HE 144/2015 vpHyväksyttyVireille 17.12.2015

Vientirahoituksen ja vientitakuiden valtuuksien korottaminen

Lait julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöistä annetun lain 8 a §:n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10 §:n muuttamisesta

Suomen julkisen vienninrahoituksen luotto- ja takausvaltuuksia kasvatetaan merkittävästi. Muutos varmistaa suomalaisten vientiyritysten kilpailukykyisen rahoituksen kansainvälisillä markkinoilla.

Tila: Hyväksytty
Vireille: 17.12.2015
Viimeisin tapahtuma: 8.3.2016
Äänestyksiä: 0
Puheenvuoroja: 20
Vahvistettu: 8.4.2016
Säädös: 255/2016
Lähde: eduskunta.fi ↗

Mitä ehdotetaan

Suomen Vientiluotto Oy:n vienti- ja alusluottojen sekä korontasauksen enimmäisvaltuus nostetaan 7 miljardista 13 miljardiin euroon. Samalla Finnvera Oyj:n vientitakuuvaltuus korotetaan 17 miljardista 19 miljardiin euroon ja valtion takaus Finnveran varainhankinnalle 9 miljardista 15 miljardiin euroon.

Mitä se tarkoittaa

Muutos turvaa rahoituksen saatavuuden erityisesti meriteollisuuden, telekommunikaation ja metsäteollisuuden suurille pääomatavaravientihankkeille ja niiden kotimaisille alihankkijaverkostoille. Valtion ehdolliset takausvastuut ja korkoriskit kasvavat vastaavasti. Lakien on tarkoitus tulla voimaan maalis–huhtikuussa 2016.

Näin eduskunta äänesti

Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.

Keskustelu salissa

Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.

20 puheenvuoroa · 2 keskustelua

Keskustelun pääkohdat

Eduskunta käsitteli esitystä julkisen vientirahoituksen ja valtion vientitakuiden valtuuksien huomattavasta korottamisesta. Kaikki eduskuntaryhmät kannattivat esitystä yksimielisesti, sillä sen katsottiin parantavan suomalaisyritysten kilpailukykyä ja turvaavan työpaikkoja kansainvälisillä markkinoilla. Keskustelussa nostettiin esiin myös tarve tukea pienten ja keskisuurten yritysten vientiä sekä hallita valtion kasvavia taloudellisia riskejä.

KokoomusPuolesta
Ryhmä tuki valtuuksien laajentamista vientiteollisuuden toimintaedellytysten takaamiseksi ja korosti rahoituksen järjestämisen tärkeyttä myös pk-yrityksille.
”On ehdottomasti perusteltu tämä hallituksen esitys, että nostetaan luottovaltuuksia.”
— Kai Mykkänen
PerussuomalaisetPuolesta
Ryhmä kannatti valtuuksien nostoa, koska se auttaa suomalaisia vientiyrityksiä pärjäämään kiristyneessä kansainvälisessä kilpailussa ja paikkaa markkinoiden rahoituspuutteita.
”Tavoitteena on edistää suomalaisten pääomatavaravientiä harjoittavien yritysten viennin rahoituksen kilpailukykyä ja siten parantaa niiden mahdollisuuksia saada vientihankkeita.”
— Kaj Turunen
KeskustaPuolesta
Ryhmä piti esitystä erittäin tarpeellisena viennin ja talouskasvun vauhdittamiseksi tilanteessa, jossa yksityiset pankit eivät riittävästi rahoita suuria vientihankkeita.
”Käsittelyssä on siis kolme lakia, ja tarkoituksena on, että viennin rahoituksen enimmäisvaltuutta korotetaan 13 miljardiin euroon ennen kaikkea meidän vientiyritystemme kilpailuedellytysten turvaamiseksi.”
— Katri Kulmuni
SDPPuolesta
Ryhmä kannatti esitystä viennin tukemiseksi, mutta peräänkuulutti toimia viennin kapean pohjan laajentamiseksi ja pienten sekä keskisuurten yritysten rahoituksen helpottamiseksi.
”Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys ja valiokunnan yksimielinen mietintö ovat kannatettavia. SDP tukee kaikkia niitä toimia, joilla pystymme parantamaan vientiyritysten tilannetta.”
— Antti Lindtman
VasemmistoliittoPuolesta
Ryhmä tuki lakimuutosta tärkeänä työllisyyden ja viennin edistäjänä, jotta suomalaiset yritykset eivät häviä kilpailijoille rahoituksen puutteen vuoksi.
”Tämä hallituksen esitys on kannatettava. Se on tärkeä osa vientiä ja työllisyysponnisteluja, joskaan se ei ongelmiamme yksinään ratkaise, kuten täällä on ansiokkaasti todettu.”
— Hanna Sarkkinen
KristillisdemokraatitPuolesta
Ryhmä piti valtion riskirahoituksen kasvattamista merkittävänä askeleena ulkomaankaupalle, mutta muistutti tehokkaasta riskienhallinnasta ja tukikelpoisten alojen laajentamisesta.
”Yksi meidän ulkomaankauppamme kulmakiviä ja oikeastaan esteitä on ollut tämä riskirahoitus, ja tässä otetaan nyt merkittävä askel eteenpäin, niin kuin edustaja Mykkänenkin totesi.”
— Antero Laukkanen

