Easier combination of work and adult education
Acts amending the Act on Adult Education Allowances and section 15 of the Student Financial Aid Act
Adult education allowance is reformed to make combining work and study more worthwhile and flexible than before. The amount of the allowance will be adjusted directly on the basis of monthly wage data from the incomes register.
- Status
- Passed
- Submitted
- 27 Feb 2020
- Latest event
- 2 Jun 2020
- Votes
- 0
- Speeches
- 35
- Confirmed
- 11 Jun 2020
- Statute
- 450/2020
- Source
- eduskunta.fi ↗
What is proposed
The adjustment rate for the adjusted adult education allowance will be reduced from 80 per cent to 50 per cent and the exempt amount will be abolished, meaning earned income will reduce the allowance less than before. The replacement rate for the full adult education allowance will be reduced from 45 per cent to 42 per cent and the threshold for the income limit will be lowered. The consumption of an allowance month and the required study credits will be staggered according to the reduction in earned income, and the application procedure will become a monthly retrospective application.
What it means
The changes will enter into force on 1 August 2020 and apply to employees and entrepreneurs applying for adult education allowance. The reform will improve the livelihood of those working alongside studies, but reduce the full allowance of those on full study leave by an average of 78 euros per month. Total benefit expenditure is estimated to decrease by approximately 9 million euros per year. The administrative burden on employers will decrease through the use of the incomes register, but the number of payment applications processed monthly by the Employment Fund will increase considerably.
How Parliament voted
The bill passed without a vote – no MP proposed rejecting or amending it in plenary.
Debate in the chamber
What was argued and where each group stood, followed by MPs' speeches verbatim from the parliamentary record. Speeches are shown in their original language.
35 speeches · 3 debates
Key points of the debate
Parliament debated the reform of adult education allowance, which facilitates combining work and study as well as applying for the allowance using the incomes register. The main objectives of the proposal to promote continuous learning were widely supported across party lines. However, the opposition criticised the reduction in support for full-time students and expressed concern that entrepreneurs were left out of the reform.
- Does reallocating adult education allowance mean a cut for full-time students?
- Were the needs and equal status of entrepreneurs sufficiently taken into account in the proposal?
- Will lowering the level of allowance reduce participation in education among low-wage earners?
- Social DemocratsIn favour
The group took the view that the change encourages combining study and part-time work and improves training opportunities especially for workers in low-wage sectors.
”Tässä esityksessä oleellista on se, että tämä on rakennettu siten, että se kannustaa opiskellessa myös osa-aikaisen työn tekemiseen”
— Tarja Filatov - Centre PartyIn favour
The group regarded the legislative amendment as an important means to support lifelong learning and employment in a rapidly changing labour market.
”Se parantaa työikäisten palkansaajien mahdollisuutta jatkuvaan oppimiseen ja luo nykyistä parempia mahdollisuuksia työn ja opintojen yhteensovittamiseen.”
— Mikko Kinnunen - GreensIn favour
The group considered the reform a significant step towards facilitating continuous learning and supporting part-time study.
”tämän lain myötä aikuiskoulutustuen piiriin tulee iso joukko uusia ihmisiä, joille tämä on selkeä henkilökohtainen parannus.”
— Heli Järvinen - Left AllianceIn favour
The group supported the reform based on the social partners' initiative, which lowers the threshold for studying alongside work and brings new groups into the scope of the allowance without cutting total appropriations.
”Esityksen tavoitteena on parantaa työntekijöiden mahdollisuutta opiskella aikuiskoulutustuella työnteon rinnalla.”
— Aino-Kaisa Pekonen - National Coalition PartyIn favour with reservations
The group supported combining work and study, but criticised the reduction in full support as an education cut and pointed out that entrepreneurs were left in an unequal position.
”Aikuiskoulutustukeen tulee siis muutoksia, jotka parantavat työntekijöiden mahdollisuutta opiskella aikuiskoulutustuella työnteon rinnalla. Se on äärimmäisen hyvä.”
— Timo Heinonen - Finns PartyIn favour with reservations
The group considered promoting learning necessary, but feared that the reduction in full support would undermine opportunities to train for those in low-wage sectors and doing shift work.
”Kaikki toimenpiteet, jotka edistävät suomalaisten osaamista ja elin-ikäistä oppimista, ovat kannatettavia etenkin nyt, kun työelämä muuttuu entistä nopeammin.”
