Opiskelijoiden perheenyhdistämisen ja oleskelulupien tiukentaminen
Kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta
EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleva opiskelija ei voisi enää tuoda perhettään Suomeen opintojen alkaessa, vaan hänen olisi asuttava maassa ensin vähintään vuosi. Samalla opiskelijan oleskeluluvan ehdoksi asetetaan riittävä kielitaito ja toimeentulorajoista säädetään suoraan asetuksella.
- Tila
- Käsittelyssä
- Vireille
- 10.9.2026
- Viimeisin tapahtuma
- 18.9.2026
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 8
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Opiskelijan perheenjäsenille otetaan käyttöön vaatimus perheenkokoajan yhden vuoden asumisajasta Suomessa ennen kuin perheenyhdistämistä voi hakea, ja perheenjäsenten hakemusten enimmäiskäsittelyaika pitenee yhdeksään kuukauteen. Oleskeluluvan yleiseksi edellytykseksi lisätään opinnoissa vaadittava riittävä kielitaito, jonka puutteeseen viranomaiset voivat puuttua aiempaa herkemmin. Toisen asteen opiskelijoihin ja perheenjäseniin aletaan soveltaa ulkomaalaislain hylkäämis- ja peruutusperusteita, ja opiskelijan 800 euron kuukausittaisesta toimeentulorajasta säädetään jatkossa viraston ohjeen sijaan asetuksella.
Mitä se tarkoittaa
Muutos koskee kolmansista maista Suomeen tulevia opiskelijoita ja heidän perheitään, joiden yhteismuutto viivästyy vähintään vuodella. Kelan arvioidaan säästävän etuusmenoissa noin 11 miljoonaa euroa vuodessa perheenyhdistämisten lykkääntymisen vuoksi, minkä lisäksi kuntien kotoutumispalveluiden kysyntä vähenee väliaikaisesti. Viranomaisille ja oppilaitoksille muutos antaa selkeämmät keinot evätä oleskelulupa esimerkiksi puutteellisen kielitaidon vuoksi tai tilanteissa, joissa yksin saapuva alaikäinen toisen asteen opiskelija uhkaa joutua haavoittuvaan asemaan. Lain on tarkoitus tulla voimaan alkuvuodesta 2027, ja osa säännöksistä tulisi sovellettavaksi loppuvuodesta 2027.
Näin eduskunta äänesti
Käsittely on kesken: esityksestä ei ole vielä äänestetty täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
8 puheenvuoroa · 7 puhujaa · 1 keskustelu
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin kansainvälisten opiskelijoiden perheenyhdistämisen ja oleskelulupien ehtojen kiristämistä muun muassa asumisaika- ja kielitaitovaatimuksilla. Lakiesitys sai eduskunnassa harvinaisen laajan ja yksimielisen tuen yli hallitus- ja oppositiorajojen. Kaikki puheenvuoron käyttäneet pitivät uudistusta tarpeellisena opiskelijoiden toimeentulo-ongelmien, hyväksikäytön ja järjestelmän väärinkäytösten ehkäisemiseksi.
- KokoomusPuolesta
Opiskeluperusteisen maahanmuuton tulee olla hallittua ja toimeentulon riittävää, jotta ehkäistään opiskelijoiden hyväksikäyttöä, taloudellista ahdinkoa ja oleskelulupajärjestelmän väärinkäyttöä.
”Esityksen tavoitteena on varmistaa, että opiskeluperusteinen maahanmuutto on hallittua, kestävää ja vastuullista.”
— Matias Marttinen - SDPPuolesta
Uudistus on perusteltu, sillä vuoden odotusaika ja selkeät toimeentulorajat antavat opiskelijoille realistisen kuvan Suomen elinkustannuksista ja suojaavat koulutusagenttien antamilta harhaanjohtavilta tiedoilta.
”Lakipaketissa on monia kannatettavia piirteitä, ja varmaan tuolla valiokuntakäsittelyssä vielä tarkemmin käydään sitä sisältöä läpi.”
