EU:n ja Kanadan vapaakauppasopimuksen hyväksyminen
Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi
Suomi hyväksyy Euroopan unionin ja Kanadan välisen laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen CETA:n. Sopimus purkaa kaupan esteitä ja helpottaa yritysten toimintaa osapuolten välillä.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 26.10.2017
- Viimeisin tapahtuma
- 21.5.2018
- Äänestyksiä
- 1
- Puheenvuoroja
- 78
- Vahvistettu
- 10.8.2018
- Säädös
- 743/2018
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Suomi saattaa voimaan EU:n ja Kanadan välisen CETA-kauppasopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat osat. Sopimus poistaa teollisuustuotteiden tullit, vapauttaa valtaosan maataloustuotteiden kaupasta, avaa julkisia hankintoja ja perustaa uuden pysyvän sijoitustuomioistuimen riitojen ratkaisemiseksi.
Mitä se tarkoittaa
Muutos parantaa markkinoillepääsyä ja vähentää byrokratiaa yli 4 000 Kanadan-kauppaa tekevälle suomalaisyritykselle sekä alentaa tuontituotteiden hintoja kuluttajille. Samalla Suomi säilyttää oikeuden säännellä julkisia sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelujaan.
Näin eduskunta äänesti
Ainoa käsittely · 15.5.2018Eduskunta hyväksyi lain äänin 141–42.
SDP, RKP ja KD äänestivät hallituksen kanssa. 16 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 10.8.2018.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
78 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin Euroopan unionin ja Kanadan välisen vapaakauppasopimuksen hyväksymisestä ja sen vaikutuksista. Esitys herätti runsaasti kiistelyä erityisesti uuden investointituomioistuinmallin ja sijoittajansuojan vuoksi. Kannattajat näkivät sopimuksen välttämättömänä viennin ja sääntöpohjaisen kaupan tukena, kun taas vastustajat pelkäsivät sen kaventavan kansallista päätösvaltaa ja uhkaavan ympäristösääntelyä.
- Keventääkö investointituomioistuinjärjestelmä valtion demokraattista päätösvaltaa ulkomaisten yritysten eduksi?
- Aiheuttaako sopimus riskejä suomalaiselle ympäristö- ja kaivoslainsäädännölle sekä julkisille palveluille?
- Ovatko sopimuksesta saatavat kaupalliset hyödyt riittäviä suhteessa sen oikeudellisiin riskeihin?
- KokoomusPuolesta
Sopimus on tärkeä päänavaus vapaakaupan ja sääntöpohjaisen kauppapolitiikan puolesta protektionismia vastaan, ja se luo nykyaikaisen, riippumattoman riitojenratkaisujärjestelmän.
”Sanoisin myös, että Euroopan kauppapolitiikka ja kauppasuhteet ovat seuraavan vuoden aikana tienhaarassa.”
— Kai Mykkänen - KeskustaPuolesta
Kauppasopimus avaa merkittäviä uusia vientimahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle, ja pysyvä tuomioistuinjärjestelmä valitusoikeuksineen turvaa kansainvälisen kaupankäynnin pelisääntöjä.
”Lähetekeskustelussa oleva Suomen ja Kanadan välinen vapaakauppasopimus on mielestäni erittäin hyvä ja kannatettava.”
— Hannu Hoskonen - Sininen tulevaisuusPuolesta
Vapaakaupan esteiden purkaminen teollisuus- ja maataloustuotteilta hyödyttää suomalaista vientiteollisuutta ja luo työpaikkoja kansallisen edun mukaisesti.
”Vapaakauppa on sinisille lähtökohtaisesti kannatettavaa, kun se huomioi meidän kansallisen edun.”
— Simon Elo - PerussuomalaisetVastaan
Vaikka kaupan esteiden purkaminen on kannatettavaa, sopimuksen luoma ylikansallinen investointituomioistuin siirtää kansallista tuomiovaltaa pois Suomesta ja heikentää valtion itsemääräämisoikeutta.
”Niinpä kannatankin esitettyä hylkäysehdotusta.”
— Jani Mäkelä - SDPPuolesta
Sopimus tukee Suomen vientiä ja taloutta, minkä lisäksi se edustaa edistyksellistä kauppapolitiikkaa, kunhan varmistetaan terveyspalveluiden ja luonnonvarojen kansallinen suoja.
”Hallituksen esitys Euroopan unionin ja Kanadan välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen, CETAn, ja sen määräysten voimaansaattamislain hyväksymisestä on kannatettava.”
— Tytti Tuppurainen - VihreätVastaan
Sopimuksen sisältämä investointisuoja ja riitojenratkaisumenettely antavat suuryrityksille kohtuuttoman vallan ja mahdollisuuden painostaa valtiota ympäristö- ja sosiaalilainsäädännön kehittämisessä.
”Minäkään en kannata tämän sopimuksen hyväksymistä.”
— Satu Hassi - VasemmistoliittoVastaan
Sopimus luovuttaa demokraattista päätösvaltaa monikansallisille yrityksille ja investointituomioistuimelle, mikä heikentää valtion kykyä suojella ympäristöä, julkisia palveluita ja työoikeuksia.
”Investointisuoja on tarpeeton, ja tämä sopimus tulisi hylätä.”
— Silvia Modig - RKPPuolesta
Reilut ja selkeät vapaakaupan säännöt turvaavat suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja edistävät yleistä hyvinvointia kansainvälisessä kaupassa.
”Säännöt vapaakauppaan ovat erittäin tärkeitä, jotta vapaakauppaa voitaisiin edistää ja lisätä, mikä on tietenkin hyvin hyvin tärkeää meidän kaikkien hyvinvoinnille.”
— Eva Biaudet - KristillisdemokraatitPuolesta
Avoimelle ja vientivetoiselle taloudelle kaupan vapauttaminen on myönteistä, kunhan kilpailutilanne ja oikeudenmukaiset pelisäännöt ovat kaikille yhtäläiset.
”Suomelle avoimena vientivetoisena taloutena kaupan vapautuminen on sinällänsä positiivinen ja hyvä asia, kunhan näistä oikeudenmukaisista pelisäännöistä voidaan pitää kiinni.”
— Sari Essayah
Kooste on tuotettu tekoälyllä 78 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 149/2017 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 26.10.2017Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Ulkoasiainministeriö
- 10.11.2017Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 26.4.2018Valiokunnan mietintö tai lausunto · ulkoasiainvaliokunta
- 9.5.2018Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 16.5.2018Ainoa käsittely · Täysistunto
- 18.5.2018Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain2
- 1Laki Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä tehdystä laaja-alaisesta talous- ja kauppasopimuksestaHyväksytty · 743/2018 · 10.8.2018
- Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välinen laaja-alainen talous- ja kauppasopimus (CETA)Hyväksytty
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä tehdystä laaja-alaisesta talous- ja kauppasopimuksesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä Brysselissä 30 päivänä lokakuuta 2016 tehdyn laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.
2 §
Sopimuksen muiden kuin lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
3 §
Tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.