Reforming performing arts funding
Acts on the promotion of the performing arts and on amending the Act on the Financing of Educational and Cultural Provision
The central government transfer system for the performing arts will be reformed and expanded to cover all forms of live performing arts in addition to theatres and orchestras. Operators will be able to qualify for funding either indefinitely or for a fixed term of three years.
- Status
- Passed with amendments
- Submitted
- 24 Sep 2020
- Latest event
- 8 Dec 2020
- Votes
- 3
- Speeches
- 39
- Confirmed
- 17 Dec 2020
- Statute
- 1082/2020
- Source
- eduskunta.fi ↗
What is proposed
The old Theatre and Orchestra Act will be repealed and a new act on the promotion of the performing arts will be enacted. The scope of the central government transfer system will be extended to cover all forms of the performing arts, such as circus, dance and choirs. Operators can be admitted to the funding scheme either indefinitely (with conditions assessed every six years) or for a fixed term of three years. In addition, separate discretionary government grants will be replaced by the possibility of granting an increased central government transfer of 60 per cent for a portion of person-work-years based on, for example, touring activities or performance activities aimed at children and minorities.
What it means
The reform will enter into force on 1 January 2022. It will open up central government transfer funding to new performing arts groups and independent operators, and improve the predictability of funding through multi-year funding plans. An additional appropriation of 13 million euros from 2022 onwards will be allocated to the funding reform. Svenska Teatern and Tampereen Työväen Teatteri will retain their special status of 60 per cent.
How Parliament voted
The act ultimately passed without a vote: no MP proposed rejecting it in the final reading. The votes concerned details of the act.
1. lakiehdotus, 6 §, mietintö / Sanna Antikainen
Yes won by 44–11.
The NCP voted with the government. 144 MPs were absent. Minutes ↗
Filled dot = yes, ring = no, grey = absent. The seating plan at the time of this vote is not archived, so MPs are grouped by party in indicative seats.
A passed act does not enter into force immediately: the President of the Republic confirms it, and it enters into force on the date set in the act. This act was confirmed on 17 Dec 2020.
Debate in the chamber
What was argued and where each group stood, followed by MPs' speeches verbatim from the parliamentary record. Speeches are shown in their original language.
39 speeches · 2 debates
Key points of the debate
The debate addressed the reform of the central government transfer system for the performing arts and the expansion of funding beyond traditional theatres and orchestras. The proposal received broad support across government and opposition lines and was regarded as a long-awaited improvement to cultural accessibility. However, the Finns Party, who tabled a dissenting opinion, criticised increasing funding with borrowed money and the uneven distribution of central government transfers.
- Are the increased central government transfers granted to two theatres equitable?
- Should the central government transfer system be expanded with additional funding during a period of rising debt?
- Is there too much political steering of performing arts content and diversity?
- Social DemocratsIn favour
The Social Democrats supported the proposal, viewing it as safeguarding operating conditions for the performing arts, regional accessibility and employment in the sector, as well as consolidating the special status of Tampereen Työväen Teatteri.
”Kuten sanoin, tämä VOS-uudistus on tärkeä erityisesti koko maan kulttuuritarjonnan saavutettavuuden kannalta.”
— Pia Viitanen - Centre PartyIn favour
The Centre Party strongly supported the proposal, considering the additional funding and inclusion of diverse art forms important for the vitality of the entire country and the accessibility of culture.
”Uudistukseen varatulla 10 miljoonan euron lisärahoituksella varmistetaan, että voimme vaalia perinteitä samalla, kun mahdollistamme uusien alojen ja toimijoiden pääsyn valtionosuuden piiriin.”
— Pasi Kivisaari - GreensIn favour
The Greens welcomed the reform and its additional funding, which were seen as supporting cultural diversity and opening up funding to new fields of the performing arts.
”Niin tämä rahoitus kuin lakiuudistus tukevat kulttuurin monimuotoisuutta ja mahdollistavat myös uusien toimijoiden, kuten vaikkapa sirkuksen, pääsyn rahoituksen piiriin.”
— Inka Hopsu - Left AllianceIn favour
The Left Alliance supported the act as a reform reducing inequality between the independent field and established operators, but pointed out the need to secure cultural funding sustainably also in the future.
”Lakiuudistus purkaa siten epätasa-arvoa taiteen vapaan kentän ja vakiintuneemman valtionosuuden piirissä olevien toimijoiden välillä.”