Kooste on tuotettu tekoälyllä 20 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.

Yleiskeskustelu ja asian käsittely keskeytettiin.

Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 144/2015 vp sisältyvien 1.—3. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.

Käsittelyn vaiheet

Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.

17.12.2015Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Työ- ja elinkeinoministeriö
4.2.2016Lähetekeskustelu · Täysistunto
16.2.2016Valiokunnan mietintö tai lausunto · talousvaliokunta
24.2.2016Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
1.3.2016Toinen käsittely · Täysistunto
7.3.2016Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Päätökset lakiehdotuksittain3

1Laki julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty · 255/2016 · 8.4.2016
2Laki valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a §:n muuttamisestaHyväksytty · 256/2016 · 8.4.2016
3Laki valtion vientitakuista annetun lain 10 §:n muuttamisestaHyväksytty · 257/2016 · 8.4.2016

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.

1.Laki julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) 4 §:n 1 momentti, 8 §:n 1 momentti ja 12 §, sellaisina ne ovat laissa 486/2014, seuraavasti:

4 §Vienti- ja alusluottojen myöntäminen

Yhtiö voi myöntää Finnvera Oyj:n varainhankintaan perustuvia kiinteä- ja vaihtuvakorkoisia vienti- ja alusluottoja enintään 13 miljardin euron pääoma-arvosta.

8 §Valtuus tehdä korontasaussopimuksia

Yhtiö voi tehdä luotto- ja rahoituslaitosten kanssa korontasausluottoja koskevia tai näitä vastaavia 6 §:ssä tarkoitettuja korontasauspäätöksiä enintään 13 miljardin euron pääoma-arvosta.

12 §Pääoma-arvojen laskeminen

Tämän lain 4 §:n nojalla myönnettyjen vienti- ja alusluottojen sekä 8 §:n nojalla tehtyjen korontasausluottojen pääoma-arvoa laskettaessa otetaan huomioon luottosopimusten allekirjoitushetkestä luoton ensimmäiseen takaisinmaksupäivään asti luoton pääoma kokonaan nostamaton pääoma mukaan lukien. Ensimmäisestä takaisinmaksusta alkaen otetaan huomioon lyhentämätön pääoma kokonaan nostamaton pääoma mukaan lukien. Tarjousten pääomasta otetaan huomioon 50 prosenttia.

Laskettaessa pääoma-arvoja sopimusvaluutta muunnetaan euroiksi käyttäen luottojen myöntämispäivän Euroopan keskuspankin muunnettavalle valuutalle ilmoittamaa kurssia.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.

