Työn ja aikuiskoulutuksen yhdistämisen helpottaminen
Lait aikuiskoulutusetuuksista annetun lain muuttamisesta ja opintotukilain 15 §:n muuttamisesta
Aikuiskoulutustukea uudistetaan, jotta työnteon ja opiskelun yhteensovittaminen olisi aiempaa kannattavampaa ja joustavampaa. Jatkossa tuen määrä sovitellaan suoraan kuukausittaisten palkkatietojen perusteella tulorekisteristä.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 27.2.2020
- Viimeisin tapahtuma
- 2.6.2020
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 35
- Vahvistettu
- 11.6.2020
- Säädös
- 450/2020
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Sovitellun aikuiskoulutustuen sovitteluprosentti alennetaan 80 prosentista 50 prosenttiin ja suojaosasta luovutaan, jolloin työtulot leikkaavat tukea aiempaa vähemmän. Täyden aikuiskoulutustuen korvausprosenttia puolestaan lasketaan 45 prosentista 42 prosenttiin ja tulorajan taitekohtaa madalletaan. Tukikuukauden kuluminen ja vaadittavat opintopisteet porrastetaan työtulojen aleneman mukaan, ja hakemismenettely muuttuu kuukausittaiseksi jälkikäteishauksi.
Mitä se tarkoittaa
Muutokset tulevat voimaan 1.8.2020 ja koskevat aikuiskoulutustukea hakevia palkansaajia ja yrittäjiä. Uudistus parantaa opintojen ohessa työtä tekevien toimeentuloa, mutta pienentää kokonaan opintovapaalla olevien täyttä tukea keskimäärin 78 euroa kuukaudessa. Kokonaisetuusmenojen arvioidaan alenevan noin 9 miljoonalla eurolla vuodessa. Työnantajien hallinnollinen taakka vähenee tulorekisterin hyödyntämisen myötä, mutta Työllisyysrahaston kuukausittain käsittelemien maksuhakemusten määrä kasvaa huomattavasti.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
35 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Eduskunta käsitteli aikuiskoulutustuen uudistamista, jolla helpotetaan työnteon ja opiskelun yhteensovittamista sekä tuen hakemista tulorekisterin avulla. Esityksen päätavoitteita pidettiin laajasti kannatettavina yli puoluerajojen jatkuvan oppimisen edistämiseksi. Oppositio kuitenkin arvosteli täysipäiväisesti opiskelevien tuen pienenemistä ja kantoi huolta yrittäjien jättämisestä uudistuksen ulkopuolelle.
- Merkitseekö aikuiskoulutustuen uudelleenkohdentaminen leikkausta täysipäiväisiltä opiskelijoilta?
- Huomioitiinko yrittäjien tarpeet ja yhdenvertainen asema esityksessä riittävästi?
- Heikentääkö tuen tason lasku matalapalkkaisten hakeutumista koulutukseen?
- SDPPuolesta
Ryhmä katsoi muutoksen kannustavan opiskelun ja osa-aikatyön yhdistämiseen sekä parantavan erityisesti matalapalkka-alojen työntekijöiden kouluttautumismahdollisuuksia.
”Tässä esityksessä oleellista on se, että tämä on rakennettu siten, että se kannustaa opiskellessa myös osa-aikaisen työn tekemiseen”
— Tarja Filatov - KeskustaPuolesta
Ryhmä piti lakimuutosta tärkeänä keinona tukea elinikäistä oppimista ja työllisyyttä nopeasti muuttuvilla työmarkkinoilla.
”Se parantaa työikäisten palkansaajien mahdollisuutta jatkuvaan oppimiseen ja luo nykyistä parempia mahdollisuuksia työn ja opintojen yhteensovittamiseen.”
— Mikko Kinnunen - VihreätPuolesta
Ryhmä piti uudistusta merkittävänä askeleena jatkuvan oppimisen helpottamisessa ja osa-aikaisen opiskelun tukemisessa.
”tämän lain myötä aikuiskoulutustuen piiriin tulee iso joukko uusia ihmisiä, joille tämä on selkeä henkilökohtainen parannus.”
— Heli Järvinen - VasemmistoliittoPuolesta
Ryhmä tuki työmarkkinajärjestöjen aloitteeseen perustuvaa uudistusta, joka madaltaa kynnystä opiskella työn ohessa ja tuo uusia ryhmiä tuen piiriin ilman kokonaismäärärahojen leikkaamista.