— Veronika Honkasalo - Swedish People's PartyIn favour
The Swedish People's Party supported the bill, considering it particularly important to safeguard the status and funding of the Swedish-language national stage Svenska Teatern and to take children's theatre into account.
”Hallituksen esitys esittävän taiteen edistämisestä sekä opetus‑ ja kulttuuritoimen rahoituksen muuttamisesta on kannatettava, ja kuten tässä mainittiin, niin sitä on odotettu aika paljon.”
— Mikko Ollikainen - National Coalition PartyIn favour
The National Coalition Party considered updating outdated legislation highly necessary and welcome, although it noted the need to develop assessment criteria and fixed terms for the independent field.
”Teatteri- ja orkesterilaki tuli voimaan vuonna 93, joten on korkea aika saada tämäkin laki vastaamaan ajan tarpeita, ja on hyvä, että uudistus nyt vihdoinkin tapahtuu.”
— Marko Kilpi - Finns PartySplit
In the group's speeches, while supporting culture and small operators was praised, increasing subsidies with borrowed money, the unfairness of central government transfers and political steering were opposed.
”Ei tämä nyt ole sitten tasapuolista, kun muitakin teattereita ja orkestereita on, että kaksi teatteria saa sen sitten automaattisesti korotettuna.”
— Rami Lehto
This digest was generated by AI from 39 speeches 13 Sep 2026. Group positions are read from the speeches, not from votes; quotations were checked verbatim against the record.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sivistysvaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Stages of consideration
The bill's path from the preliminary debate to the decision, as recorded by Parliament.
- 24 Sep 2020Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Opetus- ja kulttuuriministeriö
- 29 Sep 2020Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 19 Nov 2020Valiokunnan mietintö tai lausunto · sivistysvaliokunta
- 25 Nov 2020Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 30 Nov 2020Toinen käsittely · Täysistunto
- 4 Dec 2020Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Decisions by law proposal3
- 1Laki esittävän taiteen edistämisestäHyväksytty muutettuna · 1082/2020 · 17 Dec 2020
- 2Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 1083/2020 · 17 Dec 2020
- 3Laki Taiteen edistämiskeskuksesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty · 1084/2020 · 17 Dec 2020
Proposed law text
The law proposals in the bill as the Government presented them. The final act may differ after committee consideration.
The law text is shown in Finnish or Swedish from Parliament's official documents; it is not translated into English.
1.Laki esittävän taiteen edistämisestä
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 Luku – Yleiset säännökset
1 §
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää valtionosuutta esittävän taiteen toimintayksiköiden käyttökustannuksiin siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009) ja tässä laissa säädetään.
Esittävällä taiteella tarkoitetaan tässä laissa yleisölle suunnattua teatteri-, sirkus- ja tanssitaiteen, musiikin ja muuta tietyssä hetkessä tapahtuvaa elävää taiteellista esitystoimintaa.
2 §
Tämän lain tavoitteena on edistää:
1) korkeatasoista ja ammattimaista esittävää taidetta;
2) väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen;
3) hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta.
3 §
Esittävän taiteen toimintayksiköiden käyttökustannuksiin myönnettävän valtionosuuden tavoitteena on taiteellisista lähtökohdista edistää esittävän taiteen monimuotoisuutta ja kulttuurista moninaisuutta sekä esittävän taiteen palvelujen valtakunnallista ja alueellista saatavuutta ja saavutettavuutta eri väestöryhmille.
2 luku – Valtionosuuden myöntäminen
4 §
Edellytyksenä toimintayksikön hyväksymiselle valtionosuuteen oikeutetuksi on, että:
1) toimintayksikön toiminta on ammattimaista ja vakinaista ja se harjoittaa säännöllistä ja ympärivuotista esitystoimintaa;
2) toimintayksikön toimintaa johtava henkilö on päätoiminen ja hänellä on tehtävään soveltuva koulutus, riittävä perehtyneisyys tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;
3) toimintayksikön taiteellista toimintaa johtaa henkilö, jolla on tehtävään soveltuva koulutus tai riittävä perehtyneisyys tehtäväalaan;
4) toimintayksiköllä on riittävä määrä muuta alan ammatillista henkilöstöä;
5) toimintayksikön ylläpitäjänä on kunta tai kuntayhtymä taikka sellainen yksityinen yhteisö tai säätiö, jonka sääntömääräisiin tehtäviin kuuluu esittävän taiteen esitystoiminnan harjoittaminen tai esittävän taiteen toimintayksikön ylläpitäminen;
6) toiminnalle on riittävät taloudelliset edellytykset;
7) toiminnan tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton tavoitteleminen;
8) toimintayksiköllä on monivuotinen tavoitteita, toimintaa ja taloutta koskeva suunnitelma.
