Kiinteistöveron vaihteluvälien korottaminen
Laki kiinteistöverolain muuttamisesta
Kiinteistöverojen lakiin perustuvia ala- ja ylärajoja nostetaan. Tämä nostaa kiinteistöverotusta osassa kuntia ja lisää kuntien verotuloja.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 5.10.2017
- Viimeisin tapahtuma
- 27.10.2017
- Äänestyksiä
- 3
- Puheenvuoroja
- 82
- Vahvistettu
- 2.11.2017
- Säädös
- 724/2017
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Yleisen kiinteistöveroprosentin sekä muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentin vaihteluväli korotetaan 0,93–1,80 prosentista 1,03–2,00 prosenttiin vuodesta 2018 alkaen. Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin vaihteluväliä nostetaan puolestaan 0,41–0,90 prosentista 0,45–1,00 prosenttiin vuodesta 2019 alkaen.
Mitä se tarkoittaa
Muutos kiristää kiinteistöverotusta kiinteistöjen, kuten asuinrakennusten, kesämökkien, maapohjien ja toimitilojen omistajilla niissä kunnissa, joissa sovelletaan uusia alarajoja matalampia prosentteja. Muutosten arvioidaan tuovan kunnille lisätuloja noin 49 miljoonaa euroa vuonna 2018 ja noin 16 miljoonaa euroa vuonna 2019, josta noin puolet kohdistuu pääkaupunkiseudulle.
Näin eduskunta äänesti
2. käsittely · 25.10.2017Eduskunta hyväksyi lain äänin 131–29.
Vain SDP vastaan. 39 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 2.11.2017.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
82 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin kiinteistöveron vaihteluvälien korottamisesta ja asumiskustannusten noususta. Hallituksen alkuperäisestä esityksestä poistettiin valiokuntakäsittelyssä alarajojen korotus, jolloin jäljelle jäi vain ylärajojen nosto. Esitys herätti laajaa kiistaa verotuksen ennustettavuudesta ja tarpeellisuudesta, ja oppositio vaati sen hylkäämistä tai esitti siihen lausumia.
- Nostavatko kiinteistöveron korotukset kohtuuttomasti asumisen kustannuksia?
- Oliko ylärajojen korottaminen tarpeellista alarajojen noston peruuntumisen jälkeen?
- Pitäisikö kiinteistöjen verotusarvojen uudistus toteuttaa ennen veronkorotuksia?
- KokoomusPuolesta
Kokoomus katsoi kiinteistöverotuksen osaksi verotuksen kokonaisuutta, jolla turvataan kuntien tuloja ja ehkäistään työn verotuksen kiristämistä.
”Myöskin tällä kiinteistöveron korotuksella pyritään hillitsemään kuntien tarvetta korottaa kunnallisveroa, joka osaltaan on merkittävä vero sitten taas toisaalla työn verotuksessa.”
— Outi Mäkelä - KeskustaPuolesta
Keskusta tuki esitystä valtiovarainvaliokunnan mietinnön pohjalta, jossa pakkokorotuksista luovuttiin talouskasvun ansiosta ja kunnille jätettiin itsenäistä liikkumavaraa.
”Valtiovarainvaliokuntahan totesi sen, että kiinteistöveron alarajojen korotusesityksistä luovutaan ja samalla nykyiset alarajat säilytetään entisellään.”
— Markku Rossi - Sininen tulevaisuusPuolesta
Siniset näki kiinteistöveron hyödyllisenä keinona tukea kuntien taloutta, kompensoida varhaiskasvatusmaksujen alentamista ja mahdollistaa työn verotuksen keventäminen.
”Kyllä tällä kiinteistöveron korotuksella luonnollisesti varhaiskasvatusmaksujen alentamista kompensoidaan.”
— Kaj Turunen - PerussuomalaisetVastaan
Perussuomalaiset vastusti kiinteistöveron korotuksia, koska ne lisäävät asumisen hintaa ja kurittavat erityisesti pienituloisia, eläkeläisiä ja maaseudun asukkaita.
”Asumisen kalleus on Suomessa todellinen kansantaloudellinen ongelma.”
