HE 146/2018 vpHyväksytty muutettunaVireille 27.9.2018

Maahantulokiellon rikkomisen rangaistusten kiristäminen

Lait rikoslain 17 luvun, ulkomaalaislain 185 §:n ja aluevalvontalain 44 §:n muuttamisesta

Suomeen saapumisesta voimassa olevan maahantulokiellon vastaisesti voidaan jatkossa tuomita vankeusrangaistus. Teot siirtyvät poliisin sakkomenettelystä suoraan tuomioistuinkäsittelyyn.

Tila
Hyväksytty muutettuna
Vireille
27.9.2018
Viimeisin tapahtuma
3.12.2018
Äänestyksiä
1
Puheenvuoroja
9
Vahvistettu
19.12.2018
Säädös
1163/2018

Mitä ehdotetaan

Rikoslakiin lisätään uusi rangaistussäännös maahantulokiellon rikkomisesta, josta voidaan tuomita sakkoa tai enintään vuosi vankeutta. Teon rankaisemisesta ulkomaalaisrikkomuksena ja valtionrajarikoksena luovutaan, jolloin kaikki Suomen tai toisen Schengen-valtion määräämän maahantulokiellon rikkomiset siirtyvät yhtenäisen rikoslain säännöksen alle.

Mitä se tarkoittaa

Muutos koskee Suomeen kielletysti palaavia maahantulokieltoon määrättyjä ulkomaalaisia, joille voidaan määrätä sakon sijasta vankeutta erityisesti teon toistuessa tai jos maahan tullaan rikosten tekotarkoituksessa. Koska asioita ei voida enää ratkaista summaarisessa sakkomenettelyssä, arviolta 450 tapausta vuodessa siirtyy täyteen rikosprosessiin käräjäoikeuksiin, mikä lisää poliisin, Rajavartiolaitoksen, syyttäjien ja tuomioistuinten työmäärää sekä valtion oikeudenhoitokuluja.

Näin eduskunta äänesti

2. käsittely · 27.11.2018

Eduskunta hyväksyi lain äänin 136–29.

136
Jaa · hyväksyttiin
29
Ei

SDP, KD ja Perussuomalaiset äänestivät hallituksen kanssa. 34 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗

Näin sali äänesti
VASSDPVIHRKESKRKPKDLIIKSINKOKPSTLPuhemies

Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.

Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 19.12.2018.

Keskustelu salissa

Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.

9 puheenvuoroa · 8 puhujaa · 3 keskustelua

Keskustelun pääkohdat

Keskustelussa väiteltiin maahantulokiellon rikkomisen rangaistusten kiristämisestä ja vankeusuhan lisäämisestä rikoslakiin. Hallituspuolue ja SDP kannattivat muutosta rajat ylittävän rikollisuuden ennaltaehkäisemiseksi ja pohjoismaisen linjan noudattamiseksi. RKP ja Vihreät vaativat esityksen hylkäämistä, koska he katsoivat sen vaarantavan haavoittuvassa asemassa olevien oikeusturvan ja lisäävän viranomaisten kustannuksia ilman todellista ennaltaehkäisevää tehoa.

  • Ehkäiseekö vankeusrangaistuksen uhka maahantulokiellon rikkomista?
  • Heikentääkö esitys turvapaikanhakijoiden ja ihmiskaupan uhrien oikeusturvaa?
  • Lisääkö lakimuutos viranomaisten ja tuomioistuinten kuormitusta ja kustannuksia liikaa?
  • KokoomusPuolesta

    Rangaistuksen kiristäminen vankeudeksi on välttämätöntä toistuvien rikkomusten ja rajat ylittävän rikollisuuden ennaltaehkäisemiseksi sekä sääntelyn yhdenmukaistamiseksi muiden Pohjoismaiden kanssa.