”Esityksen tavoitteena on parantaa työntekijöiden mahdollisuutta opiskella aikuiskoulutustuella työnteon rinnalla.”
— Aino-Kaisa Pekonen - KokoomusPuolesta varauksin
Ryhmä tuki työn ja opiskelun yhdistämistä, mutta arvosteli täyden tuen pienenemistä koulutusleikkauksena ja huomautti yrittäjien jäämisestä eriarvoiseen asemaan.
”Aikuiskoulutustukeen tulee siis muutoksia, jotka parantavat työntekijöiden mahdollisuutta opiskella aikuiskoulutustuella työnteon rinnalla. Se on äärimmäisen hyvä.”
— Timo Heinonen - PerussuomalaisetPuolesta varauksin
Ryhmä piti oppimisen edistämistä tarpeellisena, mutta pelkäsi täyden tuen laskun heikentävän matalapalkka-aloilla ja vuorotyössä olevien mahdollisuuksia kouluttautua.
”Kaikki toimenpiteet, jotka edistävät suomalaisten osaamista ja elin-ikäistä oppimista, ovat kannatettavia etenkin nyt, kun työelämä muuttuu entistä nopeammin.”
— Mikko Lundén - KristillisdemokraatitPuolesta varauksin
Ryhmä piti esitystä hyvänä askeleena työn ja opiskelun sovittamisessa, mutta esitti huolensa täysipäiväisten opiskelijoiden etuuden heikentymisestä, byrokratiasta ja yrittäjien asemasta.
”Tämä esitys on kannatettava, yksimielinen, ja sen pohjanahan on työmarkkinakeskusjärjestöjen yksimielisesti tekemä aloite, mikä on sekin hyvä asia.”
— Päivi Räsänen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 35 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan, jolle sivistysvaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 15/2020 vp sisältyvien 1.—2. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyt, hallituksen esitykseen HE 15/2020 vp sisältyvät 1.—2. lakiehdotuksen. Lakiehdotusten toinen käsittely päättyi. Eduskunta hyväksyi mietintöön sisältyvän lausumaehdotuksen. Asian käsittely päättyi.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 27.2.2020Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
- 3.3.2020Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 14.5.2020Valiokunnan mietintö tai lausunto · työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
- 26.5.2020Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 29.5.2020Toinen käsittely · Täysistunto
- 29.5.2020Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain2
- 1Laki aikuiskoulutusetuuksista annetun lain muuttamisestaHyväksytty · 450/2020 · 11.6.2020
- 1Laki opintotukilain 15 §:n muuttamisestaHyväksytty · 451/2020 · 11.6.2020
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki aikuiskoulutusetuuksista annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan aikuiskoulutusetuuksista annetun lain (1276/2000) 18 §, sellaisena kuin se on laissa 127/2010, muutetaan 4 §:n 1 momentti, 5, 5 a §:n 1 momentin 3 kohta, 6 §:n 1 momentin johdantokappale, 12 ja 12 a §, 15 c §:n 1 momentti, 16, 17 a ja 19 §, 21 b §:n 1 momentti, 23 a § ja 31 §:n 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 5, 5 a §:n 1 momentin 3 kohta, 6 §:n johdantokappale ja 17 a § laissa 127/2010, 12 § osaksi laeissa 127/2010 ja 1104/2016, 12 a § laeissa 127/2010 ja 501/2013, 15 c §:n 1 momentti ja 21 b § laissa 521/2018, 16 § osaksi laissa 521/2018, 19 § laeissa 127/2010, 736/2013 ja 1104/2016, 23 a § laissa 673/2011 ja 31 §:n 2 momentti laissa 1104/2016 sekä lisätään 5 a §:ään uusi 4 momentti, lakiin uusi 6 a §, 13 §:ään uusi 2 momentti ja 14 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1104/2016, uusi 2 momentti, seuraavasti:
4 §Toimeenpano
Yleinen suunnittelu, ohjaus ja kehittäminen kuuluvat aikuiskoulutustuen osalta sosiaali- ja terveysministeriölle ja koulutuksen osalta opetus- ja kulttuuriministeriölle.
