Työeläkemaksujen siirto työnantajilta työntekijöille
Lait työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta
Palkansaajien työeläkevakuutusmaksua korotetaan ja työnantajien maksua alennetaan vastaavasti. Muutos toteutetaan vaiheittain vuosina 2017–2020 osana kilpailukykysopimusta.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 8.9.2016
- Viimeisin tapahtuma
- 12.10.2016
- Äänestyksiä
- 1
- Puheenvuoroja
- 62
- Vahvistettu
- 11.11.2016
- Säädös
- 945/2016
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Työntekijän työeläkevakuutusmaksua nostetaan ja työnantajan maksua alennetaan yhteensä 1,2 prosenttiyksikköä vuosien 2017–2020 aikana. Lisäksi työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoelimissä kasvatetaan palkansaajajärjestöjen edustajien osuutta ja työeläkelaeissa tehdään teknisiä tarkistuksia muun muassa leskeneläkkeen ja sotilaseläkkeen määräytymiseen.
Mitä se tarkoittaa
Muutos tulee voimaan 1.1.2017 ja koskee kaikkia julkisen ja yksityisen sektorin työntekijöitä ja työnantajia. Työntekijöiden maksurasitus kasvaa ja työnantajien kustannukset alenevat 160 miljoonalla eurolla vuonna 2017 ja noin 1 030 miljoonalla eurolla vuodesta 2020 alkaen. Työntekijöiden eläkemaksuvähennysten kasvu vähentää valtion ja kuntien tuloverotuottoja, mutta yritysten alentuneet menot kasvattavat yhteisöverotuottoja. Yrittäjien tai maatalousyrittäjien maksuihin muutos ei vaikuta.
Näin eduskunta äänesti
2. käsittely · 7.10.2016Eduskunta hyväksyi lain äänin 133–8.
Vain Vasemmisto vastaan. 58 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 11.11.2016.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
62 puheenvuoroa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin työeläkevakuutusmaksun siirtämisestä osittain työnantajilta palkansaajille osana kilpailukykysopimusta. Hallituspuolueet pitivät maksumuutosta välttämättömänä keinona kohentaa yritysten kustannuskilpailukykyä, luoda uusia työpaikkoja ja saada vienti vetämään. Oppositiosta esitystä ja sopimuksen kokonaisuutta arvosteltiin palkansaajien ostovoiman leikkaamisesta ja maksutaakan epäoikeudenmukaisesta siirrosta.
- Parantaako työnantajamaksujen alentaminen työllisyyttä ja vientiä?
- Leikkaako maksutaakan siirto työntekijöille liikaa kotimaista ostovoimaa?
- Olisiko suhdannetta tullut helpottaa ottamalla käyttöön työeläkejärjestelmän Emu-puskurit?
- KokoomusPuolesta
Kokoomus katsoi sopimuksen parantavan ratkaisevasti Suomen kustannuskilpailukykyä ja tukevan työpaikkojen syntymistä.
”Sopimuksen tavoitteena on se, että me parannamme Suomen kustannuskilpailukykyä ja sitä kautta luomme tähän maahan lisää talouden kasvua ja työllisyyttä.”
— Ben Zyskowicz - PerussuomalaisetPuolesta
Perussuomalaiset tuki kilpailukykysopimuksen toteuttamista ja työrauhan varmistamista, vaikka arvostelikin julkisen sektorin lomarahoihin kohdistuneita leikkauksia.
”Hallitus toimii pelastaakseen Suomen talouden ja työllisyyden määrätietoisesti hallituksen ohjelman mukaisesti.”
— Toimi Kankaanniemi - KeskustaPuolesta
Keskusta piti maksujen siirtoa ja kilpailukykysopimusta välttämättömänä askeleena Suomen talouden ja viennin kääntämiseksi kasvuun sekä uusien työpaikkojen luomiseksi.
”Tämä työeläkevakuutusmaksujen osittainen siirto työnantajalta työntekijälle on yksi konkreettinen esimerkki, kuinka voimme yhteiskuntana olla kannustamassa yrityksiä työllistämään.”