— Lauri Lyly - Timo Vornasen eduskuntaryhmäPuolesta
Esityksen toimeentulo- ja kielitaitovaatimukset sekä perheenyhdistämisen lykkääminen vuodella suojaavat sekä suomalaista koulutusjärjestelmää että opiskelijoita itseään hyväksikäytöltä ja vaikeuksilta.
”Hallituksen esitys 161 on tarpeellinen ja perusteltu uudistus.”
— Timo Vornanen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 8 puheenvuorosta 19.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin hallintovaliokuntaan.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 10.9.2026Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Työ- ja elinkeinoministeriö
- 17.9.2026Lähetekeskustelu · Täysistunto
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain (719/2018) 7 §, 7 a §:n 1 ja 4 momentti, 11 §:n 1 momentin 1 kohta ja 16 §, sellaisina kuin ne ovat, 7 § laeissa 277/2022 ja / ja 7 a §:n 1 ja 4 momentti, 11 §:n 1 momentin 1 kohta ja 16 § laissa 277/2022, sekä lisätään 3 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
3 §Suhde ulkomaalaislakiin
Edellä 1 momentissa säädetyn sijasta:
1) opiskelijan perheenjäsenen hakemukseen sovelletaan 16 §:ää ja 28 §:n 2 momenttia sekä ulkomaalaislain 36, 36 a–36 c, 36 e ja 69 a §:ää sekä oleskeluvan peruuttamiseen mainitun lain 36, 36 a–36 c, 36 e ja 58 §:ää;
2) 7 a §:n 2 momentissa tarkoitetun opiskelijan hakemukseen sovelletaan 11 §:n 1 momentin 1 kohtaa ja 2 momentin 1–5 kohtaa sekä 12 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohtaa ja 2 momentin 1–6 kohtaa sekä ulkomaalaislain 36, 36 a, 36 b ja 36 e §:ää sekä oleskeluluvan peruuttamiseen tämän lain 12 §:n 1 momentin 2 kohtaa ja 2 momentin 1–6 kohtaa sekä ulkomaalaislain 36, 36 a, 36 b, 36 e ja 58 §:ää.
7 §Tutkija- ja opiskelijadirektiivin mukaisen oleskeluluvan myöntäminen opiskelua varten
Muulle kuin 2 §:n 3 momentissa tarkoitetulle kolmannen maan kansalaiselle myönnetään oleskelulupa opiskelua varten, jos hänet on hyväksytty opiskelijaksi ammattikorkeakoulututkintoon tai alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen Suomessa sijaitsevaan korkeakouluun, hän on suorittanut korkeakoulun vaatimat maksut ja hänellä on riittävä kielitaito opintojen suorittamiseksi.
Oleskeluluvan myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että opiskelija esittää selvityksen:
1) turvatusta toimeentulosta ensimmäiseksi vuodeksi tai, jos oleskelulupaa haetaan lyhyemmäksi ajaksi kuin vuodeksi, koko oleskeluluvan keston ajaksi;
2) suoritetusta maksusta tai varoista, jotka on varattu koulutuksen järjestäjän vaatimia maksuja varten siten kuin koulutuksen järjestäjä edellyttää;
3) vakuutuksesta, joka kattaa sairaanhoidon kustannukset tai, jos opintojen arvioitu kesto on vähintään kaksi vuotta, lääkekustannukset; ja
4) riittävästä kielitaidosta opintojen suorittamiseksi.
Oleskelulupa myönnetään jatkuvana opintojen suorittamisen ajaksi. Jatko-oleskelulupa myönnetään jäljellä olevan opinto-oikeuden ajaksi.
Kolmannen maan kansalaisen toimeentulon on oltava turvattu ulkomaalaislain 39 §:n mukaisesti koko oleskeluluvan voimassaolon ajan. Toimeentulo katsotaan turvatuksi, jos kolmannen maan kansalaisella on riittävät varat toimeentuloaan varten siten, että hänen ei voida olettaa joutuvan toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997) tarkoitetun toimeentulotuen tarpeeseen. Toimeentuloa turvaaviksi varoiksi ei huomioida varoja, jotka on varattu koulutuksen järjestäjän vaatimia maksuja varten.
