Yleisen asumistuen enimmäismenojen rajoittaminen
Laki yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta
Yleiseen asumistukeen tulee erillinen enimmäisraja pienten asuntojen ja asunnon osien asumismenoille. Lisäksi asumistuen enimmäismenot sidotaan vuokraindeksin sijasta elinkustannusindeksiin ja niiden korotukset jäädytetään vuodeksi 2018.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 26.10.2017
- Viimeisin tapahtuma
- 14.12.2017
- Äänestyksiä
- 1
- Puheenvuoroja
- 67
- Vahvistettu
- 28.12.2017
- Säädös
- 1143/2017
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Asunnon osan sekä alle 20 neliömetrin asunnon hyväksyttäväksi enimmäisasumismenoksi asetetaan 80 prosenttia koko asunnon enimmäisasumismenosta. Lisäksi yleisen asumistuen enimmäisasumismenojen indeksisidonnaisuus muutetaan vuokraindeksistä elinkustannusindeksiin, korotukset jätetään tekemättä vuodelle 2018 ja tulomuutosten tarkistussääntöjä täsmennetään ansiotulovähennyksen osalta.
Mitä se tarkoittaa
Laki tulee voimaan 1.1.2018. Muutokset vähentävät asumistukimenoja 28 miljoonalla eurolla vuonna 2018 ja vuositasolla 46,7 miljoonalla eurolla, mutta toimeentulotukimenot kasvavat vastaavasti 11,6–20 miljoonalla eurolla. Osa-asunnon normi leikkaa noin 12 000 tuensaajan – pääosin opiskelijoiden ja yksinasuvien – asumistukea keskimäärin 30 euroa kuukaudessa. Vuoden 2018 indeksijäädytys ja siirtyminen elinkustannusindeksiin nostavat enimmäisasumismenot ylittävien tuensaajaruokakuntien osuuden arviolta 76 prosenttiin.
Näin eduskunta äänesti
2. käsittely · 12.12.2017Eduskunta hyväksyi lain äänin 96–86.
Hallitus jaa, oppositio ei. 17 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 28.12.2017.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
67 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin yleisen asumistuen enimmäismenojen jäädyttämisestä ja niiden sitomisesta elinkustannusindeksiin vuokraindeksin sijaan. Hallitus luopui valiokuntakäsittelyn aikana aiemmin suunnitellusta osa-asuntojen ja pienten asuntojen enimmäismenojen erillisestä leikkauksesta. Esitys oli erittäin kiistelty, ja koko oppositio vaati sen hylkäämistä toimeentulotukimenojen kasvun ja pienituloisten toimeentulon heikkenemisen vuoksi.
- Hillitseekö asumistuen leikkaaminen vuokrien nousua vai siirtyvätkö menot toimeentulotukeen?
- Pitäisikö asumisen hintaa alentaa tukileikkauksilla vai lisäämällä kohtuuhintaista asuntotuotantoa?
- Kohtelevatko indeksimuutokset ja menojäädytykset pienituloisia ja opiskelijoita kohtuuttomasti?
- KeskustaPuolesta
Ryhmä piti asumistukimenojen voimakasta kasvua kestämättömänä ja katsoi indeksimuutoksen hillitsevän menokehitystä ja vuokrien nousua. Vaikka osa säästöistä siirtyisi toimeentulotukeen, valtiontalouden menojen kasvun katkaiseminen nähtiin välttämättömäksi.
”Asumismenot ehdotetaan sidottaviksi vuokraindeksin sijasta elinkustannusindeksiin, mikä on aivan oikein, koska vuokraindeksillä näköjään on tapana lähteä karkaamaan aina”
— Hannu Hoskonen - PerussuomalaisetVastaan
Ryhmä vastusti esitystä ja vaati sen hylkäämistä, koska asumistuen heikennykset ja indeksijäädytykset osuvat liian raskaasti pienituloisiin ja lisäävät toimeentulotukimenoja. Ratkaisuksi ryhmä esitti asumiskustannusten alentamista suoraan verotuksen ja sääntelyn keinoin.
”Tähän tilanteeseen tämä hallituksen esitys ei tuo parannusta, joten, arvoisa puhemies, esitänkin, että tämä hallituksen lakiesitys hylätään.”
— Olli Immonen - SDPVastaan
Ryhmä katsoi indeksijäädytyksen ja indeksin vaihtamisen olevan tosiasiallinen leikkaus, joka syventää eriarvoisuutta ja ajaa ihmisiä toimeentulotuelle. Asumisen hintapainetta pitäisi ratkaista pitkäjänteisellä asuntopolitiikalla eikä etuuksien heikennyksillä.