2.Laki valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 a §:n 3 momentti,

sellaisena kuin se on laissa 487/2014, seuraavasti:

8 a §Yhtiön ottamien lainojen takaaminen

Yhtiöllä saa olla samanaikaisesti valtion takaamien lainojen pääomaa takaisin maksamatta ja lainaohjelmia euromääräiseltä vasta-arvoltaan enintään 15 miljardia euroa. Sen lisäksi yhtiöllä saa olla valtion takausten piirissä ottamiensa lainojen pääomalle laskettavia korkoja ja riskien suojaamiseksi tarpeellinen määrä lainoihin liittyviä koronvaihto- ja valuutanvaihtosopimuksia ja muita vastaavia suojausjärjestelyjä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.

3.Laki valtion vientitakuista annetun lain 10 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) 10 §:n 1 momentti,

sellaisena kuin se on laissa 488/2014, seuraavasti:

10 §Vastuurajat

Vientitakuiden ja suojautumisjärjestelyjen yhteenlaskettu vastuu saa olla enintään 19 miljardia euroa. Edellä 6 §:ssä tarkoitettujen vientitakuiden takausvastuu saa kuitenkin olla enintään 3,5 miljardia euroa ja 5 §:n 2 momentissa tarkoitettujen investointitakuiden takuuvastuu enintään 200 miljoonaa euroa.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annettua lakia, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annettua lakia ja valtion vientitakuista annettua lakia. Viennin edistämiseksi ja vienninrahoitusjärjestelmän kilpailukykyisen toiminnan turvaamiseksi esityksessä ehdotetaan korotettavaksi Suomen Vientiluotto Oy:n vienti- ja alusluottojen myöntämisen enimmäisvaltuutta ja Finnvera Oyj:n myöntämien vientitakuiden enimmäisvaltuutta. Samalla ehdotetaan korotettavaksi valtioneuvoston Finnvera Oyj:lle myöntämien takausten enimmäismäärää. Tarkoituksena on edistää suomalaisten pääomatavaravientiä harjoittavien yritysten viennin rahoituksen kilpailukykyä ja siten parantaa niiden mahdollisuuksia saada vientihankkeita. Julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että vienti- ja alusluottojen myöntämisen enimmäisvaltuutta Suomen Vientiluotto Oy:lle ehdotetaan korotettavaksi nykyisestä 7 miljardista eurosta 13 miljardiin euroon. Lisäksi ehdotetaan korotettavaksi korontasausvaltuutta 7 miljardista eurosta 13 miljardiin euroon. Valtion erityisrahoitusyhtiöstä annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että yhtiöllä saa olla valtion takaamien lainojen pääomaa takaisin maksamatta ja lainaohjelmia euromääräiseltä vasta-arvoltaan enintään 15 miljardia euroa. Enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi kuudella miljardilla eurolla, koska Finnvera Oyj:n vienninrahoitukseen kohdistuva varainhankinta perustuu valtion antamaan takaukseen. Valtion vientitakuista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että Finnvera Oyj:n myöntämien vientitakuiden ja suojautumisjärjestelyiden yhteenlaskettua vastuuta ehdotetaan nostettavaksi 17 miljardista eurosta 19 miljardiin euroon. Lisäksi ehdotetaan korotettavaksi erityisriskinoton takausvaltuutta 3 miljardista 3,5 miljardin euroon. Vienti- ja alusluottojen sekä korontasausluottojen enimmäispääomamäärän laskemistapaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että laskettaessa luottojen, korontasaussopimusten ja -päätösten pääoma-arvoja sopimusvaluutta muunnetaan euroiksi käyttäen luottojen myöntämispäivän Euroopan keskuspankin muunnettavalle valuutalle ilmoittamaa kurssia. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan maalis-, huhtikuussa 2016.

Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.