Edellä 1 momentista poiketen toimintayksikkö voidaan hyväksyä valtionosuuteen oikeutetuksi, vaikka taiteellista toimintaa johtaa sama henkilö kuin toimintayksikön toimintaa.
5 §
Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää hakemuksesta valtion talousarvion rajoissa esittävän taiteen toimintayksikön hyväksymisestä valtionosuuteen oikeutetuksi. Päättäessään hyväksymisestä valtionosuuteen oikeutetuksi ministeriö ottaa huomioon valtionosuuden tarpeellisuuden 3 §:ssä säädetyn tavoitteen kannalta.
Esittävän taiteen toimintayksikkö voidaan hyväksyä valtionosuuteen oikeutetuksi toistaiseksi tai kolmen vuoden määräajaksi. Toimintayksikkö voidaan hyväksyä valtionosuuteen oikeutetuksi toistaiseksi, jos toimintayksikön voidaan arvioida toiminnan laajuus ja toimintaedellytysten vakiintuneisuus huomioon ottaen todennäköisesti täyttävän 4 §:ssä säädetyt edellytykset seuraavien kuuden varainhoitovuoden ajan.
Poiketen siitä, mitä 4 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetään, valtionosuuteen oikeutetuksi kolmen vuoden määräajaksi hyväksyttävän toimintayksikön toimintaa johtavan henkilön osalta edellytetään, että tällä on tehtävään soveltuva koulutus tai muuten hankittu pätevyys. Tällaista toimintayksikköä johtava henkilö voi olla myös sivutoiminen, jos toimintayksiköllä on vähintään yksi muu päätoiminen työtekijä.
Valtionosuuteen ovat lisäksi oikeutettuja Svenska Teatern ja Tampereen Työväen Teatteri –nimiset teatterit, jos ne täyttävät 4 §:ssä säädetyt edellytykset. Edellytysten täyttymisestä päättää opetus- ja kulttuuriministeriö.
6 §
Vahvistaessaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 49 §:n 1 momentin mukaisesti esittävän taiteen toimintayksikön valtionosuuden perusteena käytettävän henkilötyövuosien määrän opetus- ja kulttuuriministeriö ottaa huomioon toimintayksikön toteutuneen henkilötyövuosien määrän kolmen edellisen varainhoitovuoden aikana ja valtionosuuden tarpeellisuuden tämän lain 3 §:ssä säädetyn tavoitteen kannalta.
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi päättää, että valtionosuus myönnetään osaan toimintayksikön valtionosuuden perusteena olevista henkilötyövuosista korotetun valtionosuusprosentin mukaisesti, jos huomattava osa toimintayksikön toiminnasta on kiertue- tai vierailutoimintaa, lapsille, kielellisille vähemmistöille tai erityisryhmille kohdistuvaa esitystoimintaa taikka jos tähän on muu toimintayksikön toimintaan liittyvä erityinen kulttuuripoliittinen syy.
Svenska Teatern ja Tampereen Työväen Teatteri –nimisten teatterien valtionosuus myönnetään kokonaisuudessaan korotetun valtionosuusprosentin mukaisesti.
7 §
Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa kuuden vuoden välein esittävän taiteen toimintayksiköiden rahoitusta koskevan suunnitelman. Suunnitelma sisältää arvion valtionosuuteen oikeutettujen esittävän taiteen toimintayksiköiden valtionosuuden perusteeksi vahvistettavista henkilötyövuosien määristä ja korotetun valtionosuusprosentin mukaisten henkilötyövuosien määristä seuraavan kuuden varainhoitovuoden ajaksi. Niiden toimintayksiköiden osalta, jotka on hyväksytty valtionosuuteen oikeutetuiksi kolmen vuoden määräajaksi, suunnitelma vahvistetaan kuitenkin kolmen vuoden välein kolmen varainhoitovuoden ajaksi.