5 §Palkansaajan aikuiskoulutustuen myöntämisen edellytykset
Palkansaajan aikuiskoulutustuen myöntämisen edellytyksenä on, että:
1) henkilöllä on 7 §:n mukaista työssäoloaikaa tukikauden alkamiseen mennessä vähintään kahdeksan vuotta;
2) päätoiminen palvelussuhde samaan työnantajaan on tukikauden alkamiseen mennessä kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään vuoden;
3) henkilö on opintovapaalaissa (273/1979) tarkoitetulla opintovapaalla tai vastaavalla työnantajan kanssa muuten sovitulla vapaalla koulutuksen perusteella;
4) 6 §:ssä tarkoitetut opinnot ovat laajuudeltaan yhteensä vähintään 4 opinto- tai osaamispistettä; ja
5) henkilö harjoittaa 6 §:ssä tarkoitettuja opintoja siten, että henkilö suorittaa keskimäärin vähintään 4 opinto- tai osaamispistettä tukikuukautta kohti tai jos henkilön ansiot alenevat tukikuukauden aikana enintään 50 prosenttia verrattuna aikuiskoulutustuen perusteena olevaan keskimääräiseen ansioon, hänen tulee suorittaa keskimäärin vähintään 2 opinto- tai osaamispistettä tukikuukautta kohti.
Henkilö ei menetä oikeuttaan palkansaajan aikuiskoulutustukeen, jos hänen työsuhteensa irtisanotaan tukikauden alkamisen jälkeen hänestä itsestään riippumattomista syistä.
Jos 6 §:ssä tarkoitettujen opintojen laajuus on määritelty opintoviikkoina, tunteina tai muulla tavoin, opintojen laajuuden ja opintosuoritusten määrän tulee vastata, mitä 1 momentin 4 ja 5 kohdassa säädetään opinto- tai osaamispisteistä.
5 a §Yrittäjän aikuiskoulutustuen myöntämisen edellytykset
Yrittäjän aikuiskoulutustuen myöntämisen edellytyksenä on, että:
3) henkilö harjoittaa 6 §:ssä tarkoitettuja opintoja päätoimisesti siten, että henkilö suorittaa keskimäärin vähintään 3 opinto- tai osaamispistettä tukikuukautta kohti; ja
Jos 6 §:ssä tarkoitettujen opintojen laajuus on määritelty opintoviikkoina, tunteina tai muulla tavoin, opintojen laajuuden ja opintosuoritusten määrän tulee vastata, mitä 1 momentin 3 kohdassa säädetään opinto- tai osaamispisteistä.
6 §Aikuiskoulutustukeen oikeuttava koulutus
Aikuiskoulutustukea voidaan myöntää henkilölle, joka osallistuu:
6 a §Opintojen riittävä edistyminen
Työllisyysrahasto seuraa aikuiskoulutustukikauden aikaista opintojen edistymistä. Opintojen edistyminen on riittävää, jos henkilölle kertyy tukikuukausien aikana opintosuorituksia 5 §:n 1 momentin 4 kohdassa tai 5 a §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu määrä.
Aikuiskoulutustuki voidaan lakkauttaa tai aikuiskoulutustukihakemus hylätä, jos opinnot eivät ole edistyneet riittävästi. Aikuiskoulutustuki voidaan lakkauttaa takautuvasti, jos opintosuorituksia on erityisen vähän ja olosuhteista ilmenee, ettei opintoja ole ollut tosiasiassa tarkoitus harjoittaa.
12 §Aikuiskoulutustuen määrä
Palkansaajan aikuiskoulutustuki muodostuu perusosasta ja ansio-osasta. Perusosa on 27,54 euroa päivältä. Ansio-osa on 42 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos palkka kuukaudessa on suurempi kuin 95-kertainen perusosa, ansio-osa on tämän rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 20 prosenttia. Aikuiskoulutustuki on enintään 90 prosenttia tuen perusteena olevasta päiväpalkasta, kuitenkin vähintään perusosan suuruinen. Yrittäjän aikuiskoulutustuki maksetaan perusosan suuruisena.
Muunnettaessa kuukautta kohden laskettua palkkaa päiväpalkaksi tai päinvastoin kuukauteen katsotaan sisältyvän 21,5 työpäivää.
Aikuiskoulutustuen ansio-osan perusteena oleva palkka lasketaan tukikautta edeltäneen työ-, virka- tai muun palvelussuhteen vakiintuneista ansioista yhteensä kahdentoista kuukauden ajalta laskettuna hakemuskuukautta edeltäneen kalenterikuukauden lopusta lukien. Vakiintunutta palkkaa määritettäessä otetaan huomioon palkkatulot, jotka on maksettu palkan määrittämisen perusteena olevana ajanjaksona, vaikka ne olisi ansaittu muuna ajanjaksona tehdystä työstä. Muilta osin ansio-osan perusteena olevan palkan määrittämiseen sovelletaan työttömyysturvalain 6 luvun 4 §:ää.