”Me sosiaalidemokraatit pidämme tärkeänä asumiskustannusten nousun hillitsemistä, mutta on väärin tavoitella sitä heikentämällä asumistuen arkista toimeentuloa.”
— Katja Taimela - VihreätVastaan
Ryhmä vastusti asumistuen tason heikentämistä, koska se leikkaa kaikkein pienituloisimmilta ja siirtää kuluja passiivisempaan toimeentulotukeen. Asumisen kustannuksia tulisi hillitä asumistukileikkausten sijaan lisäämällä kohtuuhintaista asuntotuotantoa.
”Näin ollen tämä hallituksen esittämä asumistuen leikkaus myös heikentää meidän sosiaaliturvajärjestelmämme työhön kannustavuutta ja ihmisten mahdollisuuksia parantaa itse omaa tilannettaan.”
— Satu Hassi - VasemmistoliittoVastaan
Ryhmä vastusti esitystä todeten, ettei asumistuen leikkaaminen laske vuokria vaan lisää toimeentulotukiriippuvuutta. Ainoa kestävä ratkaisu asumismenojen hillintään olisi kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen määrän lisääminen.
”Ainoa kestävä tapa vähentää asumistukimenoja on varmistaa, että meillä on riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja — ja nimenomaan kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.”
— Silvia Modig - RKPVastaan
Ryhmä piti epäoikeudenmukaisena sitä, että asuntopolitiikan ongelmia pyritään ratkaisemaan leikkauksilla, jotka heikentävät erityisesti kaupungeissa asuvien opiskelijoiden asemaa.
”Mutta tuntuu silti aika epäoikeudenmukaiselta, että juuri silloin haetaan tällaisia mahdollisia ratkaisuja, jotka kohdistuvat juuri opiskelijoihin, joilla muutenkin on aika kovat oltavat.”
— Eva Biaudet
Kooste on tuotettu tekoälyllä 67 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin ympäristövaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 161/2017 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 26.10.2017Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
- 8.11.2017Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 1.12.2017Valiokunnan mietintö tai lausunto · ympäristövaliokunta
- 4.12.2017Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 12.12.2017Toinen käsittely · Täysistunto
- 13.12.2017Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 1143/2017 · 28.12.2017
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yleisestä asumistuesta annetun lain (938/2014) 10 ja 27 §, 29 §:n 5 kohta ja 51 §, sellaisina kuin ne ovat 10 ja 27 § sekä 29 §:n 5 kohta laissa 1533/2016 ja 51 § osaksi laissa 1533/2016, seuraavasti:
10 §Enimmäisasumismenot
Ruokakunnan 9 §:n mukaan hyväksyttävistä asumismenoista otetaan huomioon enintään seuraavat euromäärät kuukaudessa:
Ruokakunnan koko henkeä I Kunta- ryhmä II Kunta- ryhmä III Kunta- ryhmä IV Kunta-ryhmä
1 508 492 390 344
2 735 706 570 501
3 937 890 723 641
4 1 095 1 038 856 764
Jos ruokakuntaan kuuluu enemmän kuin neljä henkilöä, 1 momentin mukaisia asunnon enimmäisasumismenoja korotetaan I kuntaryhmässä 137 euroa, II kuntaryhmässä 130 euroa, III kuntaryhmässä 117 euroa ja IV kuntaryhmässä 112 euroa jokaista neljä henkilöä ylittävää ruokakunnan jäsentä kohden.
Jos vuokralla asuvan ruokakunnan yksinomaisessa hallinnassa on vain osa asunnosta tai asunto on kooltaan alle 20 neliömetriä, ruokakunnan 9 §:n mukaan hyväksyttävistä asumismenoista otetaan huomioon enintään seuraavat euromäärät kuukaudessa:
Ruokakunnan koko henkeä I Kunta- ryhmä II Kunta- ryhmä III Kunta- ryhmä IV Kunta- ryhmä
1 406 394 312 275
2 588 565 456 401
3 750 712 578 513
4 876 830 685 611
Jos ruokakuntaan kuuluu enemmän kuin neljä henkilöä, 3 momentin mukaisia asunnon enimmäisasumismenoja korotetaan I kuntaryhmässä 110 euroa, II kuntaryhmässä 104 euroa, III kuntaryhmässä 94 euroa ja IV kuntaryhmissä 90 euroa jokaista neljä henkilöä ylittävää ruokakunnan jäsentä kohden.
