Taloyhtiöiden tupakointikieltojen helpottaminen

Tässä laissa tarkoitetaan:

42) asuntoyhteisöllä osakeyhtiötä, johon sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia (1599/2009), asunto-osuuskuntaa, yhteisöä ja säätiötä, johon sovelletaan asumisoikeusasunnoista annettua lakia (393/2021) tai yhteishallinnosta valtion tukemissa vuokrataloissa annettua lakia (1169/2022) sekä muuta yhteisöä ja säätiötä, joka omistaa vuokratalon tai vuokrataloja;

Tupakkatuotteiden vähittäismyyntipakkauksessa on oltava:

2) vähittäismyyntipakkauksen jäljittämistä varten tarkoitettu yksilöllinen tunniste, josta säädetään teknisistä standardeista tupakkatuotteiden jäljitettävyysjärjestelmän perustamista ja toimintaa varten annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2018/574, jäljempänä komission jäljitettävyysasetus , ja joka on Lupa- ja valvontaviraston nimeämän tahon antama, sekä väärinkäytöltä suojaava turvaominaisuus, joka koostuu näkyvistä, osittain piilotetuista ja piilotetuista aitoustekijöistä.

Tupakkatuotteiden valmistajien ja maahantuojien on tehtävä riippumattoman kolmannen osapuolen kanssa tiedontallennussopimus, jossa tämä sitoutuu huolehtimaan jäljitettävyyden kannalta merkityksellisten tietojen tiedontallennusjärjestelmästä. Tiedontallennusjärjestelmän on sijaittava fyysisesti EU:n alueella. Kolmannen osapuolen soveltuvuuden samoin kuin tiedontallennussopimuksen hyväksyy komissio. Lupa- ja valvontavirasto:

1) on tiedontallennusjärjestelmän osalta luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus), jäljempänä yleinen tietosuoja-asetus , 26 artiklassa tarkoitettu yhteisrekisterinpitäjä komission ja EU:n muiden jäsenvaltioiden kanssa;

2) edustaa Suomea komission jäljitettävyysasetuksessa tarkoitetussa tupakkatuotteiden jäljitettävyyttä koskevassa EU:n järjestelmässä;

3) toimii Tullin kanssa komission jäljitettävyysasetuksen 25 artiklan 1 kohdan k alakohdassa tarkoitettuna kansallisena virkamiehenä.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun kolmannen osapuolen toimintaa seuraa ulkoinen tarkastaja, jota ehdottaa ja jonka maksaa tupakkatuotteiden valmistaja ja jonka hyväksyy komissio. Ulkoinen tarkastaja esittää komissiolle, Lupa- ja valvontavirastolle ja Tullille vuosikertomuksen, jossa se arvioi erityisesti tietojen luvattomaan saatavuuteen mahdollisesti kohdistuneita väärinkäytöksiä.

Edellä 2 momentissa tarkoitetulla ulkoisella tarkastajalla ja komissiolla sekä Lupa- ja valvontavirastolla, Tullilla ja muiden EU:n jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava täydellinen pääsy tiedontallennusjärjestelmiin. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa komissio tai Lupa- ja valvontavirasto voi antaa valmistajille tai maahantuojille pääsyn tallennettuihin tietoihin. Lisäksi Lupa- ja valvontavirasto voi antaa kunnalle pääsyn tallennettuihin tietoihin.

Liikesalaisuuksien ja henkilötietojen suojasta säädetään erikseen.

Tupakkatuotetta tai tupakan vastiketta, joka sisältää kannabidiolia, kannabinolia, kannabigerolia tai kannabikromeenia taikka niiden happomuotoja, ei saa myydä tai muutoin luovuttaa.

Asuntoyhteisö saa kieltää tupakoinnin asuntoyhteisön rakennuksen huoneistoihin kuuluvilla parvekkeilla, sellaisissa ulkotiloissa ja sellaisilla ulkoalueilla, jotka ovat huoneistojen hallinnassa tai muutoin yksinomaisessa käytössä, ja huoneistojen sisätiloissa. Kiellon edellytyksenä on, että tiloista voi niiden rakenteiden tai muiden olosuhteiden vuoksi muutoin kuin poikkeuksellisesti kulkeutua tupakansavua toiselle parvekkeelle, toisen huoneiston hallinnassa tai muutoin yksinomaisessa käytössä olevaan ulkotilaan tai tällaiselle ulkoalueelle taikka toisen huoneiston sisätiloihin. Tupakoinnin kieltäminen asuinhuoneiston asuintilassa edellyttää lisäksi, että tupakansavun kulkeutumista ei ole mahdollista rakenteiden korjaamisella tai muuttamisella kohtuudella ehkäistä ja asuintilan haltijalle on ennen kiellosta päättämistä varattu mahdollisuus ehkäistä tupakansavun kulkeutuminen omilla toimenpiteillään.