Edellä 3 momentissa tarkoitettua ajanjaksoa voidaan pidentää ohittamalla palkaton aika ja ottamalla huomioon vastaava palkallinen aika, jos henkilö on ollut yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden poissa työstä saamatta palkkaa ja syynä on:
1) sairaus, laitoshoito tai kuntoutus;
2) asevelvollisuus tai siviilipalvelus;
3) opinnot;
4) lapsen syntymä tai enintään 3-vuotiaan lapsen hoito;
5) työttömyys;
6) muu 1—5 kohdassa tarkoitettuihin verrattava syy.
12 a §Tukikauden aikaisten tulojen vaikutus palkansaajan aikuiskoulutustuen määrään
Palkansaajan aikuiskoulutustuen määrään vaikuttaa tukikauden aikana henkilölle maksettu lakisääteinen etuus, palkka tai muu työtulo. Tällöin ei kuitenkaan oteta huomioon niitä eläkkeitä ja sosiaalietuuksia, joita työttömyysturvalain 4 luvun 7 §:n mukaan ei vähennetä työttömyyspäivärahasta. Aikuiskoulutustuen määrä lasketaan siten, että aikuiskoulutustuki ja 50 prosenttia saadusta tulosta saavat kuukaudessa yhteensä nousta määrään, joka aikuiskoulutustukena olisi muutoin voitu maksaa. Aikuiskoulutustuen sovittelussa huomioon otettavaan tuloon sovelletaan työttömyysturvalain 4 luvun 2 §:n 5 momenttia ja 4 §:n 1 ja 3 momenttia.
Muutettaessa 1 momentissa tarkoitettua kuukautta kohti laskettua etuutta päiväetuudeksi tai päinvastoin kuukauteen katsotaan sisältyvän 21,5 päivää.
Aikuiskoulutustuen ja tulojen yhteismäärä tukikuukauden aikana on enintään aikuiskoulutustuen perusteena olevan palkan suuruinen, kuitenkin vähintään niin paljon kuin henkilöllä olisi oikeus saada perusosana.
13 §Opintolainan valtiontakaus
Opintolainan valtiontakauksen myöntää hakemuksesta Kansaneläkelaitos.
14 §Tukikauden kesto
Laskettaessa 1 momentin mukaista enimmäiskestoa yhden tukikuukauden katsotaan kuluttavan 21,5 päivää. Jos henkilön ansiot alenevat tukikuukauden aikana enintään 50 prosenttia verrattuna aikuiskoulutustuen perusteena olevaan keskimääräiseen ansioon, tukikuukauden katsotaan kuluttavan 10,75 päivää.
15 c §Ammattitutkintostipendin hakeminen ja maksaminen
Ammattitutkintostipendiä on haettava kirjallisesti Työllisyysrahastolta vuoden kuluessa tutkinnon suorittamisesta. Tutkinnon suorittamispäivänä pidetään sitä päivää, jolloin hakijan tutkintotodistus on päivätty. Hakemukseen on liitettävä todistus ammatillisen tutkinnon suorittamisesta.
16 §Palkansaajan aikuiskoulutustuen hakeminen ja myöntäminen
Palkansaajan aikuiskoulutustukea haetaan kirjallisesti Työllisyysrahastolta (ensihakemus ). Palkansaajan aikuiskoulutustuen maksamista haetaan Työllisyysrahastolta kalenterikuukausittain jälkikäteen (maksuhakemus ).
Ensihakemuksen voi tehdä aikaisintaan neljä kuukautta ennen tukikauden alkamista. Aikuiskoulutustukea koskevaan ensihakemukseen on liitettävä ilmoitus koulutukseen hyväksymisestä, tiedot 12 §:n mukaisista tukikautta edeltävistä tuloista ja selvitykset tuen myöntämisen edellytysten täyttymisestä. Työllisyysrahasto ratkaisee ensihakemuksen perusteella täyttyvätkö 1, 5 ja 6 §:ssä säädetyt edellytykset sekä 12 §:n mukaisen aikuiskoulutustuen perusteena olevan palkan määrän. Ensihakemuksen perusteella annetaan päätös enintään 15 kalenterikuukauden ajalle.
Aikuiskoulutustukea ei myönnetä takautuvasti pitemmältä kuin kuuden kuukauden ajalta ennen maksuhakemuksen vireille tuloa. Maksuhakemukseen on liitettävä tiedot 12 §:n mukaisista tukikautta edeltävistä tuloista ja 12 a §:n mukaisista tukikauden ansioista.
