Ulosmittauksen lykkääminen työllistyville velallisille
Laki ulosottokaaren muuttamisesta
Pitkään työttömänä ollut ulosottovelallinen saa oikeuden lykätä palkan ulosmittausta mennessään töihin. Muutos kannustaa työn vastaanottamiseen ja jättää työllistymisen alussa enemmän tuloja omaan käyttöön.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 26.10.2017
- Viimeisin tapahtuma
- 21.12.2017
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 18
- Vahvistettu
- 12.1.2018
- Säädös
- 60/2018
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Vähintään vuoden työttömyysetuutta saaneelle pienituloiselle työllistyjälle tulee oikeus saada palkan ulosmittaukseen enintään kuuden kuukauden lykkäys. Muille velallisille voidaan myöntää harkinnanvaraista lykkäystä enintään neljäksi kuukaudeksi, ja pitkän työttömyyden jälkeen elinkeinonharjoittajaksi ryhtyvän elinkeinotulosta voidaan ulosmitata tavallista pienempi osuus.
Mitä se tarkoittaa
Muutos koskee työttömiä ulosottovelallisia, joista valtaosa on miehiä, ja sen arvioidaan kannustavan vuosittain alle tuhatta henkilöä työllistymään. Velkojien saatavien perintä siirtyy lykkäyksen verran eteenpäin, mutta työllistymisen arvioidaan tuovan julkiselle taloudelle verotuloja sekä noin 7 000 euron säästön etuusmenoissa työllistyvää kohden vuodessa.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
18 puheenvuoroa · 1 keskustelu
Keskustelun pääkohdat
Eduskunta käsitteli lakiesitystä, joka mahdollistaa palkan ulosmittauksen väliaikaisen lykkäämisen työllistyville pitkäaikaistyöttömille. Esitys sai täysistunnossa poikkeuksellisen yksimielisen ja myönteisen vastaanoton kaikilta puolueilta. Keskustelussa korostettiin kannustinloukkujen purkamisen tärkeyttä ja toivottiin jatkotoimia ylivelkaantuneiden tilanteen helpottamiseksi.
- KokoomusPuolesta
Esitys purkaa työllistymisen kannustinloukkuja ja parantaa työn vastaanottamisen sekä yrittäjyyden kannusteita ilman, että velallisen luottokelpoisuus vaarantuu.
”Työllisyysasteen nostamiseksi on tehtävä nyt kaikki toimenpiteet, joita työkalupakista löytyy, niin yrittäjyyttä vahvistamalla kuin työllisyyden kannusteita ja työn vastaanoton kannusteita parantamalla.”
— Antti Häkkänen - Sininen tulevaisuusPuolesta
Uudistus poistaa työn vastaanottamisen esteitä ja auttaa velkaantuneita ihmisiä saamaan taloutensa takaisin tasapainoon työnteon kautta.
”Tämä on erinomainen uudistus ja helpottaa velallisen asemaa merkittävästi.”
— Reijo Hongisto - PerussuomalaisetPuolesta
Esitys on inhimillinen ja järkevä toimi, joka helpottaa työntekoa tai yritystoimintaa suunnittelevien velallisten asemaa ja purkaa velkavankeutta.
”Jos selvästi on työhaluja tai pyrkimystä elinkeinon harjoittamiseen, niin on helppo kannattaa ulosottomenettelyn keventämistä.”
— Jani Mäkelä - SDPPuolesta
Lakimuutos on selkeä parannus velallisten asemaan ja työllistymisen esteiden purkamiseen, mutta ylivelkaantumisen helpottamista on jatkettava muillakin toimilla.
”Nämä ulosottoon liittyvät kannustinloukut ovat tunnistettu ongelmakohta, ja esitys helpottaa ulosottovelallisen asemaa.”
— Johanna Ojala-Niemelä - VihreätPuolesta
Uudistus on inhimillinen ja perusteltu parannus, joka antaa velallisille kannustimen ja mahdollisuuden saada oma taloudellinen tilanteensa takaisin raiteilleen.
”Tämä on inhimillinen muutos, selkeä parannus, koskee tuhansia ja on hyvinkin kannatettava esitys.”
— Johanna Karimäki - VasemmistoliittoPuolesta
Maksulykkäys madaltaa kynnystä ottaa työtä vastaan ja helpottaa työnteon aloittamista, vaikka suojaosuutta olisi voinut korottaa samalla.