— Martti Talja - SDPPuolesta varauksin
SDP piti työmarkkinaratkaisua ja työrauhaa tarpeellisena talouden vakaudelle, mutta kritisoi maksurasitteen pysyvää siirtoa palkansaajille ja ehdotti Emu-puskureiden hyödyntämistä.
”Tämä on kuitenkin nyt se keskeinen osa, jolla taloutta yritetään vakauttaa ja rakentaa parempaa näköalaa tulevaisuuteen.”
— Eero Heinäluoma - VihreätPuolesta varauksin
Vihreät tuki sopimuksen tuomaa yhteiskuntarauhaa, mutta esitti varauksia ja huolen palkansaajien ostovoimasta ja tasa-arvosta.
”Olemme esittäneet, varmasti jokainen meistä, kritiikkiä tämän kiky-sopimuksen tiettyjä kohtia kohtaan, mutta ehdottomasti tuemme sen tuomaa yhteiskuntarauhaa ja tuemme sitä.”
— Heli Järvinen - VasemmistoliittoVastaan
Vasemmistoliitto vastusti esitystä ja vaati sen hylkäämistä, koska se katsoi työn halpuuttamisen ja ostovoiman leikkaamisen olevan väärä lääke talousongelmiin.
”Vasemmistoliitto ei jaa hallituksen näkemystä kilpailukykysopimuksesta ja ajatusta työn halpuuttamisesta talouslaman lääkkeeksi, emmekä tule antamaan tukeamme tämän lakiesityksen hyväksymiselle.”
— Aino-Kaisa Pekonen - KristillisdemokraatitVastaan
Kristillisdemokraatit piti huonona sitä, että yrittäjien kevennykset peritään palkansaajien ostovoimasta, ja peräänkuulutti maksujen väliaikaista alentamista.
”Pidän huonona sitä, että tässä esityksessä nämä yrittäjille suunnatut kevennykset peritään palkansaajalta.”
— Antero Laukkanen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 62 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 8.9.2016Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
- 13.9.2016Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 23.9.2016Valiokunnan mietintö tai lausunto · sosiaali- ja terveysvaliokunta
- 28.9.2016Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 7.10.2016Toinen käsittely · Täysistunto
- 12.10.2016Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain6
- 1Laki työntekijän eläkelain muuttamisestaHyväksytty · 945/2016 · 11.11.2016
- 2Laki julkisten alojen eläkelain muuttamisestaHyväksytty · 946/2016 · 11.11.2016
- 3Laki työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 9 b ja 9 e §:n muuttamisestaHyväksytty · 947/2016 · 11.11.2016
- 4Laki yrittäjän eläkelain 81 §:n muuttamisestaHyväksytty · 948/2016 · 11.11.2016
- 5Laki maatalousyrittäjän eläkelain 82 §:n muuttamisestaHyväksytty · 949/2016 · 11.11.2016
- 6Laki merimieseläkelain 93 §:n muuttamisestaHyväksytty · 950/2016 · 11.11.2016
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki työntekijän eläkelain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työntekijän eläkelain (395/2006) 88 §:n 2 momentti, 153 § ja 182 §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 69/2016, seuraavasti:
88 §Leskeneläkkeen vähentäminen
Jos leski ei saa 1 momentissa tarkoitettua eläkettä tai hän saa osittaista varhennettua vanhuuseläkettä, hänen työeläkkeenään pidetään kuitenkin sitä laskennallista eläkettä, joka hänelle olisi myönnetty, jos hän olisi tullut täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa määrin työkyvyttömäksi edunjättäjän kuolinpäivänä. Jos leski on täyttänyt jonkin työeläkelain mukaisen vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan iän viimeistään edunjättäjän kuolinpäivänä, lesken työeläkkeenä pidetään sitä laskennallista eläkettä, joka hänelle on karttunut edunjättäjän kuolinvuotta edeltäneen vuoden loppuun mennessä. Jos leski on työskennellyt ulkomailla tai Euroopan unionin toimielimen tai kansainvälisen järjestön palveluksessa, hänen työeläkkeenään pidetään sitä laskennallista eläkettä, joka hänelle olisi myönnetty, jos hänen ulkomailla työskentelynsä taikka Euroopan unionin toimielimen tai kansainvälisen järjestön palvelukseen perustuvaan vakuutusaikaan luettava työskentelynsä olisi tämän lain mukaista.
