Abolishing advance unemployment insurance contributions
Acts amending the Act on the Financing of Unemployment Benefits and sections 8 and 9 of the Act on Training Compensation
Unemployment insurance contributions will be determined for all employers solely on the basis of actual wages paid. At the same time, the collection and refunding of training compensation amounts under 10 euros will be discontinued.
- Status
- Passed
- Submitted
- 1 Oct 2020
- Latest event
- 25 Nov 2020
- Votes
- 0
- Speeches
- 3
- Confirmed
- 11 Dec 2020
- Statute
- 998/2020
- Source
- eduskunta.fi ↗
What is proposed
The alternative advance payment model for unemployment insurance contributions will be abolished, and all employers will move to a model based on actual wage data reported to the Incomes Register. Collections and refunds of training compensation under 10 euros will be eliminated.
What it means
The change will reduce the administrative burden on the Employment Fund and employers from 1 January 2021. The impact on employers will be minor, as more than 99 per cent of employers already used the actuals model and only 63 employers remained in the advance model in 2020. The 10-euro threshold will eliminate approximately 150–200 minor adjustment and refund transactions each year.
How Parliament voted
The bill passed without a vote – no MP proposed rejecting or amending it in plenary.
Debate in the chamber
What was argued and where each group stood, followed by MPs' speeches verbatim from the parliamentary record. Speeches are shown in their original language.
3 speeches · 2 speakers · 2 debates
Key points of the debate
The debate addressed the discontinuation of the advance collection of unemployment insurance contributions and the transition to a payment procedure based purely on actual wages. The proposal was seen as a necessary reduction in administrative burden and bureaucracy. The debate was completely unanimous.
- Left AllianceIn favour
Abolishing advance collection streamlines the system, as the vast majority of employers already use the actuals model and maintaining two parallel procedures does not make sense.
”Kahden perintätavan ylläpitämistä ei voida pitää perusteltuna eikä hallinnollisesti järkevänä.”
— Aino-Kaisa Pekonen - Christian DemocratsIn favour
Moving to a uniform collection system based on actual wages is justified and eases the administrative burden on employers and authorities.
”Tämä vaikuttaa kaikin puolin kannatettavalta ja hyvältä esitykseltä”
— Sari Essayah
This digest was generated by AI from 3 speeches 13 Sep 2026. Group positions are read from the speeches, not from votes; quotations were checked verbatim against the record.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 140/2020 vp sisältyvien 1. ja 2. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.
Stages of consideration
The bill's path from the preliminary debate to the decision, as recorded by Parliament.
- 1 Oct 2020Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
- 6 Oct 2020Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 11 Nov 2020Valiokunnan mietintö tai lausunto · sosiaali- ja terveysvaliokunta
- 17 Nov 2020Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 20 Nov 2020Toinen käsittely · Täysistunto
- 20 Nov 2020Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Decisions by law proposal2
- 1Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty · 998/2020 · 11 Dec 2020
- 2Laki koulutuksen korvaamisesta annetun lain 8 ja 9 §:n muuttamisestaHyväksytty · 999/2020 · 11 Dec 2020
Proposed law text
The law proposals in the bill as the Government presented them. The final act may differ after committee consideration.
The law text is shown in Finnish or Swedish from Parliament's official documents; it is not translated into English.
1.Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) 21 a ja 21 b §, 21 c §:n 2 momentti sekä 21 e ja 21 k §, sellaisina kuin ne ovat, 21 a § laeissa 542/2012, 522/2018 ja 1072/2018, 21 b § ja 21 c §:n 2 momentti laissa 1072/2018, 21 e § laeissa 1653/2015, 522/2018 ja 1072/ 2018 sekä 21 k § laissa 973/2016, ja muutetaan 21 §, 21 c §:n 1 momentti, 21 d §, 21 g §:n 1 momentti, 21 j § ja 26 §n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 21 §, 21 c §:n 1 momentti, 21 d § ja 21 g §:n 1 momentti laissa 1072/2018, 21 j § laissa 1653/2015 ja 26 §:n 1 momentti laissa 542/2012, seuraavasti:
21 §Maksujen määrääminen ja perintä
Työllisyysrahasto määrää työnantajan työttömyysvakuutusmaksun maksettavaksi neljä kertaa vuodessa työnantajaa kuulematta 19 a §:n mukaisen palkkasumman perusteella noudattaen 4 ja 5 momenttia sekä 18 ja 21 d §:ää. Työllisyysrahasto antaa työttömyysvakuutusmaksusta valituskelpoisen päätöksen, josta käy ilmi tulorekisteriin ilmoitettu palkkasumma ja sen perusteella määräytyvä työttömyysvakuutusmaksu.
Työnantaja vastaa palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun suorittamisesta Työllisyysrahastolle. Työllisyysrahasto määrää ja perii työnantajalta palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun 19 a §:n mukaisen palkkasumman perusteella.