Kooste on tuotettu tekoälyllä 18 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin lakivaliokuntaan, jolle talousvaliokunnan ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on annettava lausunto.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 26.10.2017Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Oikeusministeriö
- 8.11.2017Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 12.12.2017Valiokunnan mietintö tai lausunto · lakivaliokunta
- 13.12.2017Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 18.12.2017Toinen käsittely · Täysistunto
- 20.12.2017Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki ulosottokaaren muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 60/2018 · 12.1.2018
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki ulosottokaaren muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulosottokaaren (705/2007) 4 luvun 51 §:n 2 momentti, muutetaan 1 luvun 32 §:n 3 momentin 3 kohta, 2 luvun 24 §:n 3 momentti sekä 4 luvun 48 §:n 2 momentti, 54 §:n 2 momentti, 59 §:n 1 momentti ja 64 §:n 1 momentti, sellaisena kuin niistä on 1 luvun 32 §:n 3 momentin 3 kohta laissa 932/2009, sekä lisätään 4 lukuun uusi 51 a § seuraavasti:
1 luku – Yleiset säännökset
32 §Tiedot luottotietotoiminnan harjoittajalle
Ulosottomiehen tulee velallisen pyynnöstä tehdä luottotietotoiminnan harjoittajalle antamiaan tietoja koskeva peruuttamisilmoitus, kun:
3) ulosottoperusteen määräaika on kulunut umpeen tai ulosotto päättyy sen vuoksi, että velka on vanhentunut lopullisesti velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003) 13 a §:n nojalla;
2 luku – Ulosottoperusteet
24 §Määräaika
Jos ulosottoperusteen määräajan kuluessa saatavan perimiseksi on toimitettu ulosmittaus tai saatava on ilmoitettu 5 luvussa tarkoitetussa myynnissä, määräajan umpeen kuluminen tai velan vanhentuminen lopullisesti velan vanhentumisesta annetun lain 13 a §:n nojalla ei estä maksun saamista ulosmitatuista varoista.
4 luku – Ulosmittaus
48 §Suojaosuus
Puolisolla tarkoitetaan 1 momentissa aviopuolisoa ja avioliitonomaisissa olosuhteissa elävää. Velallisen elatuksen varassa olevana pidetään henkilöä, jonka saama tulo ei ylitä velallisen itsensä osalta laskettavaa suojaosuutta, ja tällaista lasta siitä riippumatta, osallistuuko myös toinen puoliso hänen elatukseensa. Velallisen maksama elatusapu voidaan ottaa huomioon siten kuin 51, 51 a, 52 ja 53 §:ssä säädetään.
51 a §Lykkäys ulosmittaukseen työllistymisen perusteella
Jos velallinen on työsuhteen alkaessa saanut työttömyysturvalaissa (1290/2002) tarkoitettua työttömyysetuutta vähintään 258 päivältä, tulorajaulosmittauksessa palkan ulosmittausta on velallisen pyynnöstä lykättävä niin, että lykkäys kestää puolet työsuhteen kestosta, kuitenkin enintään kuusi kuukautta. Lykkäyksen kesto lasketaan työsuhteen alkamisesta, ja lykkäyskuukausien määrä pyöristetään täysiksi kalenterikuukausiksi ylöspäin. Lykkäys voidaan jättää antamatta, jos velalliselle on aiemmin myönnetty lykkäys ja uusi lykkäys vaarantaisi olennaisesti hakijan maksunsaantioikeuden.
Jos 1 momentissa tarkoitetut lykkäyksen saamisen edellytykset eivät täyty, palkan ulosmittausta voidaan kuitenkin lykätä työllistymisen perusteella niin, että lykkäys kestää enintään puolet työsuhteen kestosta, ei kuitenkaan yli neljää kuukautta työsuhteen alkamisesta. Lykkäystä ei kuitenkaan voida myöntää, jos hakijan maksunsaantioikeus vaarantuu olennaisesti tai jos työttömyys on kestänyt vain lyhyen ajan.
54 §Elatusapu
Jos palkan ulosmittaus toimitetaan juoksevan tai erääntyneen elatusavun taikka elatusavun ja muun saatavan perimiseksi, velalliselle voidaan antaa vapaakuukausia tai 51 a §:ssä tarkoitettu lykkäys vain painavasta syystä.
59 §Maksusuunnitelma
Ulosottomies voi palkan ulosmittauksen sijasta vahvistaa velalliselle kirjallisen maksusuunnitelman, jos velallinen tekee uskottavaksi, että hän suorittaa suunnitelman mukaisesti ulosottomiehelle säännönmukaisen taikka 51, 51 a tai 52—54 §:ssä tarkoitetun määrän. Ulosottomiehen tulee vaatia velalliselta vähintään kerran vuodessa selvitys tulopohjaan kuuluvista tuloista ja etuuksista.
64 §Luonnollisen henkilön toistuva elinkeinotulo
Jos velallinen on elinkeinoa harjoittava luonnollinen henkilö, hänen saamastaan toistuvasta elinkeinotulosta jätetään ulosmittaamatta viisi kuudesosaa. Velalliselle voidaan jättää:
1) tätä enemmän, jos velallinen voi siten jatkaa elinkeinotoimintaa, on ryhtynyt elinkeinonharjoittajaksi pitkän työttömyyden jälkeen tai jos velallisen maksukyky on erityisen syyn vuoksi olennaisesti heikentynyt; tai
2) tätä vähemmän, jos sitä voidaan pitää velallisen varallisuusasemaan nähden kohtuullisena tai jos velallinen on olennaisesti laiminlyönyt elinkeinoonsa liittyviä maksuvelvoitteita.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.