Esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistaminen
Lait esittävän taiteen edistämisestä sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
Esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmä uudistetaan ja laajennetaan kattamaan teattereiden ja orkestereiden lisäksi kaikki elävän esittävän taiteen muodot. Rahoituksen piiriin voi jatkossa päästä toistaiseksi tai kolmen vuoden määräajaksi.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 24.9.2020
- Viimeisin tapahtuma
- 8.12.2020
- Äänestyksiä
- 3
- Puheenvuoroja
- 39
- Vahvistettu
- 17.12.2020
- Säädös
- 1082/2020
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Kumotaan vanha teatteri- ja orkesterilaki ja säädetään uusi laki esittävän taiteen edistämisestä. Valtionosuusjärjestelmän soveltamisala laajennetaan koskemaan kaikkia esittävän taiteen muotoja, kuten sirkusta, tanssia ja kuoroja. Toimijoita voidaan hyväksyä rahoituksen piiriin joko toistaiseksi (edellytykset arvioidaan kuuden vuoden välein) tai kolmen vuoden määräajaksi. Lisäksi erilliset harkinnanvaraiset valtionavustukset korvataan mahdollisuudella myöntää osaan henkilötyövuosista 60 prosentin korotettu valtionosuus esimerkiksi kiertuetoiminnan tai lapsille ja vähemmistöille suunnatun esitystoiminnan perusteella.
Mitä se tarkoittaa
Uudistus tulee voimaan 1.1.2022. Se avaa valtionosuusrahoituksen uusille esittävän taiteen ryhmille ja vapaan kentän toimijoille sekä parantaa rahoituksen ennakoitavuutta monivuotisten rahoitussuunnitelmien avulla. Rahoitusuudistukseen osoitetaan vuodesta 2022 alkaen 13 miljoonan euron määrärahalisäys. Svenska Teatern ja Tampereen Työväen Teatteri säilyttävät 60 prosentin erityisasemansa.
Näin eduskunta äänesti
Laki hyväksyttiin lopulta ilman äänestystä: yksikään edustaja ei lopullisessa käsittelyssä ehdottanut sen hylkäämistä. Äänestykset käytiin lain yksityiskohdista.
1. lakiehdotus, 6 §, mietintö / Sanna Antikainen
Jaa voitti äänin 44–11.
Kokoomus äänesti hallituksen kanssa. 144 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 17.12.2020.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
39 puheenvuoroa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistamista ja rahoituksen laajentamista perinteisten teattereiden ja orkestereiden ulkopuolelle. Esitys sai laajaa kannatusta yli hallitus- ja oppositiorajojen, ja sitä pidettiin pitkään odotettuna parannuksena kulttuurin saavutettavuuteen. Vastalauseen jättäneet perussuomalaiset arvostelivat kuitenkin rahoituksen kasvattamista velkarahalla sekä valtionosuuksien epätasaista jakautumista.
- Ovatko kahdelle teatterille myönnettävät korotetut valtionosuudet tasapuolisia?
- Pitäisikö valtionosuusjärjestelmää laajentaa lisärahoituksella velkaantumisen aikana?
- Ohjataanko esittävän taiteen sisältöjä ja monimuotoisuutta liikaa poliittisesti?
- SDPPuolesta
SDP kannatti esitystä ja katsoi sen turvaavan esittävän taiteen toimintaedellytyksiä, alueellista saatavuutta ja alan työllisyyttä sekä vakiinnuttavan Tampereen Työväen Teatterin erityisaseman.
”Kuten sanoin, tämä VOS-uudistus on tärkeä erityisesti koko maan kulttuuritarjonnan saavutettavuuden kannalta.”
— Pia Viitanen - KeskustaPuolesta
Keskusta tuki esitystä vahvasti ja piti lisärahoitusta sekä monipuolisten taidemuotojen mukaan ottamista tärkeänä koko maan elinvoiman ja kulttuurin saavutettavuuden kannalta.
”Uudistukseen varatulla 10 miljoonan euron lisärahoituksella varmistetaan, että voimme vaalia perinteitä samalla, kun mahdollistamme uusien alojen ja toimijoiden pääsyn valtionosuuden piiriin.”
— Pasi Kivisaari - VihreätPuolesta
Vihreät kiitti uudistusta ja sen lisärahoitusta, joiden katsottiin tukevan kulttuurin monimuotoisuutta ja avaavan rahoitusta uusille esittävän taiteen aloille.