153 §Työntekijän työeläkevakuutusmaksun määrä
Työntekijän työeläkevakuutusmaksu on 4,2 prosenttia lisättynä puolella siitä prosenttimäärästä, jolla tämän lain mukaisen vakuutuksen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu prosentteina palkasta ylittää luvun 18,2. Keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu lasketaan ottaen huomioon 169 §:n 3 momentissa tarkoitetut maksun alennukset.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään vuosittain seuraavana kalenterivuonna sovellettava työntekijän työeläkevakuutusmaksuprosentti.
182 §Työttömyysvakuutusrahaston maksu
Työttömyysvakuutusrahaston maksun perusteena ovat 1 momentissa luetelluissa eläkelaitoksissa vakuutettuina olleiden etuudensaajien 74 §:n 3 momentin 2, 3 ja 6 kohdassa tarkoitettujen etuuksien perusteena olevat työ- ja ansiotulot, joihin lisätään työntekijän työeläkevakuutusmaksun määrä vähennettynä 1,2 prosenttiyksiköllä. Työttömyysvakuutusrahaston maksu määrätään siten, että se arvion mukaan vastaa määrää, joka saataisiin, jos edellä tarkoitetuista työ- ja ansiotuloista suoritettaisiin tämän lain mukaista keskimääräistä työeläkevakuutusmaksua vastaava maksu.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Määrättäessä 153 §:ssä tarkoitetun työntekijän työeläkevakuutusmaksun määrää käytetään luvun 4,2 prosenttia sijaan vuodelle 2017 lukua 3,2 prosenttia, vuodelle 2018 lukua 3,4 prosenttia sekä vuodelle 2019 lukua 3,8 prosenttia.
Määrättäessä 182 §:n 2 momentissa tarkoitettuja työttömyysvakuutusrahaston maksun perusteena olevia työ- ja ansiotuloja työntekijän työeläkevakuutusmaksun määrästä vähennetään 1,2 prosenttiyksikön sijaan 0,2 prosenttiyksikköä vuonna 2017, 0,4 prosenttiyksikköä vuonna 2018 ja 0,8 prosenttiyksikköä vuonna 2019.
2.Laki julkisten alojen eläkelain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan julkisten alojen eläkelain (81/2016) 36 §:n 2 momentti, 72 §:n 3 momentti ja 103 §:n 1 momentti seuraavasti:
36 §Työkyvyttömyyseläkkeen kertakorotus
Kertakorotus lasketaan työntekijän maksussa olevan tämän lain mukaisen eläkkeen määrän perusteella. Korotus määrätään sen mukaan, minkä ikäinen työntekijä on korotusvuoden alussa. Korotusprosentti on 25, jos työntekijä on korotusvuoden alussa 23—31-vuotias. Korotusprosentti pienenee kutakin ikävuotta kohden 1,0 prosenttiyksiköllä. Kertakorotusta ei lisätä kuntoutuskorotukseen.