    ”olen erittäin tyytyväinen siitä, että tämä uusi säännös maahantulokiellon rikkomisesta tulee nytten rikoslakiin lisättäväksi.”
    — Veera Ruoho
  • SDPPuolesta

    Kiellon rikkomisella täytyy olla tuntuvat ja ennaltaehkäisevät seuraamukset, ja Suomen on perusteltua seurata muiden Pohjoismaiden kiristynyttä linjaa.

    ”Tämä esityshän on myös hyvässä suhteessa meidän verrokkimaihin.”
    — Joona Räsänen
  • VihreätVastaan

    Lakiesitys tulee hylätä, koska sen ihmisoikeusvaikutuksia ei ole arvioitu ja se heikentää ihmiskaupan uhrien sekä pakolaisten asemaa ja oikeusturvaa ilman riittäviä poikkeussäännöksiä.

    ”Jo tässä vaiheessa kannatan edustaja Biaudet’n tekemää esitystä, että nämä lakiehdotukset hylätään.”
    — Johanna Karimäki
  • RKPVastaan

    Esitys tulisi hylätä, sillä rangaistusten koventamisella ei saavuteta toivottua ennaltaehkäisevää vaikutusta, mutta se kasvattaa viranomaiskuluja ja murentaa turvapaikanhakijoiden sekä ihmiskaupan uhrien oikeusturvaa.

    ”Siksi haluan heti ensiksi sanoa, että ehdotan lakiesitysten hylkäämistä.”
    — Eva Biaudet

Kooste on tuotettu tekoälyllä 9 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.

Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin lakivaliokuntaan.

Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 146/2018 vp sisältyvien 1.—3. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.

Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.

Käsittelyn vaiheet

Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.

  1. 27.9.2018Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Oikeusministeriö
  2. 3.10.2018Lähetekeskustelu · Täysistunto
  3. 15.11.2018Valiokunnan mietintö tai lausunto · lakivaliokunta
  4. 21.11.2018Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
  5. 28.11.2018Toinen käsittely · Täysistunto
  6. 29.11.2018Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Päätökset lakiehdotuksittain3

  • 1Laki rikoslain 17 luvun muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 1163/2018 · 19.12.2018
  • 2Laki ulkomaalaislain 185 §:n muuttamisestaHyväksytty · 1164/2018 · 19.12.2018
  • 3Laki aluevalvontalain 44 §:n muuttamisestaHyväksytty · 1165/2018 · 19.12.2018

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.

1.Laki rikoslain 17 luvun muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain (39/1889) 17 luvun 7 §:n 1 momentti ja 7 b §, sellaisina kuin ne ovat, 7 §:n 1 momentti laissa 146/2014 ja 7 b § laeissa 756/2000 ja 503/2017, sekä lisätään 17 lukuun uusi 7 c § seuraavasti:

17 luku – Rikoksista yleistä järjestystä vastaan

7 §Valtionrajarikos

Joka

1) ylittää tai yrittää ylittää Suomen rajan ilman siihen oikeuttavaa matkustusasiakirjaa, viisumia, oleskelulupaa tai matkustusasiakirjaan rinnastettavaa muuta asiakirjaa tai muualta kuin luvallisesta maahantulo- tai maastalähtöpaikasta tai vastoin lakiin perustuvaa muuta kieltoa kuin maahantulokieltoa,

2) muuten rikkoo rajan ylittämisestä annettuja säännöksiä tai

3) oleskelee tai liikkuu rajavyöhykkeellä tai ryhtyy siellä kiellettyyn toimeen rajavartiolain 51 §:n vastaisesti tai ilman mainitun lain 52 §:ssä edellytettyä lupaa,

on tuomittava valtionrajarikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

7 b §Maahantulokiellon rikkominen

Joka tulee Suomeen, vaikka hänelle on määrätty voimassa oleva

1) ulkomaalaislain (301/2004) 150 §:n 1 momentissa tarkoitettu maahantulokielto tai mainitun lain 3 §:n 19 kohdassa tarkoitetun toisen Schengen-valtion antama jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/115/EY 3 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettu maahantulokielto tai