— Mikko Lundén - Christian DemocratsIn favour with reservations
The group considered the proposal a good step in reconciling work and study, but expressed concern over the weakening of the benefit for full-time students, bureaucracy, and the position of entrepreneurs.
”Tämä esitys on kannatettava, yksimielinen, ja sen pohjanahan on työmarkkinakeskusjärjestöjen yksimielisesti tekemä aloite, mikä on sekin hyvä asia.”
— Päivi Räsänen
This digest was generated by AI from 35 speeches 13 Sep 2026. Group positions are read from the speeches, not from votes; quotations were checked verbatim against the record.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan, jolle sivistysvaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 15/2020 vp sisältyvien 1.—2. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyt, hallituksen esitykseen HE 15/2020 vp sisältyvät 1.—2. lakiehdotuksen. Lakiehdotusten toinen käsittely päättyi. Eduskunta hyväksyi mietintöön sisältyvän lausumaehdotuksen. Asian käsittely päättyi.
Stages of consideration
The bill's path from the preliminary debate to the decision, as recorded by Parliament.
- 27 Feb 2020Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
- 3 Mar 2020Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 14 May 2020Valiokunnan mietintö tai lausunto · työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
- 26 May 2020Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 29 May 2020Toinen käsittely · Täysistunto
- 29 May 2020Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Decisions by law proposal2
- 1Laki aikuiskoulutusetuuksista annetun lain muuttamisestaHyväksytty · 450/2020 · 11 Jun 2020
- 1Laki opintotukilain 15 §:n muuttamisestaHyväksytty · 451/2020 · 11 Jun 2020
Proposed law text
The law proposals in the bill as the Government presented them. The final act may differ after committee consideration.
The law text is shown in Finnish or Swedish from Parliament's official documents; it is not translated into English.
1.Laki aikuiskoulutusetuuksista annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan aikuiskoulutusetuuksista annetun lain (1276/2000) 18 §, sellaisena kuin se on laissa 127/2010, muutetaan 4 §:n 1 momentti, 5, 5 a §:n 1 momentin 3 kohta, 6 §:n 1 momentin johdantokappale, 12 ja 12 a §, 15 c §:n 1 momentti, 16, 17 a ja 19 §, 21 b §:n 1 momentti, 23 a § ja 31 §:n 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 5, 5 a §:n 1 momentin 3 kohta, 6 §:n johdantokappale ja 17 a § laissa 127/2010, 12 § osaksi laeissa 127/2010 ja 1104/2016, 12 a § laeissa 127/2010 ja 501/2013, 15 c §:n 1 momentti ja 21 b § laissa 521/2018, 16 § osaksi laissa 521/2018, 19 § laeissa 127/2010, 736/2013 ja 1104/2016, 23 a § laissa 673/2011 ja 31 §:n 2 momentti laissa 1104/2016 sekä lisätään 5 a §:ään uusi 4 momentti, lakiin uusi 6 a §, 13 §:ään uusi 2 momentti ja 14 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1104/2016, uusi 2 momentti, seuraavasti:
4 §Toimeenpano
Yleinen suunnittelu, ohjaus ja kehittäminen kuuluvat aikuiskoulutustuen osalta sosiaali- ja terveysministeriölle ja koulutuksen osalta opetus- ja kulttuuriministeriölle.
5 §Palkansaajan aikuiskoulutustuen myöntämisen edellytykset
Palkansaajan aikuiskoulutustuen myöntämisen edellytyksenä on, että:
1) henkilöllä on 7 §:n mukaista työssäoloaikaa tukikauden alkamiseen mennessä vähintään kahdeksan vuotta;
2) päätoiminen palvelussuhde samaan työnantajaan on tukikauden alkamiseen mennessä kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään vuoden;
3) henkilö on opintovapaalaissa (273/1979) tarkoitetulla opintovapaalla tai vastaavalla työnantajan kanssa muuten sovitulla vapaalla koulutuksen perusteella;
4) 6 §:ssä tarkoitetut opinnot ovat laajuudeltaan yhteensä vähintään 4 opinto- tai osaamispistettä; ja
5) henkilö harjoittaa 6 §:ssä tarkoitettuja opintoja siten, että henkilö suorittaa keskimäärin vähintään 4 opinto- tai osaamispistettä tukikuukautta kohti tai jos henkilön ansiot alenevat tukikuukauden aikana enintään 50 prosenttia verrattuna aikuiskoulutustuen perusteena olevaan keskimääräiseen ansioon, hänen tulee suorittaa keskimäärin vähintään 2 opinto- tai osaamispistettä tukikuukautta kohti.