Asuntoyhteisön on viivytyksettä päätettävä tupakointikiellon lakkauttamisesta, jos kiellolle ei enää ole 1 momentissa säädettyjä edellytyksiä.

Ennen kuin asuntoyhteisö päättää tupakointikiellosta tai sen lakkauttamisesta, sen on kuultava niiden tilojen haltijoita, joissa tupakointi on tarkoitus kieltää tai joita koskeva tupakointikielto on tarkoitus lakkauttaa. Kuuleminen katsotaan toteutetuksi, jos viimeistään kahta viikkoa ennen päätöksentekoa tieto suunnitellun päätöksen perusteista ja ohjeet huomautusten tekemiseen toimitetaan:

1) asunto-osakeyhtiölain 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetussa asunto-osakeyhtiössä osakkeenomistajalle asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 21 §:ssä tarkoitetulla tavalla ja tilan muulle haltijalle asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 11 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla; mitä tässä kohdassa säädetään, sovelletaan myös asunto-osakeyhtiölain 28 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun keskinäiseen kiinteistöosakeyhtiöön, jos sen osakkeet kuuluvat huoneistotietojärjestelmästä annetussa laissa (1328/2018) tarkoitettuun osakehuoneistorekisteriin;

2) muussa kuin 1 kohdassa tarkoitetussa asuntoyhteisössä tilaa omistusoikeuden perusteella hallitsevalle siihen posti- tai sähköpostiosoitteeseen, joka on asuntoyhteisön tiedossa, sekä tilaa vuokraoikeuden tai muun vastaavan oikeuden perusteella hallitsevalle rakennuksen yleisesti käytettävälle ilmoitustaululle tai hänen hallitsemaansa huoneistoon.

Tupakointikiellosta päättämiseen ei sovelleta asunto-osakeyhtiölaissa tarkoitetussa yhtiössä, mitä asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 35 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetään, eikä asunto-osuuskunnassa, mitä osuuskuntalain (421/2013) 5 luvun 30 §:ssä säädetään.

Kunta perii hyväksymänsä taksan mukaisen maksun:

3) 50 §:ssä tarkoitetun tukkumyynti-ilmoituksen käsittelystä.

Lupa- ja valvontavirasto perii tämän lain valvonnasta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi vuosittain valvontamaksun siltä, joka tekee 16, 27 tai 29 b §:ssä tarkoitetun ilmoituksen. Valvontamaksu muodostuu seuraavasti niiden myyntimäärien perusteella, jotka mainittujen pykälien nojalla on ilmoitettu edellisen kalenterivuoden aikana:

Lupa- ja valvontavirasto ja kunnat ovat 1 momentissa tarkoitetun rekisterin yleisen tietosuoja-asetuksen 26 artiklassa tarkoitettuja yhteisrekisterinpitäjiä. Kunta vastaa 2 momentissa tarkoitettujen tietojen kirjaamisesta rekisteriin ja niiden oikeellisuudesta. Lupa- ja valvontavirasto vastaa rekisterin tietojärjestelmän toimivuudesta, ylläpidosta ja kehittämisestä, tietojen käytettävyydestä, eheydestä, säilyttämisestä ja tuhoamisesta sekä muista yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisista rekisterinpitäjän velvoitteista. Lupa- ja valvontavirasto toimii yleisen tietosuoja-asetuksen 26 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna rekisteröityjen yhteyspisteenä, jos rekisteröidyn pyyntö koskee useamman kuin yhden kunnan alueella sijaitsevia myyntipaikkoja. Kunta toimii yleisen tietosuoja-asetuksen 26 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna rekisteröityjen yhteyspisteenä, jos rekisteröidyn pyyntö koskee kunnan alueella sijaitsevaa myyntipaikkaa.

Edellä 91 §:ssä tarkoitettuun valvontamaksuun saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimus on esitettävä kolmen vuoden kuluessa valvontamaksun määräämistä seuraavan kalenterivuoden alusta, kuitenkin viimeistään 60 päivän kuluttua päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimukseen sovelletaan muutoin, mitä hallintolaissa säädetään.

Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019). Mitä mainitussa laissa säädetään, sovelletaan myös muutoksenhaussa kunnallisen viranomaisen päätökseen lukuun ottamatta päätöstä, joka koskee tämän lain 68 §:n vastaista markkinointia tai tällaisen päätöksen tehosteeksi asetettua uhkasakkoa tai teettämisuhkaa, 84 §:ssä tarkoitettua valvontasuunnitelmaa taikka 90 tai 91 §:ssä tarkoitettuja taksoja. Muutoksenhausta markkinaoikeudellisiin asioihin säädetään tämän lain 107 §:ssä sekä muutoksenhausta 84 §:ssä tarkoitettua valvontasuunnitelmaa ja 90 ja 91 §:ssä tarkoitettuja taksoja koskeviin päätöksiin kuntalaissa (410/2015).

Asunto-osakeyhtiölaissa tarkoitetun yhtiön osakkeenomistaja, asunto-osuuskunnan jäsen sekä asumisoikeusyhdistyksen jäsen, hallitus, hallituksen jäsen tai isännöitsijä saavat moittia tämän lain 79 §:n nojalla tehtyä päätöstä, jos päätös on mainitun pykälän vastainen. Päätöksen moittimiseen sekä moitekanteen johdosta annettavan tuomion sisältöön ja vaikutuksiin sovelletaan muutoin, mitä asunto-osakeyhtiölain 23 luvussa, osuuskuntalain 24 luvussa ja asumisoikeusyhdistyksistä annetun lain (1072/1994) 29 §:ssä säädetään.

Asumisoikeuden haltija, asunto-osakeyhtiölaissa tarkoitetun yhtiön vuokralainen tai osakehuoneistossa asuva muu käyttöoikeuden saanut sekä yhteisön tai säätiön omistaman vuokratalon vuokralainen voi saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi sellaisen tämän lain 79 §:n nojalla tehdyn päätöksen oikeellisuuden, joka koskee hänen asumisoikeussopimuksen tai vuokrasopimuksen nojalla hallitsemiaan tiloja. Vaatimus on pantava vireille kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä. Vaatimusta ei kuitenkaan saa panna vireille asumisoikeussopimuksen nojalla hallitun huoneiston hallinnan päätyttyä eikä vuokrasuhteen päätyttyä. Kanteen johdosta annettavassa tuomiossa päätös voidaan kantajan vaatimuksesta julistaa pätemättömäksi tai sitä voidaan muuttaa. Kantajan vaatimuksesta voidaan samalla kieltää yhteisöä tai säätiötä panemasta pätemätöntä päätöstä täytäntöön. Päätöstä voidaan muuttaa vain, jos voidaan todeta, minkä sisältöinen päätöksen olisi pitänyt olla.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 32 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla nimetty yksilöllisen tunnisteen antaja jatkaa tehtävässä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa tehdyssä sopimuksessa sovitun sopimuskauden loppuun ja sopimuksessa sovituilla ehdoilla.

Tämän lain voimaan tullessa kunnassa vireillä oleva hakemus, joka on tehty tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 79 §:n nojalla, on käsiteltävä loppuun, ja hakemuksen käsittelystä saadaan periä tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 90 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu maksu. Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 79 §:n 2 momentin nojalla määrätty tupakointikielto jää voimaan, ja siihen sovelletaan, mitä tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 108 §:n 2 momentissa säädetään. Kunta ei kuitenkaan valvo tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 79 §:n nojalla määräämiensä kieltojen noudattamista, ja poiketen siitä, mitä 96 §:n 1 momentissa säädetään, kunta ei voi kieltää määräämänsä tupakointikiellon vastaista toimintaa. Jos tupakointikiellolle ei muuttuneiden olosuhteiden vuoksi ole enää perusteita, kunnan on peruutettava määräämäänsä tupakointikielto tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 79 §:n 3 momentin mukaisesti.

Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 79 §:n 3 momentin nojalla annettu tupakointitiloista ja tupakointikiellon hakemisesta asuntoyhteisöön annetun valtioneuvoston asetuksen (601/2016) 4 b § jää voimaan.

Jos 16, 27 tai 29 b §:ssä tarkoitettu ilmoitus on tehty ennen tämän lain voimaantuloa, valvontamaksun perimiseen sovelletaan, mitä tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 91 §:n 4 momentissa säädetään.