Vuoden 2018 työttömyysvakuutusmaksujen vahvistaminen
Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
Palkansaajien työttömyysvakuutusmaksu nousee ja työnantajien maksu alenee vuoden 2018 alussa. Muutoksella toteutetaan kilpailukykysopimuksen mukaista maksuvastuun siirtoa.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 5.10.2017
- Viimeisin tapahtuma
- 4.12.2017
- Äänestyksiä
- 2
- Puheenvuoroja
- 11
- Vahvistettu
- 14.12.2017
- Säädös
- 928/2017
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu vahvistetaan 1,90 prosenttiin (korotus 0,30 prosenttiyksikköä) ja työnantajan keskimääräistä maksua alennetaan 0,50 prosenttiyksikköä. Samalla korotetaan työnantajan maksuportaiden ja omavastuumaksujen palkkasummarajoja 2 083 500 euroon.
Mitä se tarkoittaa
Laki tulee voimaan 1. tammikuuta 2018. Työntekijöiden maksutuotto kasvaa arviolta 238 miljoonaa euroa, mikä pienentää käteen jäävää palkkaa mutta lisää verovähennyksiä valtiolle ja kunnille. Työnantajien maksutaakka ja työvoimakustannukset puolestaan kevenevät noin 385 miljoonaa euroa.
Näin eduskunta äänesti
2. käsittely · 29.11.2017Eduskunta hyväksyi lain äänin 166–12.
Vain Vasemmisto vastaan. 21 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 14.12.2017.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
11 puheenvuoroa · 7 puhujaa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin työttömyysvakuutusmaksujen siirrosta työnantajilta palkansaajille kilpailukykysopimuksen mukaisesti. Hallituspuolueet pitivät muutosta välttämättömänä kustannuskilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseksi, kun taas Vasemmistoliitto vastusti esitystä pitäen sitä epäoikeudenmukaisena tulonsiirtona ja julkista taloutta heikentävänä. Esitys oli kiistelty ja siitä esitettiin hylkäysvaatimus.
- Parantaako maksuvastuun siirto Suomen kilpailukykyä ja työllisyyttä?
- Onko kilpailukykysopimuksen mukainen maksumuutosten kohdentaminen työntekijöille oikeudenmukaista?
- Miten työttömyysvakuutusmaksujen alennukset ja siirrot vaikuttavat julkisen talouden tasapainoon?
- KeskustaPuolesta
Keskusta tuki esitystä ja katsoi kilpailukykysopimuksen vahvistavan viennin kilpailukykyä, luovan uusia työpaikkoja ja auttavan valtiontalouden tasapainottamisessa.
”Suomi on viennistä riippuvainen maa. Se todellinen elintaso meille tulee ulkomaankaupasta.”
— Hannu Hoskonen - PerussuomalaisetPuolesta
Perussuomalaiset puolusti kilpailukykysopimuksen tarpeellisuutta talouden vaikeassa tilanteessa ja kritisoi vasemmiston vaihtoehtojen puutetta.
”Eli vasemmistoliiton mielestä nyt on huono asia, että Suomessa tehtiin kilpailukykysopimus, se on tullut selväksi, mutta mitä sitten olisi pitänyt tehdä?”
— Jani Mäkelä - SDPPuolesta
Sosiaalidemokraattien edustaja esitteli sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön, jossa esitettiin lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.
”Valiokunnan päätösehdotuksena onkin, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esityksen.”
— Anneli Kiljunen - VasemmistoliittoVastaan
Vasemmistoliitto vastusti esitystä ja vaati sen hylkäämistä, koska maksujen siirto työntekijöille heikentää palkansaajien asemaa ja julkista taloutta.
”Maksukaton alennuksen me hyväksymme, mutta kiky-sopimuksen mukaista maksujen siirtämistä työnantajien vastuulta työntekijöiden maksettavaksi me emme hyväksy.”
— Aino-Kaisa Pekonen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 11 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 5.10.2017Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
- 10.10.2017Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 15.11.2017Valiokunnan mietintö tai lausunto · sosiaali- ja terveysvaliokunta
- 22.11.2017Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 29.11.2017Toinen käsittely · Täysistunto
- 1.12.2017Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty · 928/2017 · 14.12.2017
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) 18 §:n 1—5 momentti, 24 §:n 1 momentti ja 24 a §:n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 973/2016, seuraavasti:
18 §Työttömyysvakuutusmaksujen määrä
Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2018 on 1,90 prosenttia palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on porrastettu työnantajan maksaman palkkasumman mukaan siten, että vuonna 2018 se on 0,65 prosenttia palkasta palkkasumman 2 083 500 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 2,60 prosenttia palkasta.
Yrityksen osaomistajan palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2018 on 0,92 prosenttia palkasta ja yrityksen osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,65 prosenttia palkasta.
Valtion liikelaitoksen työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2018 on 0,65 prosenttia liikelaitoksen liiketoiminnasta maksamien palkkojen yhteismäärästä palkkasumman 2 083 500 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 1,54 prosenttia palkasta.
Yliopistolain (558/2009) 1 §:ssä tarkoitetun yliopiston työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2018 on 0,65 prosenttia palkasta palkkasumman 2 083 500 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 1,81 prosenttia palkasta.
Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu ja työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu ovat yhtä suuret. Palkansaajan ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksujen muutokset jakautuvat tasan työnantajan keskimääräisen työttömyysvakuutusmaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun kesken. Työnantajan keskimääräisessä maksussa otetaan huomioon myös omavastuumaksu. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu porrastetaan siten, että siihen osaan palkkasummasta, joka ei ylitä 2 083 500 euroa, kohdistuva maksu on neljäsosa siihen palkkasumman osaan kohdistuvasta maksusta, joka ylittää 2 083 500 euroa. Edellä mainittu neljäsosa ilmaistaan täysinä prosenttiyksikön sadasosina lähimpään viiteen sadasosaan pyöristettynä.
24 §Maksuvelvollisuus
Työttömyysturvan omavastuumaksun on velvollinen maksamaan 12 §:ssä tarkoitettu työnantaja sekä valtion kirjanpitoyksikkö ja liikelaitos, jonka irtisanomisvuotta edeltäneen vuoden työttömyysvakuutusmaksun perusteena ollut palkkasumma tai sitä vastaava valtion kirjanpitoyksikön tai liikelaitoksen palkkasumma on vähintään 2 083 500 euroa, jos:
1) työsuhteen irtisanomisesta tai työntekijän lomauttamisesta johtuva työttömyys jatkuu niin, että henkilölle syntyy oikeus työttömyysturvalain 6 luvun 9 §:n 1 momentin mukaisiin lisäpäiviin; tai
2) henkilöllä työsuhteen irtisanomisesta johtuva 60 vuoden iän täyttämisen jälkeen alkanut oikeus työttömyyspäivärahaan jatkuu hänen täytettyään 63 vuotta tai hän on alkanut saada vanhuuseläkettä 62 vuotta täytettyään ja työttömyyspäiväraha on jatkunut vanhuuseläkkeelle siirtymiseen saakka.
24 a §Omavastuumaksun määrä
Täysimääräinen omavastuumaksu on 90 prosenttia 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta etuus-menosta. Täysimääräinen omavastuumaksu peritään, jos yrityksen 24 §:n 1 momentissa tarkoitettu palkkasumma on vähintään 33 336 000 euroa. Jos palkkasumma on tätä pienempi, omavastuumaksu alenee lineaarisesti siten, että omavastuumaksua ei peritä, jos palkkasumma on enintään 2 083 500 euroa.
§
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.