”Niin tämä rahoitus kuin lakiuudistus tukevat kulttuurin monimuotoisuutta ja mahdollistavat myös uusien toimijoiden, kuten vaikkapa sirkuksen, pääsyn rahoituksen piiriin.”
— Inka Hopsu - VasemmistoliittoPuolesta
Vasemmistoliitto tuki lakia epätasa-arvoa purkavana uudistuksena vapaan kentän ja vakiintuneiden toimijoiden välillä, mutta muistutti tarpeesta turvata kulttuurirahoitus kestävästi myös jatkossa.
”Lakiuudistus purkaa siten epätasa-arvoa taiteen vapaan kentän ja vakiintuneemman valtionosuuden piirissä olevien toimijoiden välillä.”
— Veronika Honkasalo - RKPPuolesta
RKP kannatti lakiesitystä ja piti erityisen tärkeänä ruotsinkielisen kansallisnäyttämön Svenska Teaternin aseman ja rahoituksen turvaamista sekä lastenteatterin huomioimista.
”Hallituksen esitys esittävän taiteen edistämisestä sekä opetus‑ ja kulttuuritoimen rahoituksen muuttamisesta on kannatettava, ja kuten tässä mainittiin, niin sitä on odotettu aika paljon.”
— Mikko Ollikainen - KokoomusPuolesta
Kokoomus piti vanhentuneen lainsäädännön päivittämistä erittäin tarpeellisena ja kannatettavana, vaikka huomautti vapaan kentän arviointierojen ja määräaikaisuuksien kehittämistarpeista.
”Teatteri- ja orkesterilaki tuli voimaan vuonna 93, joten on korkea aika saada tämäkin laki vastaamaan ajan tarpeita, ja on hyvä, että uudistus nyt vihdoinkin tapahtuu.”
— Marko Kilpi - PerussuomalaisetJakautunut
Ryhmän puheenvuoroissa toisaalta kiitettiin kulttuurin ja pienten toimijoiden tukemista, mutta toisaalta vastustettiin tukien kasvattamista velkarahalla, valtionosuuksien epätasapuolisuutta ja poliittista ohjausta.
”Ei tämä nyt ole sitten tasapuolista, kun muitakin teattereita ja orkestereita on, että kaksi teatteria saa sen sitten automaattisesti korotettuna.”
— Rami Lehto
Kooste on tuotettu tekoälyllä 39 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sivistysvaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 24.9.2020Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Opetus- ja kulttuuriministeriö
- 29.9.2020Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 19.11.2020Valiokunnan mietintö tai lausunto · sivistysvaliokunta
- 25.11.2020Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 30.11.2020Toinen käsittely · Täysistunto
- 4.12.2020Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain3
- 1Laki esittävän taiteen edistämisestäHyväksytty muutettuna · 1082/2020 · 17.12.2020
- 2Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 1083/2020 · 17.12.2020
- 3Laki Taiteen edistämiskeskuksesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty · 1084/2020 · 17.12.2020
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki esittävän taiteen edistämisestä
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 Luku – Yleiset säännökset
1 §
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää valtionosuutta esittävän taiteen toimintayksiköiden käyttökustannuksiin siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009) ja tässä laissa säädetään.
Esittävällä taiteella tarkoitetaan tässä laissa yleisölle suunnattua teatteri-, sirkus- ja tanssitaiteen, musiikin ja muuta tietyssä hetkessä tapahtuvaa elävää taiteellista esitystoimintaa.
2 §
Tämän lain tavoitteena on edistää:
1) korkeatasoista ja ammattimaista esittävää taidetta;
2) väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen;
3) hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta.
3 §
Esittävän taiteen toimintayksiköiden käyttökustannuksiin myönnettävän valtionosuuden tavoitteena on taiteellisista lähtökohdista edistää esittävän taiteen monimuotoisuutta ja kulttuurista moninaisuutta sekä esittävän taiteen palvelujen valtakunnallista ja alueellista saatavuutta ja saavutettavuutta eri väestöryhmille.
