Työttömyysvakuutusmaksujen alentaminen vuonna 2019
Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
Vuoden 2019 työttömyysvakuutusmaksuja alennetaan sekä palkansaajilta että työnantajilta. Palkansaajan maksu laskee 1,5 prosenttiin ja työnantajan alempi maksu 0,5 prosenttiin palkasta.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 27.9.2018
- Viimeisin tapahtuma
- 29.11.2018
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 24
- Vahvistettu
- 5.12.2018
- Säädös
- 1076/2018
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Työttömyysvakuutusmaksujen kokonaismäärää alennetaan 0,8 prosenttiyksikköä vuodelle 2019. Palkansaajan maksua ja työnantajan keskimääräistä maksua alennetaan kumpaakin 0,4 prosenttiyksikköä. Samalla päivitetään työttömyysturvan omavastuumaksun palkkasummarajoja ja tarkistetaan Kansaneläkelaitokselle peruspäivärahan rahoitukseen tilitettävän osuuden enimmäismäärää ja tilitysaikataulua.
Mitä se tarkoittaa
Muutos tulee voimaan 1.1.2019 ja se keventää palkansaajien maksurasitusta noin 333 miljoonalla eurolla sekä työnantajien kustannuksia noin 317 miljoonalla eurolla. Maksujen verovähennyskelpoisuuden pienenemisen vuoksi valtion verotulot kasvavat arviolta 50 miljoonaa euroa ja kuntien verotulot 81 miljoonaa euroa. Vastaavat maksujen alennukset koskevat myös yritysten osaomistajia, valtion liikelaitoksia ja yliopistoja.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
24 puheenvuoroa · 1 keskustelu
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin työttömyysvakuutusmaksujen alentamisen suhdannepoliittisesta järkevyydestä ja sosiaaliturvarahastojen puskureiden riittävyydestä. Hallituspuolueet pitivät maksujen alennusta perusteltuna parantuneen työllisyystilanteen ansiosta. Oppositio puolestaan arvosteli esitystä siitä, että nousukaudella puretaan puskureita sen sijaan, että varauduttaisiin tulevaan taantumaan.
- Pitäisikö noususuhdanteessa alentaa maksuja vai kerryttää puskureita pahan päivän varalle?
- Kohteleeko maksujen alentaminen tasapuolisesti palkansaajia ja työnantajia?
- Onko hallituksen finanssipolitiikka liian löysää suhdanteen huipulla?
- KokoomusPuolesta
Ryhmä kannattaa maksujen alentamista, koska parantunut työllisyystilanne antaa siihen taloudellisen mahdollisuuden.
”Tämä työllisyyden parantuminen on syy siihen, että työttömyysvakuutusmaksua on voitu alentaa.”
— Ben Zyskowicz - KeskustaPuolesta
Ryhmä tukee esitystä osana valtion talousarvion tasapainoista kokonaisuutta ja näkee talouskasvun luovan vakautta.
”Käsittelyssä oleva lakiesitys on osa ensi vuoden, vuoden 2019, talousarviota, joka kokonaisuutena on erittäin tasapainoinen kokonaisuus.”
— Antti Kurvinen - SDPVastaan
Ryhmä katsoo suhdannepolitiikan ajoituksen olevan väärä ja vaatii puskureiden kokoamisen jatkamista huonompien aikojen varalle.
”Puskureita pitäisi koota vielä ensi vuonna.”
— Tytti Tuppurainen - VihreätVastaan
Ryhmä pitää maksujen alentamista nousukaudella vastuuttomana ja käänteisenä suhdannepolitiikkana, joka suosii hyvätuloisia.
”Kyllä tässä kokoomus harrastaa jotain ihan omaa taloustiedettään, kun se tekee käänteistä suhdannepolitiikkaa ja kutsuu sitä vastuulliseksi.”
— Ville Niinistö - VasemmistoliittoVastaan
Ryhmä vastustaa maksujen alennusta ja katsoo, että korkeasuhdanteessa pitäisi kerätä puskureita tulevan taantuman ja työttömyyden varalle.
”Korkeasuhdanteen huipulla olisi järkevä kasvattaa puskureita, jotta olisi sitten, mistä maksaa, kun taas tulee taantuma ja työttömyys lisääntyy”
— Jari Myllykoski - KristillisdemokraatitPuolesta
Ryhmä ei vastusta esitystä, mutta kyseenalaistaa opposition puskuripuheet ja huomauttaa ammattiyhdistysliikkeen omista varallisuuksista.
”Tässä kun nyt puhutaan mielikuvapolitiikasta, on ehkä hyvä katsoa mitalin molemmilta puolilta, että miltäs tämä näyttää.”