Henkilö ei menetä oikeuttaan palkansaajan aikuiskoulutustukeen, jos hänen työsuhteensa irtisanotaan tukikauden alkamisen jälkeen hänestä itsestään riippumattomista syistä.
Jos 6 §:ssä tarkoitettujen opintojen laajuus on määritelty opintoviikkoina, tunteina tai muulla tavoin, opintojen laajuuden ja opintosuoritusten määrän tulee vastata, mitä 1 momentin 4 ja 5 kohdassa säädetään opinto- tai osaamispisteistä.
5 a §Yrittäjän aikuiskoulutustuen myöntämisen edellytykset
Yrittäjän aikuiskoulutustuen myöntämisen edellytyksenä on, että:
3) henkilö harjoittaa 6 §:ssä tarkoitettuja opintoja päätoimisesti siten, että henkilö suorittaa keskimäärin vähintään 3 opinto- tai osaamispistettä tukikuukautta kohti; ja
Jos 6 §:ssä tarkoitettujen opintojen laajuus on määritelty opintoviikkoina, tunteina tai muulla tavoin, opintojen laajuuden ja opintosuoritusten määrän tulee vastata, mitä 1 momentin 3 kohdassa säädetään opinto- tai osaamispisteistä.
6 §Aikuiskoulutustukeen oikeuttava koulutus
Aikuiskoulutustukea voidaan myöntää henkilölle, joka osallistuu:
6 a §Opintojen riittävä edistyminen
Työllisyysrahasto seuraa aikuiskoulutustukikauden aikaista opintojen edistymistä. Opintojen edistyminen on riittävää, jos henkilölle kertyy tukikuukausien aikana opintosuorituksia 5 §:n 1 momentin 4 kohdassa tai 5 a §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu määrä.
Aikuiskoulutustuki voidaan lakkauttaa tai aikuiskoulutustukihakemus hylätä, jos opinnot eivät ole edistyneet riittävästi. Aikuiskoulutustuki voidaan lakkauttaa takautuvasti, jos opintosuorituksia on erityisen vähän ja olosuhteista ilmenee, ettei opintoja ole ollut tosiasiassa tarkoitus harjoittaa.
12 §Aikuiskoulutustuen määrä
Palkansaajan aikuiskoulutustuki muodostuu perusosasta ja ansio-osasta. Perusosa on 27,54 euroa päivältä. Ansio-osa on 42 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos palkka kuukaudessa on suurempi kuin 95-kertainen perusosa, ansio-osa on tämän rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 20 prosenttia. Aikuiskoulutustuki on enintään 90 prosenttia tuen perusteena olevasta päiväpalkasta, kuitenkin vähintään perusosan suuruinen. Yrittäjän aikuiskoulutustuki maksetaan perusosan suuruisena.
Muunnettaessa kuukautta kohden laskettua palkkaa päiväpalkaksi tai päinvastoin kuukauteen katsotaan sisältyvän 21,5 työpäivää.
Aikuiskoulutustuen ansio-osan perusteena oleva palkka lasketaan tukikautta edeltäneen työ-, virka- tai muun palvelussuhteen vakiintuneista ansioista yhteensä kahdentoista kuukauden ajalta laskettuna hakemuskuukautta edeltäneen kalenterikuukauden lopusta lukien. Vakiintunutta palkkaa määritettäessä otetaan huomioon palkkatulot, jotka on maksettu palkan määrittämisen perusteena olevana ajanjaksona, vaikka ne olisi ansaittu muuna ajanjaksona tehdystä työstä. Muilta osin ansio-osan perusteena olevan palkan määrittämiseen sovelletaan työttömyysturvalain 6 luvun 4 §:ää.
Edellä 3 momentissa tarkoitettua ajanjaksoa voidaan pidentää ohittamalla palkaton aika ja ottamalla huomioon vastaava palkallinen aika, jos henkilö on ollut yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden poissa työstä saamatta palkkaa ja syynä on:
1) sairaus, laitoshoito tai kuntoutus;
2) asevelvollisuus tai siviilipalvelus;
3) opinnot;
4) lapsen syntymä tai enintään 3-vuotiaan lapsen hoito;
5) työttömyys;
6) muu 1—5 kohdassa tarkoitettuihin verrattava syy.
