Työttömyysvakuutusmaksujen ennakkoperinnästä luopuminen
Lait työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain sekä koulutuskorvauksesta annetun lain 8 ja 9 §:n muuttamisesta
Työttömyysvakuutusmaksut määrätään jatkossa kaikille työnantajille ainoastaan toteutuneiden palkkojen perusteella. Samalla luovutaan alle 10 euron koulutuskorvausten perinnästä ja palautuksista.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 1.10.2020
- Viimeisin tapahtuma
- 25.11.2020
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 3
- Vahvistettu
- 11.12.2020
- Säädös
- 998/2020
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Työttömyysvakuutusmaksujen vaihtoehtoisesta ennakkomallista luovutaan, ja kaikki työnantajat siirtyvät tulorekisteriin ilmoitettuihin palkkatietoihin perustuvaan toteumamalliin. Koulutuskorvauksista poistetaan alle 10 euron suuruiset perinnät ja palautukset.
Mitä se tarkoittaa
Muutos vähentää Työllisyysrahaston ja työnantajien hallinnollista taakkaa 1.1.2021 alkaen. Vaikutus työnantajakenttään on vähäinen, sillä yli 99 prosenttia työnantajista käytti jo valmiiksi toteumamallia ja ennakkomallissa oli vuonna 2020 enää 63 työnantajaa. Alle 10 euron raja karsii vuosittain noin 150–200 pientä korjaus- ja palautustapahtumaa.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
3 puheenvuoroa · 2 puhujaa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin työttömyysvakuutusmaksujen ennakkoperinnästä luopumista ja siirtymistä pelkkään toteutuneisiin palkkoihin perustuvaan maksumenettelyyn. Esitys nähtiin tarpeellisena hallinnollisen taakan ja byrokratian karsimisena. Keskustelu oli täysin yksimielinen.
- VasemmistoliittoPuolesta
Ennakkoperinnästä luopuminen sujuvoittaa järjestelmää, koska valtaosa työnantajista käyttää jo toteumamallia eikä kahden rinnakkaisen menettelyn ylläpito ole järkevää.
”Kahden perintätavan ylläpitämistä ei voida pitää perusteltuna eikä hallinnollisesti järkevänä.”
— Aino-Kaisa Pekonen - KristillisdemokraatitPuolesta
Yhtenäiseen toteutuneisiin palkkoihin perustuvaan perintään siirtyminen on perusteltua ja se keventää työnantajien sekä viranomaisten hallinnollista taakkaa.
”Tämä vaikuttaa kaikin puolin kannatettavalta ja hyvältä esitykseltä”
— Sari Essayah
Kooste on tuotettu tekoälyllä 3 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 140/2020 vp sisältyvien 1. ja 2. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 1.10.2020Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
- 6.10.2020Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 11.11.2020Valiokunnan mietintö tai lausunto · sosiaali- ja terveysvaliokunta
- 17.11.2020Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 20.11.2020Toinen käsittely · Täysistunto
- 20.11.2020Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain2
- 1Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty · 998/2020 · 11.12.2020
- 2Laki koulutuksen korvaamisesta annetun lain 8 ja 9 §:n muuttamisestaHyväksytty · 999/2020 · 11.12.2020
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) 21 a ja 21 b §, 21 c §:n 2 momentti sekä 21 e ja 21 k §, sellaisina kuin ne ovat, 21 a § laeissa 542/2012, 522/2018 ja 1072/2018, 21 b § ja 21 c §:n 2 momentti laissa 1072/2018, 21 e § laeissa 1653/2015, 522/2018 ja 1072/ 2018 sekä 21 k § laissa 973/2016, ja muutetaan 21 §, 21 c §:n 1 momentti, 21 d §, 21 g §:n 1 momentti, 21 j § ja 26 §n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 21 §, 21 c §:n 1 momentti, 21 d § ja 21 g §:n 1 momentti laissa 1072/2018, 21 j § laissa 1653/2015 ja 26 §:n 1 momentti laissa 542/2012, seuraavasti:
21 §Maksujen määrääminen ja perintä
Työllisyysrahasto määrää työnantajan työttömyysvakuutusmaksun maksettavaksi neljä kertaa vuodessa työnantajaa kuulematta 19 a §:n mukaisen palkkasumman perusteella noudattaen 4 ja 5 momenttia sekä 18 ja 21 d §:ää. Työllisyysrahasto antaa työttömyysvakuutusmaksusta valituskelpoisen päätöksen, josta käy ilmi tulorekisteriin ilmoitettu palkkasumma ja sen perusteella määräytyvä työttömyysvakuutusmaksu.
Työnantaja vastaa palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun suorittamisesta Työllisyysrahastolle. Työllisyysrahasto määrää ja perii työnantajalta palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun 19 a §:n mukaisen palkkasumman perusteella.