Suunnitelma on lähtökohtana esittävän taiteen toimintayksikön valtionosuuden perusteena olevaa henkilötyövuosimäärää ja korotetun valtionosuusprosentin mukaista henkilötyövuosimäärää vahvistettaessa, jollei valtion talousarviosta, toimintayksikön toteutuneen henkilötyövuosimäärän olennaisesta alentumisesta, korotetun valtionosuusprosentin perusteena olevan toiminnan olennaisesta supistumisesta tai suunnitelman vahvistamisen jälkeen ilmenneestä olosuhteiden muutoksesta muuta johdu.
8 §
Esittävän taiteen toimintayksikön hyväksymistä valtionosuuteen oikeutetuksi voi hakea opetus- ja kulttuuriministeriöltä kolmen vuoden välein opetus- ja kulttuuriministeriön ilmoittamana hakuaikana.
Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi kuuden vuoden välein, täyttääkö valtionosuuteen oikeutetuksi toistaiseksi hyväksytty esittävän taiteen toimintayksikkö edelleen 4 §:ssä ja 5 §:n 2 momentissa säädetyt edellytykset. Valtionosuuteen oikeutetuksi toistaiseksi hyväksyttyjen toimintayksiköiden ylläpitäjien tulee toimittaa opetus- ja kulttuuriministeriölle arviointia varten tarvittavat tiedot opetus- ja kulttuuriministeriön ilmoittamana määräaikana.
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi peruuttaa esittävän taiteen toimintayksikön hyväksymisen valtionosuuteen oikeutetuksi, jos toimintayksikkö ei enää täytä 4 §:ssä säädettyjä edellytyksiä. Jos valtionosuuteen oikeutetuksi toistaiseksi hyväksytty esittävän taiteen toimintayksikkö ei enää täytä 5 §:n 2 momentissa säädettyjä edellytyksiä, opetus- ja kulttuuriministeriö voi muuttaa toistaiseksi voimassa olevan hyväksymisen valtionosuuteen oikeutetuksi kolme vuotta voimassa olevaksi määräaikaiseksi hyväksymiseksi.
9 §
Taiteen edistämiskeskuksen yhteydessä toimii opetus- ja kulttuuriministeriön kolmeksi vuodeksi kerrallaan asettama esittävän taiteen valtionosuuslautakunta, jonka tehtävänä on antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle asiantuntijalausuntoja hakemuksista esittävän taiteen toimintayksikön hyväksymisestä valtionosuuteen oikeutetuksi. Lautakunnan asettamisesta ja toiminnasta voidaan antaa tarkemmat säännökset opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella.
3 luku – Voimaantulo
10 §
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tällä lailla kumotaan teatteri- ja orkesterilaki (730/1992).
11 §
Henkilö, joka on ennen tämän lain voimaantuloa otettu 4 §:n 1 momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitettuun tehtävään tämän lain voimaan tullessa valtionosuuteen oikeutetussa toimintayksikössä ja joka täyttää tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaiset edellytykset kyseiseen tehtävään, täyttää edelleen kyseistä tehtävää koskevat edellytykset.
2.Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 1 §:n 1 momentin 7 kohta, 5 §:n 7 kohta sekä 22, 35 ja 35 a §, sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 1 momentin 7 kohta laissa 1410/2014, 5 §:n 7 kohta ja 22 § laissa 315/2019, 35 § osaksi laeissa 1410/2014 ja 1486/2016 sekä 35 a § laissa 1094/2018, seuraavasti:
1 §Soveltamisala
Tässä laissa säädetään kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle taikka valtion liikelaitokselle käyttökustannuksiin myönnettävästä valtionosuudesta ja -avustuksesta sekä muusta rahoituksesta sellaista toimintaa varten, josta säädetään:
7) esittävän taiteen edistämisestä annetussa laissa ( / ).
5 §Rahoituksen laskentaperuste
Rahoitus käyttökustannuksiin määräytyy laskennallisten perusteiden mukaisesti. Rahoitus määräytyy:
7) museon perusrahoituksessa, alueellisten vastuumuseotehtävien lisärahoituksessa ja esittävän taiteen toimintayksikössä laitokselle vahvistetun laskennallisen henkilötyövuosien määrän ja laskennallista henkilötyövuotta kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella.