17 a §Yrittäjän aikuiskoulutustuen hakeminen ja myöntäminen
Yrittäjän aikuiskoulutustukea haetaan kirjallisesti Työllisyysrahastolta.
Työllisyysrahaston on yrittäjän pyynnöstä annettava sitova ennakkopäätös koulutuksen hyväksymisestä 6 §:n mukaiseksi aikuiskoulutustukeen oikeuttavaksi koulutukseksi ja aikuiskoulutustuen myöntämisen edellytyksenä olevan 5 a §:n mukaisen työssäoloajan täyttymisestä jo ennen koulutuksen alkamista henkilön tultua hyväksytyksi koulutukseen.
Aikuiskoulutustukeen oikeutetulle yrittäjälle voidaan myöntää aikuiskoulutustukea hakemuksen perusteella, jos 5 a §:n 1 momentin 4 kohdassa mainittu verotus ei ole vielä valmistunut. Valituskelpoinen päätös annetaan ilman erillistä hakemusta, kun verotus on valmistunut.
19 §Aikuiskoulutustuen maksaminen
Aikuiskoulutustukea maksetaan enintään viideltä päivältä kalenteriviikossa. Aikuiskoulutustukea maksettaessa katsotaan täyteen kalenterikuukauteen sisältyvän 21,5 tukipäivää.
Jos henkilölle aikuiskoulutustukena kuukaudelta maksettava määrä on pienempi kuin aikuiskoulutustuen perusosa, tukea ei makseta.
Aikuiskoulutustuki maksetaan jälkikäteen kuukausittain aikuiskoulutustukeen oikeutetun ilmoittamalle Euroopan unionissa sijaitsevalle tilille.
21 b §Aikuiskoulutustuen periminen eräissä tapauksissa
Jos henkilö on saanut aikuiskoulutustukea samalta ajalta, jolta hänelle myönnetään takautuvasti kansaneläkettä, kansaneläkelain mukaista lapsikorotusta, takuueläkettä tai eläkettä työ- tai virkasuhteen taikka yrittäjätoiminnan perusteella, luopumistukea taikka sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa, Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaista kuntoutusrahaa, työntekijän eläkelain 3 §:ssä mainitun työeläkelain mukaista kuntoutusrahaa, työtapaturma- ja ammattitautilain tai maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain mukaista kuntoutusrahaa, päivärahaa tai tapaturmaeläkettä, Työllisyysrahasto saa periä tältä ajalta perusteettomasti maksetun aikuiskoulutustuen määrän takautuvasti suoritettavasta etuudesta.
23 a §Asian uudelleen ratkaiseminen muun etuuden myöntämisen johdosta
Jos aikuiskoulutustuen saajalle on päätöksen antamisen jälkeen takautuvasti myönnetty etuus, joka 11 §:n tai 12 a §:n 3 momentin nojalla on otettava huomioon, Työllisyysrahasto voi ilman päätöksen poistamista tai asianosaisen suostumusta ratkaista asian uudelleen.
31 §Etuuden korottaminen
Edellä 12 §:n 1 momentissa mainittu perusosan määrä vastaa sitä kansaneläkeindeksin pistelukua, jonka mukaan vuoden 2019 tammikuussa maksettujen kansaneläkkeiden määrä on laskettu.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Tämän lain laskentakaavaa, opintosuoritusvaatimusta, tukikauden kestoa ja hakemisen mallia koskevia säännöksiä sovelletaan 1 päivästä elokuuta 2020 hakijoihin, jotka hakevat aikuiskoulutustukea uusiin opintoihin. Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaista aikuiskoulutustukea myönnetään enintään heinäkuun loppuun 2024.
2.Laki opintotukilain 15 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain (65/1994) 15 §:n 1 ja 3 momentti, sellaisina kuin niistä ovat, 15 §:n 1 momentti laissa 4/2017 ja 15 §:n 3 momentti laissa 1169/2018, seuraavasti:
15 §Opintolainan valtiontakaus
Opintolainan valtiontakaus myönnetään opiskelijalle, joka saa tämän lain mukaista opintorahaa tai aikuiskoulutusetuuksista annetun lain mukaista aikuiskoulutustukea.
Opintorahaa saavalle korkeakouluopiskelijalle valtiontakaus myönnetään ilman erillistä hakemusta.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.