— Peter Östman
Kooste on tuotettu tekoälyllä 24 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu ei jatkunut. Asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 27.9.2018Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
- 10.10.2018Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 20.11.2018Valiokunnan mietintö tai lausunto · sosiaali- ja terveysvaliokunta
- 22.11.2018Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 27.11.2018Toinen käsittely · Täysistunto
- 28.11.2018Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty · 1076/2018 · 5.12.2018
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) 18 §:n 1—5 momentti, 23 §:n 1 momentti, 24 §:n 1 momentti ja 24 a §:n 3 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 18 §:n 1—5 momentti, 24 §:n 1 momentti ja 24 a §:n 3 momentti laissa 928/2017 sekä 23 §:n 1 momentti laissa 522/2018, seuraavasti:
18 §Työttömyysvakuutusmaksujen määrä
Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2019 on 1,50 prosenttia palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on porrastettu työnantajan maksaman palkkasumman mukaan siten, että vuonna 2019 se on 0,5 prosenttia palkasta palkkasumman 2 086 500 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 2,05 prosenttia palkasta.
Yrityksen osaomistajan palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2019 on 0,78 prosenttia palkasta ja yrityksen osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,5 prosenttia palkasta.
Valtion liikelaitoksen työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2019 on 0,5 prosenttia liikelaitoksen liiketoiminnasta maksamien palkkojen yhteismäärästä palkkasumman 2 086 500 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 1,16 prosenttia palkasta.
Yliopistolain (558/2009) 1 §:ssä tarkoitetun yliopiston työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2019 on 0,5 prosenttia palkasta palkkasumman 2 086 500 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 1,38 prosenttia palkasta.
Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu ja työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu ovat yhtä suuret. Palkansaajan ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksujen muutokset jakautuvat tasan työnantajan keskimääräisen työttömyysvakuutusmaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun kesken. Työnantajan keskimääräisessä maksussa otetaan huomioon myös omavastuumaksu. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu porrastetaan siten, että siihen osaan palkkasummasta, joka ei ylitä 2 086 500 euroa, kohdistuva maksu on neljäsosa siihen palkkasumman osaan kohdistuvasta maksusta, joka ylittää 2 086 500 euroa. Edellä mainittu neljäsosa ilmaistaan täysinä prosenttiyksikön sadasosina lähimpään viiteen sadasosaan pyöristettynä.
23 §Perusturvaan tilitettävä työttömyysvakuutusmaksukertymä
Työllisyysrahasto tilittää sosiaali- ja terveysministeriön välityksellä palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun kertymästä Kansaneläkelaitokselle työttömyysturvan peruspäivärahan rahoitukseen määrän, joka keskimäärin vastaa työttömyyskassoihin kuulumattomien työntekijöiden palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuista kertyvää määrää kuitenkin siten, että tilitettävä määrä on enintään peruspäivärahamenon verran. Vuosittain tilitettävän määrän vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö pyydettyään lausunnon Työllisyysrahastolta. Tilitettävää määrää voidaan tilitysvuoden aikana tarkistaa tarvittaessa Kansaneläkelaitoksen tai sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta.
24 §Maksuvelvollisuus
Työttömyysturvan omavastuumaksun on velvollinen maksamaan 12 §:ssä tarkoitettu työnantaja sekä valtion kirjanpitoyksikkö ja liikelaitos, jonka irtisanomisvuotta edeltäneen vuoden työttömyysvakuutusmaksun perusteena ollut palkkasumma tai sitä vastaava valtion kirjanpitoyksikön tai liikelaitoksen palkkasumma on vähintään 2 086 500 euroa, jos:
1) työsuhteen irtisanomisesta tai työntekijän lomauttamisesta johtuva työttömyys jatkuu niin, että henkilölle syntyy oikeus työttömyysturvalain 6 luvun 9 §:n 1 momentin mukaisiin lisäpäiviin; tai
2) henkilöllä työsuhteen irtisanomisesta johtuva 60 vuoden iän täyttämisen jälkeen alkanut oikeus työttömyyspäivärahaan jatkuu hänen täytettyään 63 vuotta tai hän on alkanut saada vanhuuseläkettä 62 vuotta täytettyään ja työttömyyspäiväraha on jatkunut vanhuuseläkkeelle siirtymiseen saakka.
24 a §Omavastuumaksun määrä
Täysimääräinen omavastuumaksu on 90 prosenttia 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta etuusmenosta. Täysimääräinen omavastuumaksu peritään, jos yrityksen 24 §:n 1 momentissa tarkoitettu palkkasumma on vähintään 33 384 000 euroa. Jos palkkasumma on tätä pienempi, omavastuumaksu alenee lineaarisesti siten, että omavastuumaksua ei peritä, jos palkkasumma on enintään 2 086 500 euroa.
§
23 §:n 1 momenttia sovelletaan myös vuotta 2018 koskevaan Työllisyysrahastosta Kansaneläkelaitokselle tilitettävään määrään. Vuoden 2018 työttömyysvakuutusmaksukertymän ylijäämä tilitetään Kansaneläkelaitoksen vuotta 2018 koskevan tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen sosiaali- ja terveysministeriön välityksellä Työllisyysrahastolle.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.