2 luku – Valtionosuuden myöntäminen
4 §
Edellytyksenä toimintayksikön hyväksymiselle valtionosuuteen oikeutetuksi on, että:
1) toimintayksikön toiminta on ammattimaista ja vakinaista ja se harjoittaa säännöllistä ja ympärivuotista esitystoimintaa;
2) toimintayksikön toimintaa johtava henkilö on päätoiminen ja hänellä on tehtävään soveltuva koulutus, riittävä perehtyneisyys tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;
3) toimintayksikön taiteellista toimintaa johtaa henkilö, jolla on tehtävään soveltuva koulutus tai riittävä perehtyneisyys tehtäväalaan;
4) toimintayksiköllä on riittävä määrä muuta alan ammatillista henkilöstöä;
5) toimintayksikön ylläpitäjänä on kunta tai kuntayhtymä taikka sellainen yksityinen yhteisö tai säätiö, jonka sääntömääräisiin tehtäviin kuuluu esittävän taiteen esitystoiminnan harjoittaminen tai esittävän taiteen toimintayksikön ylläpitäminen;
6) toiminnalle on riittävät taloudelliset edellytykset;
7) toiminnan tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton tavoitteleminen;
8) toimintayksiköllä on monivuotinen tavoitteita, toimintaa ja taloutta koskeva suunnitelma.
Edellä 1 momentista poiketen toimintayksikkö voidaan hyväksyä valtionosuuteen oikeutetuksi, vaikka taiteellista toimintaa johtaa sama henkilö kuin toimintayksikön toimintaa.
5 §
Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää hakemuksesta valtion talousarvion rajoissa esittävän taiteen toimintayksikön hyväksymisestä valtionosuuteen oikeutetuksi. Päättäessään hyväksymisestä valtionosuuteen oikeutetuksi ministeriö ottaa huomioon valtionosuuden tarpeellisuuden 3 §:ssä säädetyn tavoitteen kannalta.
Esittävän taiteen toimintayksikkö voidaan hyväksyä valtionosuuteen oikeutetuksi toistaiseksi tai kolmen vuoden määräajaksi. Toimintayksikkö voidaan hyväksyä valtionosuuteen oikeutetuksi toistaiseksi, jos toimintayksikön voidaan arvioida toiminnan laajuus ja toimintaedellytysten vakiintuneisuus huomioon ottaen todennäköisesti täyttävän 4 §:ssä säädetyt edellytykset seuraavien kuuden varainhoitovuoden ajan.
Poiketen siitä, mitä 4 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetään, valtionosuuteen oikeutetuksi kolmen vuoden määräajaksi hyväksyttävän toimintayksikön toimintaa johtavan henkilön osalta edellytetään, että tällä on tehtävään soveltuva koulutus tai muuten hankittu pätevyys. Tällaista toimintayksikköä johtava henkilö voi olla myös sivutoiminen, jos toimintayksiköllä on vähintään yksi muu päätoiminen työtekijä.
Valtionosuuteen ovat lisäksi oikeutettuja Svenska Teatern ja Tampereen Työväen Teatteri –nimiset teatterit, jos ne täyttävät 4 §:ssä säädetyt edellytykset. Edellytysten täyttymisestä päättää opetus- ja kulttuuriministeriö.
6 §
Vahvistaessaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 49 §:n 1 momentin mukaisesti esittävän taiteen toimintayksikön valtionosuuden perusteena käytettävän henkilötyövuosien määrän opetus- ja kulttuuriministeriö ottaa huomioon toimintayksikön toteutuneen henkilötyövuosien määrän kolmen edellisen varainhoitovuoden aikana ja valtionosuuden tarpeellisuuden tämän lain 3 §:ssä säädetyn tavoitteen kannalta.
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi päättää, että valtionosuus myönnetään osaan toimintayksikön valtionosuuden perusteena olevista henkilötyövuosista korotetun valtionosuusprosentin mukaisesti, jos huomattava osa toimintayksikön toiminnasta on kiertue- tai vierailutoimintaa, lapsille, kielellisille vähemmistöille tai erityisryhmille kohdistuvaa esitystoimintaa taikka jos tähän on muu toimintayksikön toimintaan liittyvä erityinen kulttuuripoliittinen syy.
Svenska Teatern ja Tampereen Työväen Teatteri –nimisten teatterien valtionosuus myönnetään kokonaisuudessaan korotetun valtionosuusprosentin mukaisesti.
7 §
Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa kuuden vuoden välein esittävän taiteen toimintayksiköiden rahoitusta koskevan suunnitelman. Suunnitelma sisältää arvion valtionosuuteen oikeutettujen esittävän taiteen toimintayksiköiden valtionosuuden perusteeksi vahvistettavista henkilötyövuosien määristä ja korotetun valtionosuusprosentin mukaisten henkilötyövuosien määristä seuraavan kuuden varainhoitovuoden ajaksi. Niiden toimintayksiköiden osalta, jotka on hyväksytty valtionosuuteen oikeutetuiksi kolmen vuoden määräajaksi, suunnitelma vahvistetaan kuitenkin kolmen vuoden välein kolmen varainhoitovuoden ajaksi.
