiin uusi 51 c ja 56 b § seuraavasti:
51 b §Päästöoikeuksien luovuttaminen takaisin ja takaisinperintä
Toiminnanharjoittajan, jonka rekisterissä olevalle tilille on kirjattu päästöoikeuksia enemmän kuin sille komission ilmaisjakosäädöksen, komission ilmaisjakoasetuksen tai komission ilmaisjaon mukautussäädöksen mukaan kuuluu, tulee luovuttaa viipymättä takaisin liikaa jaettua päästöoikeusmäärää vastaava määrä päästöoikeuksia Energiaviraston kanssa tehdyn luovuttamista koskevan sopimuksen perusteella. Liikaa jaettu päästöoikeusmäärä voidaan myös kuitata toiminnanharjoittajalle maksutta jaettavasta päästöoikeusmäärästä edellyttäen, että kuittaus on komission rekisteriasetuksen mukaan sallittua ja toiminnanharjoittaja on tehnyt kuittauksesta sopimuksen Energiaviraston kanssa. Energiaviraston on päätöksellään määrättävä liikaa jaetut päästöoikeudet takaisinperittäväksi, jos toiminnanharjoittaja ei ole tehnyt sopimusta päästöoikeuksien luovuttamisesta takaisin tai kuittaamisesta.
51 c §Takaisinperinnän määräaika sekä vanhentumisaika
Energiaviraston on tehtävä päästöoikeuksien takaisinperintää koskeva päätös viipymättä sen jälkeen, kun sen tietoon on tullut, että toiminnanharjoittajalle on jaettu liikaa päästöoikeuksia eikä toiminnanharjoittaja ole tehnyt sopimusta päästöoikeuksien luovuttamisesta takaisin tai kuittaamisesta.
Päästöoikeuksien takaisinperintään ei saa enää ryhtyä, kun kymmenen vuotta on kulunut päästöoikeuksien kirjaamisesta.
Päästöoikeuksien takaisinperinnässä noudatettavasta menettelystä ja määräajoista voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
56 a §Bionesteiden kestävyys
Jos toiminnanharjoittaja ilmoittaa päästöselvityksessä laitoksessaan polttoon käytettyjen bionesteiden päästökertoimeksi nollan, bionesteiden on täytettävä biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetussa laissa (393/2013) säädetyt kestävyyskriteerit ja toiminnanharjoittajan on osoitettava tämä mainitun lain mukaisesti. Bionesteellä tarkoitetaan mainitussa laissa tarkoitettua bionestettä.
56 b §Biomassapolttoaineiden kestävyys
Jos toiminnanharjoittaja ilmoittaa päästöselvityksessä laitoksessaan käytettyjen biomassapolttoaineiden päästökertoimeksi nollan, biomassapolttoaineiden on täytettävä biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetussa laissa säädetyt kestävyyskriteerit ja toiminnanharjoittajan on osoitettava tämä mainitun lain mukaisesti. Biomassapolttoaineella tarkoitetaan mainitussa laissa tarkoitettua biomassapolttoainetta.
75 §Muutoksenhaku päästökauppaviranomaisen päätökseen
Päästökauppaviranomaisen 8 a, 11, 12, 14, 50, 61, 62 ja 71 §:n ja komission päästöjen tarkkailuasetuksen 69 artiklan nojalla antamaa päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää. Päästökauppaviranomaisen 60 §:n tai komission tarkkailuasetuksen 70 artiklan nojalla antamaa päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, silloin kun päästömäärää korjataan päätöksessä alaspäin, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää.
§
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2022.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.