22 §Valtionosuus museon ja esittävän taiteen toimintayksikön käyttökustannuksiin
Museon ylläpitäjälle myönnetään valtionosuutta käyttökustannuksiin euromäärä, joka saadaan laskemalla yhteen:
1) 37 prosenttia euromäärästä, joka saadaan, kun ylläpitäjälle vahvistettu perusrahoituksen henkilötyövuosimäärä kerrotaan henkilötyövuotta kohden määrätyllä yksikköhinnalla;
2) 85 prosenttia euromäärästä, joka saadaan, kun ylläpitäjälle vahvistettu alueellisen vastuumuseotehtävän henkilötyövuosimäärä kerrotaan henkilötyövuotta kohden määrätyllä yksikköhinnalla;
3) 35 b §:ssä tarkoitettu valtakunnalliseen vastuumuseotehtävään myönnetty harkinnanvarainen lisärahoitus.
Esittävän taiteen toimintayksikön ylläpitäjälle myönnetään valtionosuutta euromäärä, joka saadaan laskemalla yhteen:
1) 37 prosenttia euromäärästä, joka saadaan, kun ylläpitäjälle vahvistettu henkilötyövuosimäärä vähennettynä korotetun valtionosuusprosentin mukaisella henkilötyövuosimäärällä kerrotaan henkilötyövuotta kohden määrätyllä yksikköhinnalla;
2) 60 prosenttia euromäärästä, joka saadaan, kun ylläpitäjälle esittävän taiteen edistämisestä annetun lain 6 §:n 2 tai 3 momentin mukaisesti vahvistettu korotetun valtionosuusprosentin mukainen henkilötyövuosimäärä kerrotaan henkilötyövuotta kohden määrätyllä yksikköhinnalla.
35 §Museoiden ja esittävän taiteen toimintayksiköiden yksikköhinnat
Museoiden ja esittävän taiteen toimintayksiköiden yksikköhinnat lasketaan vuosittain jakamalla yksikköhintojen määräämistä edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna niiden toiminnasta aiheutuneet käyttökustannukset asianomaisten kulttuurilaitosten saman kalenterivuoden todellisten henkilötyövuosien yhteismäärällä.
Yksikköhinnat lasketaan erikseen:
1) museoille;
2) orkestereille, kuoroille ja muille ensisijaisesti musiikin alan toimintayksiköille;
3) teattereille, tanssin ja sirkuksen alan toimintayksiköille sekä muille sellaisille esittävän taiteen toimintayksiköille, jotka eivät ole 2 kohdassa tarkoitettuja ensisijaisesti musiikin alan toimintayksiköitä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö määrää yksikköhinnan varainhoitovuodelle arvioidun kustannustason mukaiseksi ja ottaen huomioon valtion toimenpiteistä aiheutuvat toiminnan laajuuden ja laadun muutokset soveltuvin osin siten kuin 23 §:n 1 momentissa säädetään.
Yksikköhintojen laskemisesta on lisäksi voimassa, mitä 31 §:n 1 momentissa säädetään.
Yksikköhintoja laskettaessa kustannuksista vähennetään laitosten ylläpitäjille 44 §:n 1 ja 2 momentin nojalla niiden toimintaa varten kustannusten laskemisvuonna myönnettyjä valtionavustuksia vastaava euromäärä.
Arvonlisäveron osalta on soveltuvin osin voimassa, mitä 32 §:n 1 ja 4 momentissa säädetään. Arvonlisäverovelvollisen yksityisen yhteisön tai säätiön yksikköhintaa ei kuitenkaan koroteta.
Vuosina 2020—2022 museoiden käyttökustannuksiin lisätään 324 000 euroa, teattereiden käyttökustannuksiin 233 000 euroa ja orkestereiden käyttökustannuksiin 426 000 euroa
35 a §Museoiden ja esittävän taiteen toimintayksiköiden yksikköhinnoista tehtävät vähennykset
Laskettaessa museoiden ja esittävän taiteen toimintayksiköiden yksikköhintoja 35 §:n 1—5 momentissa säädetyn mukaisesti niitä alennetaan vuosittain seuraavasti:
1) museoiden osalta 17 571 euroa;
2) ensisijaisesti musiikin alan toimintayksiköiden osalta 11 389 euroa;
3) muiden esittävän taiteen toimintayksiköiden osalta 11 525 euroa.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Main content of the bill (official)
The summary and title were produced with AI on 2 Sep 2026. They are not official documents – check the details in the original bill. The title and summaries are machine translations of the Finnish AI summaries. Speeches and quotations are always shown in their original language.