Kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien jäädytys
Lait kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien indeksitarkistuksista vuonna 2019 sekä kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta
Kansaneläkeindeksiin sidottujen sosiaalietuuksien, kuten kansaneläkkeen ja työttömyysturvan, indeksikorotukset jätetään tekemättä vuonna 2019. Toimeentulotuen perusosaa kuitenkin korotetaan hintojen nousua vastaavasti.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 27.9.2018
- Viimeisin tapahtuma
- 20.12.2018
- Äänestyksiä
- 8
- Puheenvuoroja
- 89
- Vahvistettu
- 28.12.2018
- Säädös
- 1315/2018
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Kansaneläkeindeksi jäädytetään vuoden 2018 tasolle vuodeksi 2019, ja indeksin laskentakaavaa muutetaan pysyvästi vuodesta 2020 alkaen siten, ettei tekemättä jäänyttä korotusta kompensoida myöhemmin. Toimeentulotuen perusosaan tehdään erillinen 1,2 prosentin tasokorotus, jotta tuki säilyttää tasonsa.
Mitä se tarkoittaa
Muutos koskee muun muassa kansaneläkkeen, takuueläkkeen, vammaistukien, sairauspäivärahan vähimmäismäärän sekä työmarkkinatuen ja peruspäivärahan saajia 1.1.2019 alkaen. Julkisen talouden etuusmenojen arvioidaan pienenevän noin 68,6 miljoonaa euroa vuonna 2019. Yksin asuvan toimeentulotuen perusosa nousee korotuksen myötä 491,21 eurosta 496,98 euroon kuukaudessa.
Näin eduskunta äänesti
2. käsittely · 17.12.2018Eduskunta hyväksyi lain äänin 97–84.
Esitys sisälsi useita lakiehdotuksia, joista äänestettiin erikseen. Tässä näkyy pääasiallisen lakiehdotuksen äänestys – loput löytyvät alta.
Hallitus jaa, oppositio ei. 18 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 28.12.2018.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
89 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin kansaneläkeindeksiin sidottujen sosiaalietuuksien indeksikorotusten jäädyttämisestä vuodelle 2019 ja sen vaikutuksista pienituloisten toimeentuloon. Hallituspuolueet korostivat julkisen talouden tasapainottamista sekä toimeentulotukeen ja takuueläkkeeseen tehtyjä erillisiä korotuksia. Oppositio vastusti esitystä jyrkästi ja piti indeksijäädytyksiä talouden noususuhdanteessa epäoikeudenmukaisina leikkauksina.
- Ovatko indeksijäädytykset perusturvan leikkauksia?
- Pitäisikö talouskasvun aikana perua etuuksiin kohdistuvat säästöt?
- Kompensoivatko vähimmäisetuuksien ja takuueläkkeen tasokorotukset indeksijäädytysten vaikutukset?
- Onko rintamalisän indeksin jäädyttäminen hyväksyttävää?
- KokoomusPuolesta
Säästöt ovat olleet välttämättömiä velkaantumisen taittamiseksi, ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien toimeentulo turvataan toimeentulotuen täysillä indeksitarkistuksilla.
”Toiseksi, kaikkien pienituloisimmat tässä yhteiskunnassa — siis kaikkein pienituloisimmat — saavat toimeentulotukea, ja toimeentulotukeen on tehty ja tehdään täydet indeksitarkistukset.”
— Ben Zyskowicz - KeskustaPuolesta
Julkisen talouden sopeuttaminen vaatii vaikeita päätöksiä, mutta hallitus on päättänyt kohdentaa resurssit indeksien sijaan takuueläkkeen ja vähimmäispäivärahojen tuntuvaan korottamiseen.
”Mutta silloin se prioriteetti ja arvovalinta oli se, että korotettiin ennemminkin takuueläkettä.”
— Katri Kulmuni - Sininen tulevaisuusPuolesta
Indeksijäädytys on osa julkisen talouden suunnitelmaa talouden vakauttamiseksi, ja kaikkein pienituloisimpien asemaa suojataan toimeentulotuen ja muiden vähimmäisetuuksien korotuksilla.
”Ehdotetuilla muutoksilla pannaan toimeen valtioneuvoston julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2018—2021.”
— Pirkko Mattila - PerussuomalaisetVastaan
Esitys heikentää pienituloisten ja eläkkeensaajien toimeentuloa sekä lisää toimeentulotuen tarvetta ja köyhyysriskiä, minkä vuoksi esitys tulee hylätä.