12 a §Tukikauden aikaisten tulojen vaikutus palkansaajan aikuiskoulutustuen määrään
Palkansaajan aikuiskoulutustuen määrään vaikuttaa tukikauden aikana henkilölle maksettu lakisääteinen etuus, palkka tai muu työtulo. Tällöin ei kuitenkaan oteta huomioon niitä eläkkeitä ja sosiaalietuuksia, joita työttömyysturvalain 4 luvun 7 §:n mukaan ei vähennetä työttömyyspäivärahasta. Aikuiskoulutustuen määrä lasketaan siten, että aikuiskoulutustuki ja 50 prosenttia saadusta tulosta saavat kuukaudessa yhteensä nousta määrään, joka aikuiskoulutustukena olisi muutoin voitu maksaa. Aikuiskoulutustuen sovittelussa huomioon otettavaan tuloon sovelletaan työttömyysturvalain 4 luvun 2 §:n 5 momenttia ja 4 §:n 1 ja 3 momenttia.
Muutettaessa 1 momentissa tarkoitettua kuukautta kohti laskettua etuutta päiväetuudeksi tai päinvastoin kuukauteen katsotaan sisältyvän 21,5 päivää.
Aikuiskoulutustuen ja tulojen yhteismäärä tukikuukauden aikana on enintään aikuiskoulutustuen perusteena olevan palkan suuruinen, kuitenkin vähintään niin paljon kuin henkilöllä olisi oikeus saada perusosana.
13 §Opintolainan valtiontakaus
Opintolainan valtiontakauksen myöntää hakemuksesta Kansaneläkelaitos.
14 §Tukikauden kesto
Laskettaessa 1 momentin mukaista enimmäiskestoa yhden tukikuukauden katsotaan kuluttavan 21,5 päivää. Jos henkilön ansiot alenevat tukikuukauden aikana enintään 50 prosenttia verrattuna aikuiskoulutustuen perusteena olevaan keskimääräiseen ansioon, tukikuukauden katsotaan kuluttavan 10,75 päivää.
15 c §Ammattitutkintostipendin hakeminen ja maksaminen
Ammattitutkintostipendiä on haettava kirjallisesti Työllisyysrahastolta vuoden kuluessa tutkinnon suorittamisesta. Tutkinnon suorittamispäivänä pidetään sitä päivää, jolloin hakijan tutkintotodistus on päivätty. Hakemukseen on liitettävä todistus ammatillisen tutkinnon suorittamisesta.
16 §Palkansaajan aikuiskoulutustuen hakeminen ja myöntäminen
Palkansaajan aikuiskoulutustukea haetaan kirjallisesti Työllisyysrahastolta (ensihakemus ). Palkansaajan aikuiskoulutustuen maksamista haetaan Työllisyysrahastolta kalenterikuukausittain jälkikäteen (maksuhakemus ).
Ensihakemuksen voi tehdä aikaisintaan neljä kuukautta ennen tukikauden alkamista. Aikuiskoulutustukea koskevaan ensihakemukseen on liitettävä ilmoitus koulutukseen hyväksymisestä, tiedot 12 §:n mukaisista tukikautta edeltävistä tuloista ja selvitykset tuen myöntämisen edellytysten täyttymisestä. Työllisyysrahasto ratkaisee ensihakemuksen perusteella täyttyvätkö 1, 5 ja 6 §:ssä säädetyt edellytykset sekä 12 §:n mukaisen aikuiskoulutustuen perusteena olevan palkan määrän. Ensihakemuksen perusteella annetaan päätös enintään 15 kalenterikuukauden ajalle.
Aikuiskoulutustukea ei myönnetä takautuvasti pitemmältä kuin kuuden kuukauden ajalta ennen maksuhakemuksen vireille tuloa. Maksuhakemukseen on liitettävä tiedot 12 §:n mukaisista tukikautta edeltävistä tuloista ja 12 a §:n mukaisista tukikauden ansioista.
17 a §Yrittäjän aikuiskoulutustuen hakeminen ja myöntäminen
Yrittäjän aikuiskoulutustukea haetaan kirjallisesti Työllisyysrahastolta.
