HE 149/2017 vpHyväksyttyVireille 26.10.2017

EU:n ja Kanadan vapaakauppasopimuksen hyväksyminen

Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi

Suomi hyväksyy Euroopan unionin ja Kanadan välisen laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen CETA:n. Sopimus purkaa kaupan esteitä ja helpottaa yritysten toimintaa osapuolten välillä.

Tila
Hyväksytty
Vireille
26.10.2017
Viimeisin tapahtuma
21.5.2018
Äänestyksiä
1
Puheenvuoroja
78
Vahvistettu
10.8.2018
Säädös
743/2018

Mitä ehdotetaan

Suomi saattaa voimaan EU:n ja Kanadan välisen CETA-kauppasopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat osat. Sopimus poistaa teollisuustuotteiden tullit, vapauttaa valtaosan maataloustuotteiden kaupasta, avaa julkisia hankintoja ja perustaa uuden pysyvän sijoitustuomioistuimen riitojen ratkaisemiseksi.

Mitä se tarkoittaa

Muutos parantaa markkinoillepääsyä ja vähentää byrokratiaa yli 4 000 Kanadan-kauppaa tekevälle suomalaisyritykselle sekä alentaa tuontituotteiden hintoja kuluttajille. Samalla Suomi säilyttää oikeuden säännellä julkisia sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelujaan.

Näin eduskunta äänesti

Ainoa käsittely · 15.5.2018

Eduskunta hyväksyi lain äänin 141–42.

141
Jaa · hyväksyttiin
42
Ei

SDP, RKP ja KD äänestivät hallituksen kanssa. 16 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗

Näin sali äänesti
VASSDPVIHRKESKRKPKDLIIKSINKOKPSPuhemies

Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.

Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 10.8.2018.

Keskustelu salissa

Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.

78 puheenvuoroa · 3 keskustelua

Keskustelun pääkohdat

Keskustelussa väiteltiin Euroopan unionin ja Kanadan välisen vapaakauppasopimuksen hyväksymisestä ja sen vaikutuksista. Esitys herätti runsaasti kiistelyä erityisesti uuden investointituomioistuinmallin ja sijoittajansuojan vuoksi. Kannattajat näkivät sopimuksen välttämättömänä viennin ja sääntöpohjaisen kaupan tukena, kun taas vastustajat pelkäsivät sen kaventavan kansallista päätösvaltaa ja uhkaavan ympäristösääntelyä.

  • Keventääkö investointituomioistuinjärjestelmä valtion demokraattista päätösvaltaa ulkomaisten yritysten eduksi?
  • Aiheuttaako sopimus riskejä suomalaiselle ympäristö- ja kaivoslainsäädännölle sekä julkisille palveluille?
  • Ovatko sopimuksesta saatavat kaupalliset hyödyt riittäviä suhteessa sen oikeudellisiin riskeihin?
  • KokoomusPuolesta

    Sopimus on tärkeä päänavaus vapaakaupan ja sääntöpohjaisen kauppapolitiikan puolesta protektionismia vastaan, ja se luo nykyaikaisen, riippumattoman riitojenratkaisujärjestelmän.

    ”Sanoisin myös, että Euroopan kauppapolitiikka ja kauppasuhteet ovat seuraavan vuoden aikana tienhaarassa.”
    — Kai Mykkänen
  • KeskustaPuolesta

    Kauppasopimus avaa merkittäviä uusia vientimahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle, ja pysyvä tuomioistuinjärjestelmä valitusoikeuksineen turvaa kansainvälisen kaupankäynnin pelisääntöjä.

    ”Lähetekeskustelussa oleva Suomen ja Kanadan välinen vapaakauppasopimus on mielestäni erittäin hyvä ja kannatettava.”
    — Hannu Hoskonen
  • Vapaakaupan esteiden purkaminen teollisuus- ja maataloustuotteilta hyödyttää suomalaista vientiteollisuutta ja luo työpaikkoja kansallisen edun mukaisesti.

    ”Vapaakauppa on sinisille lähtökohtaisesti kannatettavaa, kun se huomioi meidän kansallisen edun.”
    — Simon Elo
  • Vaikka kaupan esteiden purkaminen on kannatettavaa, sopimuksen luoma ylikansallinen investointituomioistuin siirtää kansallista tuomiovaltaa pois Suomesta ja heikentää valtion itsemääräämisoikeutta.