72 §Leskeneläkkeen vähentäminen
Jos leski ei saa 1 momentissa tarkoitettua eläkettä tai hän saa osittaista varhennettua vanhuuseläkettä, hänen työeläkkeenään pidetään kuitenkin sitä laskennallista eläkettä, joka hänelle olisi myönnetty, jos hän olisi tullut täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa määrin työkyvyttömäksi edunjättäjän kuolinpäivänä tai sinä päivänä, jona 2 momentissa tarkoitettu lapsi täyttää 18 vuotta (lesken laskennallinen eläke ). Jos leski edunjättäjän kuolinpäivänä tai 2 momentissa tarkoitetun lapsen täyttäessä 18 vuotta on täyttänyt jonkin työeläkelain mukaisen vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan iän, hänen työeläkkeenään pidetään sitä eläkettä, joka hänelle on karttunut edunjättäjän kuolinvuotta tai nuorimman lapsen 18 vuoden iän täyttämistä edeltävän vuoden loppuun mennessä. Jos leski on työskennellyt ulkomailla tai Euroopan unionin toimielimen tai kansainvälisen järjestön palveluksessa, hänen työeläkkeenään pidetään sitä laskennallista eläkettä, joka hänelle olisi myönnetty, jos hänen ulkomailla työskentelynsä taikka Euroopan unionin toimielimen tai kansainvälisen järjestön palvelukseen perustuvaan vakuutusaikaan luettava työskentelynsä olisi tämän lain mukaista.
103 §Eläkkeen perusteena oleva työansio ja loppupalkka
Laskettaessa sotilaan eläkkeen perusteena olevaa työansiota otetaan huomioon ainoastaan 104 §:n mukaiset ansiot. Eläkkeen perusteena oleva työansio lasketaan ottaen huomioon, mitä 85 ja 94 §:ssä säädetään. Eläkkeen perusteena olevaa työansiota määrättäessä kunkin vuoden työansioista vähennetään määrä, joka vastaa kyseiselle vuodelle vahvistettua työntekijän eläkelain 153 §:ssä tarkoitettua työntekijän työeläkevakuutusmaksua vähennettynä 1,2 prosenttiyksiköllä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Määrättäessä 103 §:ssä säädettyä eläkkeen perusteena olevaa työansiota työntekijän työeläkevakuutusmaksun määrästä vähennetään 1,2 prosenttiyksikön sijaan 0,2 prosenttiyksikköä vuonna 2017, 0,4 prosenttiyksikköä vuonna 2018 ja 0,8 prosenttiyksikköä vuonna 2019.
3.Laki työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 9 b ja 9 e §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain (354/1997) 9 b §:n 2 momentti ja 9 e §:n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 524/2008, seuraavasti:
9 b §Hallintoneuvosto
Hallintoneuvostossa on oltava sellaisia vakuutuksenottajien ja vakuutettujen edustajia, jotka valitaan keskeisten työnantajia ja palkansaajia edustavien keskusjärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Niitä edustajia, jotka on valittu keskeisten palkansaajia edustavien keskusjärjestöjen ehdottamista henkilöistä, on oltava vähintään kolmasosa hallintoneuvoston jäsenmäärästä, ja niitä edustajia, jotka on valittu keskeisten työnantajia edustavien keskusjärjestöjen ehdottamista henkilöistä, on oltava vähintään kuudesosa hallintoneuvoston jäsenmäärästä.
9 e §Hallituksen jäsenet ja puheenjohtaja
Hallituksessa on oltava sellaisia vakuutuksenottajien ja vakuutettujen edustajia, jotka valitaan keskeisten työnantajia ja palkansaajia edustavien keskusjärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Niitä edustajia, jotka on valittu keskeisten palkansaajia edustavien keskusjärjestöjen ehdottamista henkilöistä, on oltava vähintään kolmasosa hallituksen jäsenmäärästä, ja niitä edustajia, jotka on valittu keskeisten työnantajia edustavien keskusjärjestöjen ehdottamista henkilöistä, on oltava vähintään kuudesosa hallituksen jäsenmäärästä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Hallintoneuvoston kokoonpanoon ennen vuonna 2019 valittavan hallintoneuvoston valintaa sovelletaan 9 b §:n 2 momenttia sellaisena kuin se oli tämän lain voimaan tullessa. Hallituksen kokoonpanoon ennen vuonna 2020 valittavan hallituksen valintaa sovelletaan 9 e §:n 3 momenttia sellaisena kuin se oli tämän lain voimaan tullessa.