”Perussuomalaisten valiokuntaryhmä ei pidä kannatettavana sellaisia ehdotuksia, jotka vaikuttavat eläkkeensaajien ja perheiden saamien etuuksien vähenemiseen.”
— Arja Juvonen - SDPVastaan
Indeksijäädytykset leikkaavat toistuvasti perusturvaa ja heikentävät pienituloisten eläkeläisten, työttömien ja veteraanien ostovoimaa talouskasvun aikana.
”Me sosiaalidemokraatit emme voi hyväksyä hallituksen esitystä kansaneläkeindeksin jäädyttämisestä, joka tarkoittaa käytännössä ihmisten perusturvaetuuksien leikkaamista.”
— Anneli Kiljunen - VihreätVastaan
Indeksijäädytyksille ei ole talouskasvun aikana kestäviä perusteita, ja ne heikentävät laaja-alaisesti pienituloisten ostovoimaa ja hyvinvointia.
”Vihreiden mielestä näille hallituksen indeksileikkauksille ja ‑jäädytyksille ei ole kestäviä perusteita eikä niitä pidä hyväksyä.”
— Hanna Halmeenpää - VasemmistoliittoVastaan
Perusturvan indeksien jäädyttäminen noususuhdanteessa on epäoikeudenmukaista ja eriarvoistavaa politiikkaa, joka kurittaa työelämän ulkopuolella olevia.
”Kyllä tässä esityksessä nyt konkretisoituu, mistä on kyse tämän hallituksen eriarvoistavassa politiikassa.”
— Li Andersson - RKPVastaan
Pienituloisimpiin eläkeläisiin kohdistuvat säästöt eivät ole hyväksyttäviä, ja kansaneläkkeiden indeksijäädytys tulisi hylätä.
”Därför vill vi förkasta indexfrysningen till den del det gäller folkpensionerna.”
— Eva Biaudet - KristillisdemokraatitVastaan
Pienituloisten eläkeläisten ja muiden vähävaraisten asemaa tulisi parantaa perumalla indeksijäädytykset ja tekemällä tasokorotuksia kansaneläkkeisiin.
”Hallituksen indeksileikkaukset on ilman muuta poistettava, mutta sen lisäksi hallituksen tällä kaudella jo tekemät indeksileikkaukset on korvattava kansaneläkkeiden tason nostolla.”
— Sari Tanus - KansalaispuolueVastaan
Indeksiturva kuuluu kiinteästi perusturvaan, eikä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien toimeentuloon puuttuminen ole oikeudenmukaista.
”Kyllä indeksiturva on osa perusturvaa, ja sitä kyllä nyt tässä leikataan.”
— Paavo Väyrynen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 89 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 27.9.2018Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
- 10.10.2018Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 5.12.2018Valiokunnan mietintö tai lausunto · sosiaali- ja terveysvaliokunta
- 12.12.2018Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 18.12.2018Toinen käsittely · Täysistunto
- 19.12.2018Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain3
- 1Laki kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien indeksitarkistuksista vuonna 2019Hyväksytty · 1315/2018 · 28.12.2018
- 2Laki kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 1316/2018 · 28.12.2018
- 3Laki toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 1317/2018 · 28.12.2018
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien indeksitarkistuksista vuonna 2019
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Sen estämättä, mitä kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään, kansaneläkeindeksin pisteluku on 1 617 vuonna 2019.
2 §
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Jos muualla laissa tai asetuksessa viitataan kansaneläkeindeksistä annettuun lakiin, kansaneläkeindeksin pisteluvun suuruuden osalta viittausten katsotaan vuonna 2019 koskevan tätä lakia.
2.Laki kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansaneläkeindeksistä annetun lain (456/2001) 2 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 982/2017, seuraavasti:
2 §Kansaneläkeindeksin laskeminen
Kansaneläkeindeksin pisteluku lasketaan jakamalla edellisen vuoden kolmannen neljänneksen kuukausien elinkustannusindeksin pistelukujen keskiarvo luvulla 1,206. Sekä keskiarvo että osamäärä pyöristetään erikseen lähimpään kokonaislukuun.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
3.Laki toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) 9 §:n 1 momentin 1 kohta, sellaisena kuin se on laissa 983/2017, seuraavasti:
9 §Perusosan suuruus
Toimeentulotuen perusosa kuukautta kohti on:
1) yksin asuvalla henkilöllä 463,48 euroa;
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.