— Ville Tavio - SDPVastaan
SDP vaati lakiesityksen hylkäämistä, koska alarajojen noston poistumisen jälkeen pelkkä ylärajojen nostaminen oli turhaa lainsäädäntöä ja toistuvat veronkorotukset nostavat asumismenoja.
”Esitän siis, että lakiesitys hylätään.”
— Pia Viitanen - VihreätPuolesta varauksin
Vihreät piti kiinteistöveroa periaatteessa toimivana verona, mutta katsoi ongelmalliseksi sen, että veroa korotetaan ennen kiinteistöjen verotusarvojen uudistamista todellista arvoa vastaaviksi.
”Sen takia pitäisi odottaa sitä, että me teemme tämän arvostamismenettelyuudistuksen, minkä jälkeen verotusarvo vastaisi kiinteistön todellista arvoa.”
— Touko Aalto - VasemmistoliittoPuolesta varauksin
Vasemmistoliitto piti kiinteistöveropohjaa vakaana, mutta oli huolissaan asumiskustannusten noususta ja veron kohdistumisesta pienituloisiin omakotiasujiin.
”Ongelmana on kuitenkin sen asumisen hintaa nostava vaikutus, vaikka kiinteistövero ei itsessään olekaan asumiskustannusten nousun pääsyy mutta kuitenkin yksi osatekijä siinä.”
— Hanna Sarkkinen - RKPPuolesta
RKP tuki valiokunnan mietintöä, koska alarajojen pakkokorotuksesta luovuttiin ja ylärajojen nosto lisää ainoastaan kuntien omaa päätösvaltaa.
”Nyt kunnat saavat itse päättää mahdollisesta korotuksesta oman tilanteensa perusteella, ja tämä nyt ehdotettu muutos, mietintöpohja, ainoastaan lisää kuntien liikkumavaraa.”
— Mats Nylund - KristillisdemokraatitPuolesta varauksin
Kristillisdemokraatit kritisoi veronkorotusten vaikutusta asumiskustannuksiin ja lapsiperheisiin, mutta piti myönteisenä alarajojen korotuksen peruuttamista valiokunnassa.
”Edustaja Mats Nylund käytti erittäin hyvän puheenvuoron, tasapainoisen, ja vaikka oppositiossa istunkin, niin ilolla tervehdin tätä kiinteistöveron alarajan korotuksen peruuttamista.”
— Antero Laukkanen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 82 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 133/2017 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 5.10.2017Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 10.10.2017Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 17.10.2017Valiokunnan mietintö tai lausunto · valtiovarainvaliokunta
- 18.10.2017Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 25.10.2017Toinen käsittely · Täysistunto
- 27.10.2017Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki kiinteistöverolain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 724/2017 · 2.11.2017
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki kiinteistöverolain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kiinteistöverolain (654/1992) 11 §:n 3 momentti, 12 §:n 1 momentti ja 13 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 970/2016, seuraavasti:
11 §Yleinen kiinteistöveroprosentti
Kunnanvaltuuston määräämää yleistä kiinteistöveroprosenttia sovelletaan tämän lain mukaan veronalaisiin kiinteistöihin, jollei 12, 12 a, 12 b, 13, 13 a tai 14 §:stä muuta johdu. Yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi määrätään vähintään 1,03 ja enintään 2,00.
12 §Vakituisten asuinrakennusten veroprosentti
Pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentiksi kunnanvaltuusto määrää vähintään 0,45 ja enintään 1,00.
13 §Muiden asuinrakennusten veroprosentti
Kunnanvaltuusto määrää erikseen veroprosentin rakennuksille, joiden huoneistojen pinta-alasta yli puolta käytetään pääasiassa muuhun asumiseen kuin 12 §:ssä tarkoitettuun vakituiseen asumiseen. Veroprosentiksi määrätään vähintään 1,03 ja enintään 2,00.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 2017 .
Tätä lakia sovelletaan yleiseen kiinteistöveroprosenttiin ja muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosenttiin ensimmäisen kerran vuodelta 2018 toimitettavassa kiinteistöverotuksessa. Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttia koskevaa muutosta sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2019 toimitettavassa kiinteistöverotuksessa.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.