4.Laki yrittäjän eläkelain 81 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yrittäjän eläkelain (1272/2006) 81 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 72/2016, seuraavasti:
81 §Leskeneläkkeen vähentäminen
Jos leski ei saa 1 momentissa tarkoitettua eläkettä tai hän saa osittaista varhennettua vanhuuseläkettä, hänen työeläkkeenään pidetään kuitenkin sitä laskennallista eläkettä, joka hänelle olisi myönnetty, jos hän olisi tullut täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa määrin työkyvyttömäksi edunjättäjän kuolinpäivänä. Jos leski on täyttänyt jonkin työeläkelain mukaisen vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan iän viimeistään edunjättäjän kuolinpäivänä, hänen työeläkkeenään pidetään sitä laskennallista eläkettä, joka hänelle on karttunut edunjättäjän kuolinvuotta edeltäneen vuoden loppuun mennessä. Jos leski on työskennellyt ulkomailla tai Euroopan unionin toimielimen tai kansainvälisen järjestön palveluksessa, hänen työeläkkeenään pidetään sitä laskennallista eläkettä, joka hänelle olisi myönnetty, jos hänen ulkomailla työskentelynsä taikka Euroopan unionin toimielimen tai kansainvälisen järjestön palvelukseen perustuvaan vakuutusaikaan luettava työskentelynsä olisi tämän lain mukaista.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
5.Laki maatalousyrittäjän eläkelain 82 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 82 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 75/2016, seuraavasti:
82 §Leskeneläkkeen vähentäminen
Jos leski ei saa 1 momentissa tarkoitettua eläkettä tai hän saa osittaista varhennettua vanhuuseläkettä, hänen työeläkkeenään pidetään kuitenkin sitä laskennallista eläkettä, joka hänelle olisi myönnetty, jos hän olisi tullut täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa määrin työkyvyttömäksi edunjättäjän kuolinpäivänä. Jos leski on täyttänyt jonkin työeläkelain mukaisen vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan iän viimeistään edunjättäjän kuolinpäivänä, hänen työeläkkeenään pidetään sitä laskennallista eläkettä, joka hänelle on karttunut edunjättäjän kuolinvuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä. Jos leski on työskennellyt ulkomailla tai Euroopan unionin toimielimen tai kansainvälisen järjestön palveluksessa, hänen työeläkkeenään pidetään sitä laskennallista eläkettä, joka hänelle olisi myönnetty, jos hänen ulkomailla työskentelynsä taikka Euroopan unionin toimielimen tai kansainvälisen järjestön palvelukseen perustuvaan vakuutusaikaan luettava työskentelynsä olisi tämän lain mukaista.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
6.Laki merimieseläkelain 93 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan merimieseläkelain (1290/2006) 93 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 78/2016, seuraavasti:
93 §Leskeneläkkeen vähentäminen
Jos leski ei saa 1 momentissa tarkoitettua eläkettä tai hän saa osittaista varhennettua vanhuuseläkettä, hänen työeläkkeenään pidetään kuitenkin sitä laskennallista eläkettä, joka hänelle olisi myönnetty, jos hän olisi tullut täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa määrin työkyvyttömäksi edunjättäjän kuolinpäivänä. Jos leski on täyttänyt jonkin työeläkelain mukaisen vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan iän viimeistään edunjättäjän kuolinpäivänä, hänen työeläkkeenään pidetään sitä laskennallista eläkettä, joka hänelle on karttunut edunjättäjän kuolinvuotta edeltäneen vuoden loppuun mennessä. Jos leski on työskennellyt ulkomailla tai Euroopan unionin toimielimen tai kansainvälisen järjestön palveluksessa, hänen työeläkkeenään pidetään sitä laskennallista eläkettä, joka hänelle olisi myönnetty, jos hänen ulkomailla työskentelynsä taikka Euroopan unionin toimielimen tai kansainvälisen järjestön palvelukseen perustuvaan vakuutusaikaan luettava työskentelynsä olisi tämän lain mukaista.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.