Työllisyysrahasto määrittää 1 ja 2 momentissa tarkoitetut palkkasummat työnantajan tulotietojärjestelmästä annetun lain (53/2018) mukaiseen tulorekisteriin, jäljempänä tulorekisteri, ilmoittamien tämän lain 19 ja 19 a §:n mukaisten tulotietojen ja muiden ilmoittamien tietojen perusteella. Päätöstä ei tarvitse perustella hallintolaissa (434/2003) säädetyllä tavalla, jos siinä ei poiketa työnantajan tulorekisteriin ilmoittamasta palkkasummasta.
Jos työttömyysvakuutusmaksu on jäänyt määräämättä, Työllisyysrahasto määrää puuttuvan työttömyysvakuutusmaksun maksettavaksi. Päätös on tehtävä kolmen vuoden kuluessa vakuutusvuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta.
Työllisyysrahasto voi määrätä työttömyysvakuutusmaksun ennen yritystoiminnassa tapahtunutta järjestelyä vallinneen tilanteen mukaan, jos järjestelyn ilmeisenä tarkoituksena on ollut kiertää työttömyysvakuutusmaksua koskevia säännöksiä. Yritystoiminnassa järjestelyjä tehneen työnantajan on esitettävä selvitys siitä, että järjestelyyn ei ole ryhdytty siinä tarkoituksessa, että yritys vapautuisi työttömyysvakuutusmaksusta. Pyytäessään selvitystä yrityksessä tapahtuneesta järjestelystä Työllisyysrahaston on ilmoitettava työnantajalle, että selvityksen antamatta jättäminen ei estä maksun määräämistä.
21 c §Työttömyysvakuutusmaksun määrääminen arvioimalla
Työllisyysrahasto voi määrätä 18 §:n mukaisen työnantajan ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun arvioimalla sen estämättä, mitä 21 §:n 1 momentissa säädetään, jos työnantaja ei ole ilmoittanut tulotietojärjestelmästä annetussa laissa tarkoitettuja tulotietoja tulorekisteriin tai jos työnantajan tulorekisteriin ilmoittamat tulotiedot ovat liian pieniä käytettäessä perusteena Työllisyysrahaston 22 tai 22 a §:n perusteella saamia ja Työllisyysrahaston käytössä olevia muita työnantajan palkanmaksua ja muuta toimintaa koskevia tietoja.
21 d §Maksujen erääntyminen
Työttömyysvakuutusmaksun eräpäivä on 21 päivän kuluttua maksun lähettämisestä.
21 g §Työttömyysvakuutusmaksujen perintään liittyvä tarkastusoikeus
Työllisyysrahastolla on oikeus tarkastaa työnantajan asiakirjoista 21 §:n 5 momentin, 22 §:n 1 momentin 3 kohdan, 24 §:n 4 momentin ja 24 c §:n mukaisen tietojenantovelvollisuuden piiriin kuuluvien tietojen oikeellisuus.
21 j §Maksujen ulosottokelpoisuus
Tässä laissa säädetty työttömyysvakuutusmaksu ja 21 i §:n mukainen viivästyskorko ovat suoraan ulosottokelpoisia. Niiden perimisestä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007).
26 §Maksujen vanhentuminen
Työnantajan ja palkansaajan oikeus saada takaisin aiheettomasti suoritettu työttömyysvakuutusmaksu vanhentuu viiden vuoden kuluttua työttömyysvakuutusmaksun maksupäivästä tai työntekijän työttömyysvakuutusmaksun pidätyspäivästä, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Vanhentumisen katkeamisesta säädetään velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003) 10 ja 11 §:ssä. Vanhentumisajan katkaisemisesta alkaa kulua uusi viiden vuoden vanhentumisaika.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
2.Laki koulutuksen korvaamisesta annetun lain 8 ja 9 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan koulutuksen korvaamisesta annetun lain (1140/2013) 8 §:n 2 momentti ja 9 §, sellaisina kuin ne ovat laissa 1073/2018, seuraavasti:
8 §Menettely haettaessa koulutuskorvausta Työllisyysrahastolta
Työllisyysrahasto antaa päätöksen koulutuskorvauksen määrästä. Koulutuskorvaus maksetaan työnantajalle tai hyvitetään rahoituslain 21 §:n mukaan määrättävästä työttömyysvakuutusmaksusta.
9 §Rahoituslain soveltaminen
Työllisyysrahaston maksamaa koulutuskorvausta koskevaan asiaan sovelletaan, mitä rahoituslain 21, 21 d, 21 f, 21 i, 21 j, 22, 22 a, 22 c—22 g, 24 f, 24 g, 24 i, 26 d ja 26 e §:ssä säädetään työttömyysvakuutusmaksusta.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.