    ”Niinpä kannatankin esitettyä hylkäysehdotusta.”
    — Jani Mäkelä
  • SDPPuolesta

    Sopimus tukee Suomen vientiä ja taloutta, minkä lisäksi se edustaa edistyksellistä kauppapolitiikkaa, kunhan varmistetaan terveyspalveluiden ja luonnonvarojen kansallinen suoja.

    ”Hallituksen esitys Euroopan unionin ja Kanadan välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen, CETAn, ja sen määräysten voimaansaattamislain hyväksymisestä on kannatettava.”
    — Tytti Tuppurainen
  • VihreätVastaan

    Sopimuksen sisältämä investointisuoja ja riitojenratkaisumenettely antavat suuryrityksille kohtuuttoman vallan ja mahdollisuuden painostaa valtiota ympäristö- ja sosiaalilainsäädännön kehittämisessä.

    ”Minäkään en kannata tämän sopimuksen hyväksymistä.”
    — Satu Hassi
  • Sopimus luovuttaa demokraattista päätösvaltaa monikansallisille yrityksille ja investointituomioistuimelle, mikä heikentää valtion kykyä suojella ympäristöä, julkisia palveluita ja työoikeuksia.

    ”Investointisuoja on tarpeeton, ja tämä sopimus tulisi hylätä.”
    — Silvia Modig
  • RKPPuolesta

    Reilut ja selkeät vapaakaupan säännöt turvaavat suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja edistävät yleistä hyvinvointia kansainvälisessä kaupassa.

    ”Säännöt vapaakauppaan ovat erittäin tärkeitä, jotta vapaakauppaa voitaisiin edistää ja lisätä, mikä on tietenkin hyvin hyvin tärkeää meidän kaikkien hyvinvoinnille.”
    — Eva Biaudet
  • Avoimelle ja vientivetoiselle taloudelle kaupan vapauttaminen on myönteistä, kunhan kilpailutilanne ja oikeudenmukaiset pelisäännöt ovat kaikille yhtäläiset.

    ”Suomelle avoimena vientivetoisena taloutena kaupan vapautuminen on sinällänsä positiivinen ja hyvä asia, kunhan näistä oikeudenmukaisista pelisäännöistä voidaan pitää kiinni.”
    — Sari Essayah

Kooste on tuotettu tekoälyllä 78 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.

Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.

Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 149/2017 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.

Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.

Käsittelyn vaiheet

Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.

  1. 26.10.2017Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Ulkoasiainministeriö
  2. 10.11.2017Lähetekeskustelu · Täysistunto
  3. 26.4.2018Valiokunnan mietintö tai lausunto · ulkoasiainvaliokunta
  4. 9.5.2018Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
  5. 16.5.2018Ainoa käsittely · Täysistunto
  6. 18.5.2018Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Päätökset lakiehdotuksittain2

  • 1Laki Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä tehdystä laaja-alaisesta talous- ja kauppasopimuksestaHyväksytty · 743/2018 · 10.8.2018
  • Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välinen laaja-alainen talous- ja kauppasopimus (CETA)Hyväksytty

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.

Laki Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä tehdystä laaja-alaisesta talous- ja kauppasopimuksesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä Brysselissä 30 päivänä lokakuuta 2016 tehdyn laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

2 §

Sopimuksen muiden kuin lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

3 §

Tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi lokakuussa 2016 Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä allekirjoitetun laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen sekä lain sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Sopimus on luonteeltaan sekasopimus, jonka määräykset kuuluvat osittain jäsenvaltioiden ja osittain Euroopan unionin toimivaltaan. Laaja-alainen talous- ja kauppasopimus liittyy Kanadan kanssa neuvoteltuun strategiseen kumppanuussopimukseen, ja ne muodostavat yhteisen institutionaalisen kokonaisuuden. Laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen tavoitteena on asteittainen ja vastavuoroinen sekä Maailman kauppajärjestön säännösten ja velvoitteiden mukainen kaupan vapauttaminen olennaisilta osin kaiken tavara- ja palvelukaupan osalta. Sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, kun osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen voimaantulon edellyttämien menettelyjen saattamisesta päätökseen tai jonain muuna osapuolten sopimana päivänä. Sopimusta sovelletaan neuvoston päätöksen mukaan väliaikaisesti, kunnes sopimus on tullut voimaan. Esitykseen sisältyvä sopimuksen voimaansaattamista koskeva laki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan, kun sopimus tulee voimaan.

Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.