Edellä 4 momentissa tarkoitetun turvattua toimeentuloa koskevan edellytyksen täyttämisen arvioimiseen käytettävästä euromäärästä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Euromäärä kuukaudessa määritetään laskemalla toimeentulotuesta annetun lain 7 a §:n 2 momentin nojalla säädettyjen asumismenojen hyväksyttävien kuntakohtaisten enimmäisrajojen mediaaniarvo korkeakoulujen toimipaikkoja ja yksin asuvaa koskevasti ja opintotukilaissa (65/1994) säädetty itsenäisesti asuvan 18 vuotta täyttäneen opiskelijan opintotuen opintorahan määrä.
Edellä 5 momentin perusteella laskettu turvatun toimeentuloedellytyksen taso pyöristetään lähimpään kymmenlukuun. Toimeentuloedellytyksen euromäärää muutetaan mainitussa momentissa tarkoitettujen tekijöiden muutoksien perusteella valtioneuvoston asetusta muuttamalla kolmen vuoden välein, jos muutos vahvistettuun euromäärään verrattuna on vähintään viisi prosenttia.
7 a §Kansallisen oleskeluluvan myöntäminen opiskelua varten
Edellä 2 §:n 3 momentissa tarkoitetulle kolmannen maan kansalaiselle myönnetään kansallinen oleskelulupa opiskelua varten, jos hänet on hyväksytty opiskelijaksi ammattikorkeakoulututkintoon tai alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen Suomessa sijaitsevaan korkeakouluun, hän on suorittanut korkeakoulun vaatimat maksut ja hänellä on riittävä kielitaito opintojen suorittamiseksi.
Oleskeluluvan myöntämiseen sovelletaan 7 §:n 2 ja 4–6 momenttia.
11 §Hakemuksen hylkäysperusteet
Tässä laissa tarkoitettu oleskelulupahakemus on hylättävä, jos:
1) 6, 6 a, 7, 7 a, 8, 8 a, 9 tai 9 a §:ssä säädetyt edellytykset eivät täyty;
16 §Perheenjäsenen oleskelu- ja työnteko-oikeus
Tämän lain nojalla oleskeluluvan saaneen kolmannen maan kansalaisen perheenjäsenelle myönnetään tilapäinen tai jatkuva oleskelulupa perhesiteen perusteella tämän lain nojalla. Oleskeluluvan pituuteen sovelletaan ensimmäisen oleskeluluvan osalta ulkomaalaislain 53 §:n 1 ja 2 momenttia ja jatko-oleskeluluvan osalta mainitun lain 55 §:ää.
Edellä 7 tai 7 a §:ssä säädetyllä perusteella oleskeluluvan saaneen perheenjäsenelle oleskeluluvan myöntäminen edellyttää, että perheenkokoaja on oleskellut Suomessa oleskeluluvalla vähintään vuoden, kun perheenjäsenen oleskelulupahakemus jätetään. Asumisaikaa koskevaa vaatimusta ei sovelleta, jos oleskelulupaa haetaan opiskelijan Suomessa synnyttämälle lapselle. Asumisaikaa koskevasta vaatimuksesta voidaan yksittäisessä tapauksessa poiketa, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy tai lapsen etu sitä vaatii.
Edellä 9 a §:ssä säädetyllä perusteella oleskeluluvan saaneen perheenjäsenelle myönnetään oleskelulupa perhesiteen perusteella, jos työlomasopimuksessa siitä sovitaan.
Perheenjäsenen toimeentulon on oltava turvattu ulkomaalaislain 39 §:n mukaisesti.
Perheenjäsenellä on rajoittamaton työnteko-oikeus.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Lain 3 §:n 2 momentin 2 kohtaa, 7 §:n 1 momenttia ja 2 momentin 2 ja 4 kohtaa, 7 a §:n 1 ja 4 momenttia siltä osin kuin siinä säädetään 7 §:n 2 momentin 2 ja 4 kohdan soveltamisesta ja 11 §:n 1 momentin 1 kohtaa sovelletaan vasta 4 päivästä lokakuuta 2027.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 19.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.