Suunnitelma on lähtökohtana esittävän taiteen toimintayksikön valtionosuuden perusteena olevaa henkilötyövuosimäärää ja korotetun valtionosuusprosentin mukaista henkilötyövuosimäärää vahvistettaessa, jollei valtion talousarviosta, toimintayksikön toteutuneen henkilötyövuosimäärän olennaisesta alentumisesta, korotetun valtionosuusprosentin perusteena olevan toiminnan olennaisesta supistumisesta tai suunnitelman vahvistamisen jälkeen ilmenneestä olosuhteiden muutoksesta muuta johdu.
8 §
Esittävän taiteen toimintayksikön hyväksymistä valtionosuuteen oikeutetuksi voi hakea opetus- ja kulttuuriministeriöltä kolmen vuoden välein opetus- ja kulttuuriministeriön ilmoittamana hakuaikana.
Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi kuuden vuoden välein, täyttääkö valtionosuuteen oikeutetuksi toistaiseksi hyväksytty esittävän taiteen toimintayksikkö edelleen 4 §:ssä ja 5 §:n 2 momentissa säädetyt edellytykset. Valtionosuuteen oikeutetuksi toistaiseksi hyväksyttyjen toimintayksiköiden ylläpitäjien tulee toimittaa opetus- ja kulttuuriministeriölle arviointia varten tarvittavat tiedot opetus- ja kulttuuriministeriön ilmoittamana määräaikana.
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi peruuttaa esittävän taiteen toimintayksikön hyväksymisen valtionosuuteen oikeutetuksi, jos toimintayksikkö ei enää täytä 4 §:ssä säädettyjä edellytyksiä. Jos valtionosuuteen oikeutetuksi toistaiseksi hyväksytty esittävän taiteen toimintayksikkö ei enää täytä 5 §:n 2 momentissa säädettyjä edellytyksiä, opetus- ja kulttuuriministeriö voi muuttaa toistaiseksi voimassa olevan hyväksymisen valtionosuuteen oikeutetuksi kolme vuotta voimassa olevaksi määräaikaiseksi hyväksymiseksi.
9 §
Taiteen edistämiskeskuksen yhteydessä toimii opetus- ja kulttuuriministeriön kolmeksi vuodeksi kerrallaan asettama esittävän taiteen valtionosuuslautakunta, jonka tehtävänä on antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle asiantuntijalausuntoja hakemuksista esittävän taiteen toimintayksikön hyväksymisestä valtionosuuteen oikeutetuksi. Lautakunnan asettamisesta ja toiminnasta voidaan antaa tarkemmat säännökset opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella.
3 luku – Voimaantulo
10 §
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tällä lailla kumotaan teatteri- ja orkesterilaki (730/1992).
11 §
Henkilö, joka on ennen tämän lain voimaantuloa otettu 4 §:n 1 momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitettuun tehtävään tämän lain voimaan tullessa valtionosuuteen oikeutetussa toimintayksikössä ja joka täyttää tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaiset edellytykset kyseiseen tehtävään, täyttää edelleen kyseistä tehtävää koskevat edellytykset.
2.Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 1 §:n 1 momentin 7 kohta, 5 §:n 7 kohta sekä 22, 35 ja 35 a §, sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 1 momentin 7 kohta laissa 1410/2014, 5 §:n 7 kohta ja 22 § laissa 315/2019, 35 § osaksi laeissa 1410/2014 ja 1486/2016 sekä 35 a § laissa 1094/2018, seuraavasti:
1 §Soveltamisala
Tässä laissa säädetään kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle taikka valtion liikelaitokselle käyttökustannuksiin myönnettävästä valtionosuudesta ja -avustuksesta sekä muusta rahoituksesta sellaista toimintaa varten, josta säädetään:
7) esittävän taiteen edistämisestä annetussa laissa ( / ).
5 §Rahoituksen laskentaperuste
Rahoitus käyttökustannuksiin määräytyy laskennallisten perusteiden mukaisesti. Rahoitus määräytyy:
7) museon perusrahoituksessa, alueellisten vastuumuseotehtävien lisärahoituksessa ja esittävän taiteen toimintayksikössä laitokselle vahvistetun laskennallisen henkilötyövuosien määrän ja laskennallista henkilötyövuotta kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella.
