Merimiespalvelumaksujen korotus ja valtionrahoituksen lakkautus

Merimiespalvelutoimisto toimii yhteistoimintaelimenä kotimaassa ja ulkomailla sekä merellä ja satamissa tapahtuvan lakisääteisen ja vapaaehtoisen merimiespalvelutoiminnan tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi ja yhtenäistämiseksi.

Merimiespalvelutoimistoa valvoo työ- ja elinkeinoministeriö. Merimiespalvelutoimistolla ei ilman työ- ja elinkeinoministeriön suostumusta saa olla osake-enemmistöä osakeyhtiössä eikä vastaavaa määräämisvaltaa muussa yrityksessä lukuun ottamatta asunto-osakeyhtiötä ja kiinteistöyhtiötä.

Suomalaisessa ulkomaanliikenteeseen käytettävässä kauppa-aluksessa, merellä ansiotarkoituksessa toimivassa pelastusaluksessa, jäänmurtajassa, väyläaluksessa, merenmittausta suorittavassa aluksessa, tutkimusaluksessa ja Itämeren ulkopuolella toimivassa kalastusaluksessa työskentelevä merimies ja hänen työnantajansa ovat velvolliset maksamaan palvelumaksua merimiespalvelutoimistolle. Merimiehen palvelumaksu on 1,5 tuhannesosaa hänen aluksella saamastaan tulosta. Työnantajan palvelumaksu on 1,5 tuhannesosaa aluksella merimiehille maksetusta tulosta.

Edustajistoon kuuluu kahdeksan jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenistä ja varajäsenistä neljän tulee edustaa työnantajia ja neljän palkansaajia. Palkansaajista kahden tulee edustaa miehistöä, yhden kansipäällystöä ja yhden konepäällystöä.

Edustajisto valitsee keskuudestaan kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joista toisen tulee edustaa työnantajia ja toisen työntekijöitä. Puheenjohtajaksi valitaan vuorotellen työnantajia ja työntekijöitä edustava jäsen.

Ylimääräinen edustajiston kokous on pidettävä, jos työ- ja elinkeinoministeriö niin määrää, jos hallitus pitää sitä tarpeellisena tai jos vähintään viisi edustajiston jäsentä sitä ilmoittamaansa asiaa varten kirjallisesti vaatii. Ylimääräinen kokous on pidettävä myös, jos tilintarkastaja toimittamansa tarkastuksen perusteella sitä vaatii.

Edustajisto on päätösvaltainen, kun läsnä ovat puheenjohtaja ja vähintään neljä jäsentä.

Hallitukseen kuuluu neljä jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenistä ja varajäsenistä kaksi edustaa työnantajia sekä kaksi palkansaajia, joista toinen miehistöä ja toinen päällystöä. Päällystöä edustava jäsen ja hänen varajäsenensä määrätään siten, että hallituksessa ovat vuorollaan kalenterivuoden kerrallaan edustettuina kansipäällystö ja konepäällystö. Asianomaiset työnantajayhdistykset edustavat vuorollaan varsinaisena jäsenenä ja tämän varajäsenenä kalenterivuoden kerrallaan työnantajia. Kaikilla edellä mainituilla työnantajien ja palkansaajien edustajilla on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksessa riippumatta siitä, ovatko he kyseisenä ajankohtana hallituksen jäseniä tai varajäseniä.

Merimiespalvelutoimiston hallitus valitsee keskuudestaan kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joista toisen tulee edustaa työnantajia ja toisen työntekijöitä. Puheenjohtajaksi valitaan vuorotellen työnantajia ja palkansaajia edustava jäsen. Puheenjohtajan tulee edustaa vastakkaista työmarkkinaosapuolta kuin edustajiston puheenjohtajan.

Hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä ovat puheenjohtaja ja vähintään kaksi jäsentä. Hallitus on päätösvaltainen myös, kun läsnä ovat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja tai jäsen, joista toinen edustaa työnantajia ja toinen palkansaajia, ja hallitus on päätöksestä yksimielinen.

Merimiespalvelutoimiston nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja yhdessä tai kumpikin heistä erikseen yhdessä hallituksen valtuuttaman hallituksen jäsenen tai toimiston henkilöstöön kuuluvan kanssa.

Merimiespalvelutoimiston edustajisto voi hallituksen esityksestä päättää nimenkirjoitusoikeuksien myöntämisestä myös toimitusjohtajalle tai hallituksen jäsenelle erikseen.

Haaste tai muu tiedoksianto katsotaan merimiespalvelutoimistolle toimitetuksi, kun se on annettu tiedoksi henkilölle, jolla on oikeus kirjoittaa toimiston nimi.

Työ- ja elinkeinoministeriöllä on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä saada maksutta kirjallinen selvitys merimiespalvelutoimiston toiminnasta. Merimiespalvelutoimiston on toimitettava vuosittain kahden kuukauden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta työ- ja elinkeinoministeriölle kertomus toiminnastaan ja tilastaan.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Sen 4 §:n 1 momentti on voimassa 31 päivään joulukuuta 2027.