Kunnat jaetaan kuntaryhmiin seuraavasti:
1) I kuntaryhmään kuuluu: Helsinki;
2) II kuntaryhmään kuuluvat: Espoo, Kauniainen ja Vantaa;
3) III kuntaryhmään kuuluvat: Hyvinkää, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kajaani, Kerava, Kirkkonummi, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Lohja, Mikkeli, Nokia, Nurmijärvi, Oulu, Pori, Porvoo, Raisio, Riihimäki, Rovaniemi, Seinäjoki, Sipoo, Siuntio, Tampere, Turku, Tuusula, Vaasa ja Vihti;
4) IV kuntaryhmään kuuluvat muut kuin 1—3 mainitut kunnat.
27 §Asumistuen tarkistamisen edellytykset
Asumistuen määrä tarkistetaan, kun tuen alkamisesta tai edellisestä tarkistamisesta on kulunut vuosi.
Asumistukea on tarkistettava myös, jos:
1) ruokakunnan jatkuvat kuukausitulot ovat nousseet vähintään 400 euroa tai alentuneet vähintään 200 euroa;
2) 9 §:ssä tarkoitetut ruokakunnan maksamat asumismenot muuttuvat vähintään 50 euroa kuukaudessa;
3) ruokakunta vaihtaa asuntoa tai asunnon hallintamuoto muuttuu; tai
4) ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden lukumäärä tai ruokakunnan kokoonpano muuttuu pysyvästi, ruokakunta ottaa alivuokralaisen tai luopuu alivuokralaisen pitämisestä.
Ruokakunnan kuukausitulojen muutosta arvioitaessa ruokakunnan yhteenlasketuista palkkatuloista ja 12 §:n 4 momentin 1 kohdan mukaisista tuloista tehdään 13 §:n mukainen ansiotulovähennys.
Jos asumistuki alenisi, asumistuen määrää ei kuitenkaan 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa tarkisteta asumismenojen nousun perusteella, ellei myös jatkuvissa kuukausituloissa ole tapahtunut 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua nousua.
Asumistuki voidaan tarkistaa ilman hakemusta, jos kaikki tarkistamisen perusteet ovat Kansaneläkelaitoksen käytettävissä.
29 §Asumistuen lakkauttaminen
Asumistuki lakkautetaan:
5) sen kuukauden alusta, josta 27 §:ssä tarkoitettu tarkistus tulisi voimaan, jos ruokakunta ei Kansaneläkelaitoksen kehotuksesta kohtuullisessa ajassa anna asumistuen tarkistamiseksi tarvittavia tietoja;
51 §Indeksisidonnaisuus
Tässä laissa säädetyt rahamäärät lukuun ottamatta 13 §:ssä säädettyä ansiotulovähennyksen määrää, 16 §:ssä säädettyä pienintä perusomavastuuosuutta, 24 §:ssä säädettyä pienintä maksettavaa tukea sekä 20 ja 27 §:ssä säädettyjä tuensaajan ilmoitusvelvollisuutta ja tuen tarkistamista koskevia tulojen ja asumismenojen muutosten määriä sekä 10 §:ssä säädettyjä enimmäisasumismenoja, sidotaan hintatason muutoksiin siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään.
Kansaneläkeindeksiin sidotut rahamäärät vastaavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 2010 tammikuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.
Edellä 10 §:ssä tarkoitettuja enimmäisasumismenoja tarkistetaan kuitenkin kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin (lokakuu 1951=100) muutosta vastaavasti. Enimmäisasumismenojen 10 §:ssä säädetyt euromäärät vastaavat elinkustannusindeksin (1951:10=100) lokakuun 2016 pistelukua. Vuotuinen muutos lasketaan elinkustannusindeksin kuluvan vuoden lokakuun ja edellisen vuoden lokakuun pistelukujen mukaan. Enimmäisasumismenoja tarkistetaan ensimmäisen kerran elinkustannusindeksin muutosta vastaavasti vuoden 2019 alusta.
Tarkistettuja enimmäisasumismenoja ja muita rahamääriä sovelletaan seuraavan vuoden alusta tai sen jälkeen myönnettäviin tai tarkistettaviin tukiin.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 ja sitä sovelletaan mainitusta päivästä ja sen jälkeen myönnettävään tai tarkistettavaan tukeen.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.