2) ulkomaalaislain 150 §:n 3 momentissa tai 170 §:n 1 momentissa tarkoitettu maahantulokielto,

on tuomittava maahantulokiellon rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

7 c §Alueloukkaus

Vieraan valtion sotilas taikka vieraan valtion valtionaluksen tai valtionilma-aluksen päällikkö, joka

1) rikkoo aluevalvontalakia (755/2000) sen 44 §:ssä tarkoitetulla tavalla,

2) rikkoo aluevalvontalain 4—9 §:n säännöksiä Suomen alueelle tulosta ja maassa oleskelusta tai

3) rikkoo aluevalvontalain 10 §:n nojalla myönnetyssä luvassa annettuja lupamääräyksiä,

on tuomittava alueloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Alueloukkauksesta tuomitaan myös se, joka aluevalvontalain 2 §:n 5 a kohdassa tarkoitetun tunnuksettoman sotilaallisen ryhmän jäsenenä ja osana tällaisen ryhmän toimintaa rikkoo aluevalvontalain 10 a §:n mukaista kieltoa tulla Suomen alueelle tai olla maassa.

Alueloukkausta koskevassa asiassa syyttäjä saa jättää syytteen nostamatta ja tuomioistuin rangaistuksen tuomitsematta, jos alueloukkaus on saatu välittömästi keskeytetyksi tai jos siihen syyllistynyt on teon vuoksi käännytetty tai karkotettu maasta.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

2.Laki ulkomaalaislain 185 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ulkomaalaislain (301/2004) 185 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 49/2017, seuraavasti:

185 §Ulkomaalaisrikkomus

Ulkomaalainen, joka tahallaan

1) oleskelee maassa ilman vaadittavaa matkustusasiakirjaa, viisumia tai oleskelulupaa taikka laiminlyö velvollisuutensa rekisteröidä oleskelunsa taikka hakea oleskelulupakortti, oleskelukortti tai pysyvä oleskelukortti,

2) oikeudetta tekee ansiotyötä tai harjoittaa elinkeinoa tai

3) jättää noudattamatta 118 §:n nojalla määrätyn ilmoittautumisvelvollisuuden, 119 §:n nojalla määrätyn muun velvollisuuden, 120 a §:n nojalla määrätyn asumisvelvollisuuden, 120 b §:n nojalla määrätyn lapsen asumisvelvollisuuden tai 130 §:n nojalla annetun kutsun saapua antamaan tietoja oleskelustaan,

on tuomittava ulkomaalaisrikkomuksesta sakkoon.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

3.Laki aluevalvontalain 44 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan aluevalvontalain (755/2000) 44 §:n 2 momentti seuraavasti:

44 §Rangaistussäännökset

Alueloukkauksesta säädetään rikoslain 17 luvun 7 c §:ssä.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Esityksessä ehdotetaan rikoslakiin lisättäväksi uusi säännös maahantulokiellon rikkomisesta. Mainittuun rikokseen syyllistyisi se, joka tulee Suomeen, vaikka hänelle on määrätty voimassa oleva maahantulokielto. Maahantulokielto voi olla Suomen määräämä tai tiettyjä maahantulokiellon rikkomisia koskien myös toisen Schengen-valtion määräämä. Ehdotettavan rangaistusasteikon mukaan maahantulokiellon rikkomisesta tuomittaisiin sakkoa tai enintään yksi vuosi vankeutta. Valtionrajarikosta ja ulkomaalaisrikkomusta koskeviin rangaistussäännöksiin tehtäisiin muutokset, joiden perusteella maahantulokiellon rikkojaa ei enää voitaisi tuomita valtionrajarikoksesta, lievästä valtionrajarikoksesta tai ulkomaalaisrikkomuksesta. Uudella rangaistussäännöksellä saatettaisiin kaikki maahantulokiellon rikkomiset yhtenäisen rangaistusasteikon alle ja täsmennettäisiin maahantulokiellon rikkomisena rangaistavien tekojen tunnusmerkistöä. Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.