22 §Valtionosuus museon ja esittävän taiteen toimintayksikön käyttökustannuksiin
Museon ylläpitäjälle myönnetään valtionosuutta käyttökustannuksiin euromäärä, joka saadaan laskemalla yhteen:
1) 37 prosenttia euromäärästä, joka saadaan, kun ylläpitäjälle vahvistettu perusrahoituksen henkilötyövuosimäärä kerrotaan henkilötyövuotta kohden määrätyllä yksikköhinnalla;
2) 85 prosenttia euromäärästä, joka saadaan, kun ylläpitäjälle vahvistettu alueellisen vastuumuseotehtävän henkilötyövuosimäärä kerrotaan henkilötyövuotta kohden määrätyllä yksikköhinnalla;
3) 35 b §:ssä tarkoitettu valtakunnalliseen vastuumuseotehtävään myönnetty harkinnanvarainen lisärahoitus.
Esittävän taiteen toimintayksikön ylläpitäjälle myönnetään valtionosuutta euromäärä, joka saadaan laskemalla yhteen:
1) 37 prosenttia euromäärästä, joka saadaan, kun ylläpitäjälle vahvistettu henkilötyövuosimäärä vähennettynä korotetun valtionosuusprosentin mukaisella henkilötyövuosimäärällä kerrotaan henkilötyövuotta kohden määrätyllä yksikköhinnalla;
2) 60 prosenttia euromäärästä, joka saadaan, kun ylläpitäjälle esittävän taiteen edistämisestä annetun lain 6 §:n 2 tai 3 momentin mukaisesti vahvistettu korotetun valtionosuusprosentin mukainen henkilötyövuosimäärä kerrotaan henkilötyövuotta kohden määrätyllä yksikköhinnalla.
35 §Museoiden ja esittävän taiteen toimintayksiköiden yksikköhinnat
Museoiden ja esittävän taiteen toimintayksiköiden yksikköhinnat lasketaan vuosittain jakamalla yksikköhintojen määräämistä edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna niiden toiminnasta aiheutuneet käyttökustannukset asianomaisten kulttuurilaitosten saman kalenterivuoden todellisten henkilötyövuosien yhteismäärällä.
Yksikköhinnat lasketaan erikseen:
1) museoille;
2) orkestereille, kuoroille ja muille ensisijaisesti musiikin alan toimintayksiköille;
3) teattereille, tanssin ja sirkuksen alan toimintayksiköille sekä muille sellaisille esittävän taiteen toimintayksiköille, jotka eivät ole 2 kohdassa tarkoitettuja ensisijaisesti musiikin alan toimintayksiköitä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö määrää yksikköhinnan varainhoitovuodelle arvioidun kustannustason mukaiseksi ja ottaen huomioon valtion toimenpiteistä aiheutuvat toiminnan laajuuden ja laadun muutokset soveltuvin osin siten kuin 23 §:n 1 momentissa säädetään.
Yksikköhintojen laskemisesta on lisäksi voimassa, mitä 31 §:n 1 momentissa säädetään.
Yksikköhintoja laskettaessa kustannuksista vähennetään laitosten ylläpitäjille 44 §:n 1 ja 2 momentin nojalla niiden toimintaa varten kustannusten laskemisvuonna myönnettyjä valtionavustuksia vastaava euromäärä.
Arvonlisäveron osalta on soveltuvin osin voimassa, mitä 32 §:n 1 ja 4 momentissa säädetään. Arvonlisäverovelvollisen yksityisen yhteisön tai säätiön yksikköhintaa ei kuitenkaan koroteta.
Vuosina 2020—2022 museoiden käyttökustannuksiin lisätään 324 000 euroa, teattereiden käyttökustannuksiin 233 000 euroa ja orkestereiden käyttökustannuksiin 426 000 euroa
35 a §Museoiden ja esittävän taiteen toimintayksiköiden yksikköhinnoista tehtävät vähennykset
Laskettaessa museoiden ja esittävän taiteen toimintayksiköiden yksikköhintoja 35 §:n 1—5 momentissa säädetyn mukaisesti niitä alennetaan vuosittain seuraavasti:
1) museoiden osalta 17 571 euroa;
2) ensisijaisesti musiikin alan toimintayksiköiden osalta 11 389 euroa;
3) muiden esittävän taiteen toimintayksiköiden osalta 11 525 euroa.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.