Työllisyysrahasto määrittää 1 ja 2 momentissa tarkoitetut palkkasummat työnantajan tulotietojärjestelmästä annetun lain (53/2018) mukaiseen tulorekisteriin, jäljempänä tulorekisteri, ilmoittamien tämän lain 19 ja 19 a §:n mukaisten tulotietojen ja muiden ilmoittamien tietojen perusteella. Päätöstä ei tarvitse perustella hallintolaissa (434/2003) säädetyllä tavalla, jos siinä ei poiketa työnantajan tulorekisteriin ilmoittamasta palkkasummasta.
Jos työttömyysvakuutusmaksu on jäänyt määräämättä, Työllisyysrahasto määrää puuttuvan työttömyysvakuutusmaksun maksettavaksi. Päätös on tehtävä kolmen vuoden kuluessa vakuutusvuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta.
Työllisyysrahasto voi määrätä työttömyysvakuutusmaksun ennen yritystoiminnassa tapahtunutta järjestelyä vallinneen tilanteen mukaan, jos järjestelyn ilmeisenä tarkoituksena on ollut kiertää työttömyysvakuutusmaksua koskevia säännöksiä. Yritystoiminnassa järjestelyjä tehneen työnantajan on esitettävä selvitys siitä, että järjestelyyn ei ole ryhdytty siinä tarkoituksessa, että yritys vapautuisi työttömyysvakuutusmaksusta. Pyytäessään selvitystä yrityksessä tapahtuneesta järjestelystä Työllisyysrahaston on ilmoitettava työnantajalle, että selvityksen antamatta jättäminen ei estä maksun määräämistä.
21 c §Työttömyysvakuutusmaksun määrääminen arvioimalla
Työllisyysrahasto voi määrätä 18 §:n mukaisen työnantajan ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun arvioimalla sen estämättä, mitä 21 §:n 1 momentissa säädetään, jos työnantaja ei ole ilmoittanut tulotietojärjestelmästä annetussa laissa tarkoitettuja tulotietoja tulorekisteriin tai jos työnantajan tulorekisteriin ilmoittamat tulotiedot ovat liian pieniä käytettäessä perusteena Työllisyysrahaston 22 tai 22 a §:n perusteella saamia ja Työllisyysrahaston käytössä olevia muita työnantajan palkanmaksua ja muuta toimintaa koskevia tietoja.
21 d §Maksujen erääntyminen
Työttömyysvakuutusmaksun eräpäivä on 21 päivän kuluttua maksun lähettämisestä.
21 g §Työttömyysvakuutusmaksujen perintään liittyvä tarkastusoikeus
Työllisyysrahastolla on oikeus tarkastaa työnantajan asiakirjoista 21 §:n 5 momentin, 22 §:n 1 momentin 3 kohdan, 24 §:n 4 momentin ja 24 c §:n mukaisen tietojenantovelvollisuuden piiriin kuuluvien tietojen oikeellisuus.
21 j §Maksujen ulosottokelpoisuus
Tässä laissa säädetty työttömyysvakuutusmaksu ja 21 i §:n mukainen viivästyskorko ovat suoraan ulosottokelpoisia. Niiden perimisestä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007).
26 §Maksujen vanhentuminen
Työnantajan ja palkansaajan oikeus saada takaisin aiheettomasti suoritettu työttömyysvakuutusmaksu vanhentuu viiden vuoden kuluttua työttömyysvakuutusmaksun maksupäivästä tai työntekijän työttömyysvakuutusmaksun pidätyspäivästä, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Vanhentumisen katkeamisesta säädetään velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003) 10 ja 11 §:ssä. Vanhentumisajan katkaisemisesta alkaa kulua uusi viiden vuoden vanhentumisaika.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
2.Laki koulutuksen korvaamisesta annetun lain 8 ja 9 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan koulutuksen korvaamisesta annetun lain (1140/2013) 8 §:n 2 momentti ja 9 §, sellaisina kuin ne ovat laissa 1073/2018, seuraavasti:
8 §Menettely haettaessa koulutuskorvausta Työllisyysrahastolta
Työllisyysrahasto antaa päätöksen koulutuskorvauksen määrästä. Koulutuskorvaus maksetaan työnantajalle tai hyvitetään rahoituslain 21 §:n mukaan määrättävästä työttömyysvakuutusmaksusta.
9 §Rahoituslain soveltaminen
Työllisyysrahaston maksamaa koulutuskorvausta koskevaan asiaan sovelletaan, mitä rahoituslain 21, 21 d, 21 f, 21 i, 21 j, 22, 22 a, 22 c—22 g, 24 f, 24 g, 24 i, 26 d ja 26 e §:ssä säädetään työttömyysvakuutusmaksusta.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Main content of the bill (official)
The summary and title were produced with AI on 13 Sep 2026. They are not official documents – check the details in the original bill. The title and summaries are machine translations of the Finnish AI summaries. Speeches and quotations are always shown in their original language.