Työllisyysrahaston on yrittäjän pyynnöstä annettava sitova ennakkopäätös koulutuksen hyväksymisestä 6 §:n mukaiseksi aikuiskoulutustukeen oikeuttavaksi koulutukseksi ja aikuiskoulutustuen myöntämisen edellytyksenä olevan 5 a §:n mukaisen työssäoloajan täyttymisestä jo ennen koulutuksen alkamista henkilön tultua hyväksytyksi koulutukseen.
Aikuiskoulutustukeen oikeutetulle yrittäjälle voidaan myöntää aikuiskoulutustukea hakemuksen perusteella, jos 5 a §:n 1 momentin 4 kohdassa mainittu verotus ei ole vielä valmistunut. Valituskelpoinen päätös annetaan ilman erillistä hakemusta, kun verotus on valmistunut.
19 §Aikuiskoulutustuen maksaminen
Aikuiskoulutustukea maksetaan enintään viideltä päivältä kalenteriviikossa. Aikuiskoulutustukea maksettaessa katsotaan täyteen kalenterikuukauteen sisältyvän 21,5 tukipäivää.
Jos henkilölle aikuiskoulutustukena kuukaudelta maksettava määrä on pienempi kuin aikuiskoulutustuen perusosa, tukea ei makseta.
Aikuiskoulutustuki maksetaan jälkikäteen kuukausittain aikuiskoulutustukeen oikeutetun ilmoittamalle Euroopan unionissa sijaitsevalle tilille.
21 b §Aikuiskoulutustuen periminen eräissä tapauksissa
Jos henkilö on saanut aikuiskoulutustukea samalta ajalta, jolta hänelle myönnetään takautuvasti kansaneläkettä, kansaneläkelain mukaista lapsikorotusta, takuueläkettä tai eläkettä työ- tai virkasuhteen taikka yrittäjätoiminnan perusteella, luopumistukea taikka sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa, Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaista kuntoutusrahaa, työntekijän eläkelain 3 §:ssä mainitun työeläkelain mukaista kuntoutusrahaa, työtapaturma- ja ammattitautilain tai maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain mukaista kuntoutusrahaa, päivärahaa tai tapaturmaeläkettä, Työllisyysrahasto saa periä tältä ajalta perusteettomasti maksetun aikuiskoulutustuen määrän takautuvasti suoritettavasta etuudesta.
23 a §Asian uudelleen ratkaiseminen muun etuuden myöntämisen johdosta
Jos aikuiskoulutustuen saajalle on päätöksen antamisen jälkeen takautuvasti myönnetty etuus, joka 11 §:n tai 12 a §:n 3 momentin nojalla on otettava huomioon, Työllisyysrahasto voi ilman päätöksen poistamista tai asianosaisen suostumusta ratkaista asian uudelleen.
31 §Etuuden korottaminen
Edellä 12 §:n 1 momentissa mainittu perusosan määrä vastaa sitä kansaneläkeindeksin pistelukua, jonka mukaan vuoden 2019 tammikuussa maksettujen kansaneläkkeiden määrä on laskettu.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Tämän lain laskentakaavaa, opintosuoritusvaatimusta, tukikauden kestoa ja hakemisen mallia koskevia säännöksiä sovelletaan 1 päivästä elokuuta 2020 hakijoihin, jotka hakevat aikuiskoulutustukea uusiin opintoihin. Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaista aikuiskoulutustukea myönnetään enintään heinäkuun loppuun 2024.
2.Laki opintotukilain 15 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain (65/1994) 15 §:n 1 ja 3 momentti, sellaisina kuin niistä ovat, 15 §:n 1 momentti laissa 4/2017 ja 15 §:n 3 momentti laissa 1169/2018, seuraavasti:
15 §Opintolainan valtiontakaus
Opintolainan valtiontakaus myönnetään opiskelijalle, joka saa tämän lain mukaista opintorahaa tai aikuiskoulutusetuuksista annetun lain mukaista aikuiskoulutustukea.
Opintorahaa saavalle korkeakouluopiskelijalle valtiontakaus myönnetään ilman erillistä hakemusta.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Main content of the bill (official)
The summary and title were produced with AI on 13 Sep 2026. They are not official documents – check the details in the original bill. The title and summaries are machine translations of the Finnish AI summaries. Speeches and quotations are always shown in their original language.